Voi hyvin yrittäjä -hankkeesta yrittäjille välineitä työhyvinvointiin

Mikkelin ammattikorkeakoulun kolmevuotisessa Voi hyvin yrittäjä -hankkeessa pienyrittäjiä autettiin huomaamaan työhyvinvoinnin merkitys. Hyvinvoinnin ja sairauksien ennaltaehkäisyn merkityksen korostaminen on tärkeää, sillä yrittäjät hoitavat terveyttään usein vasta sairastuttuaan. Hankkeessa kuvattiin myös pienyrittäjien arjesta kertova dokumenttielokuva.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on alle 10 työntekijän yrityksiä lähes 250 000 ja yksinyrittäjiä noin 160 000. Näissä yrityksissä työskentelee yhteensä noin 500 000 suomalaista. Suomen yrityskanta on mikroyritysvaltaista myös jatkossa. Yrittäjien ja heidän työntekijöidensä hyvinvointi, jaksaminen sekä työssä jatkaminen ovat tärkeitä suomalaiselle elinkeinoelämälle.

Kuitenkin yrittäjäjärjestöjen kyselyn perusteella 40 % yrittäjistä aikoo lopettaa yritystoiminnan seuraavan viiden vuoden kuluessa. Etelä-Savossa yrittäjien keski-ikä ja yksinyrittävien lukumäärät ovat korkeammat kuin valtakunnassa keskimäärin. Ikääntyvässä ja muuttotappiovoittoisessa Etelä-Savossa ei ole varaa menettää yrittäjiä eikä heidän työntekijöitään.

Hyvinvoinnista voimaa työhön

Mikkelin ammattikorkeakoulun Voi hyvin yrittäjä -hankkeessa aikana mikro- ja yksinyrittäjiä autettiin huomaamaan ja ymmärtämään työhyvinvoinnin merkitys yrityksen menestymiselle. Yrittäjiä autettiin tunnistamaan työhyvinvoinnin eri osatekijät ja he saivat tietoa työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Jokainen hankkeessa mukana ollut ollut yrittäjä kävi muun muassa läpi suunnitellun henkilökohtaisen hyvinvointiprosessin. Hyvinvointia tuettiin myös järjestämällä yrittäjille mahdollisuuksia verkostoitua muiden yrittäjien kanssa.

Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Voi hyvin yrittäjä - Hyvinvointiohjelma Etelä-Savossa -hankkeen yhteistyökumppaneita olivat Etelä-Savon Yrittäjät ja Työterveyslaitos.

Dokumenttielokuva pienyrittäjän arjesta

Hankkeen toiminnoista ja yrittäjän arjesta kuvattiin dokumenttielokuva ”TYÖTÄ, TYÖTÄ, TYÖTÄ – yrittäjät ja työhyvinvointi”. Elokuvan toivotaan innostavan muitakin yrittäjiä oman työhyvinvoinnin ylläpitämiseen.

Traileri dokumentista katsottavissa on katsovissa http://www.youtube.com/watch?v=BkscQabZdEg&feature=youtu.be

Tervetuloa kuulemaan hankkeen tuloksista ja katsomaan dokumentti päätösseminaariin 21.11.2013 klo 13.30–19.00 Mikkelin ammattikorkeakoulun Kasarmin kampukselle, Kampussali D 117, osoitteessa Patteristonkatu 3, Mikkeli. Päätösseminaari on maksuton.

Seminaarin ohjelma
13:30 Ilmoittautuminen ja kahvit

14.00 Tervetuloa! Koulutusjohtaja Katri Ryttyläinen-Korhonen

14.15 Hyvinvointianalyysi ja yrittäjän palautuminen, Juho Tuppurainen, liiketoimintajohtaja, Firstbeat Technologies Oy

15:00 Työterveyttä ja työhyvinvointia yrittäjälle, Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

16:15 Kommenttipuheenvuorot

17:00 Ruokailu

18:00 Vanni – kylläkaoppias, lausuntataiteilija Lea Suopelto

18:15 Ensi-ilta, ihmiset dokumentin takana, ”TYÖTÄ, TYÖTÄ, TYÖTÄ – yrittäjät ja työhyvinvointi” dokumentti

Keskustelu

19:00 Tilaisuus päättyy

Ilmoittautumiset seminaariin 14.11.2013 mennessä: voihyvinyrittaja@mamk.fi

Bussikuljetus Savonlinnasta. Lisätiedot kuljetuksesta minna.mannikko@mamk.fi

Lämpimästi tervetuloa!

Katri Ryttyläinen-Korhonen

Koulutusjohtaja, terveysalan laitos, Mikkelin ammattikorkeakoulu
p. 040 520 5907
katri.ryttylainen-korhonen@mamk.fi

Eteläsavolainen metsäopetus on päivitetty digiaikaan

Eteläsavolaisen metsäopetuksen voimat on yhdistetty Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) hallinnoimassa Digimetsä-hankkeessa. Hankkeen aikana Mamkin, Esedun ja Samiedun metsäopetuksen oppimisympäristöjä ja työelämän palveluja on päivitetty digiaikaan.

Virtuaalisuus, digitaalisuus ja sähköisyys ovat nykypäivän työelämän työkaluja myös metsäalalla. Perinteisen metsätietouden lisäksi valmistuvien opiskelijoiden on hallittava digitaalisesti esimerkiksi tiedonsiirto, asiakkuushallinta, työmaiden teko ja työnjohdon seuranta.
- Eteläsavolainen metsäopetus pystyy nyt aiempaa paremmin vastaamaan metsäalan kentällä myllertäviin muutoksiin ja koulutustarpeisiin, tutkimuspäällikkö Kati Kontinen Mamkista kuvailee hankkeen vaikutuksia.

Digimetsä – metsää virtuaalisesti

Digimetsä-hanke alkoi kesällä 2013, ja sen ensimmäisenä toteutusvuonna hankittiin metsäopetukseen uusia välineitä; tärkeimpänä metsäohjelmistot ja mobiilisovellukset. Ohjelmistojen ja sovellusten avulla opiskelijat pääsevät harjoittelemaan samoilla välineillä, kuin mitä työelämässä on käytössä. Näin opiskelijat ovat valmistuessaan aiempaa valmiimpia siirtymään työelämään.

Hankkeen toisena toteutusvuonna uudet ohjelmat, laitteet ja sovellukset on otettu osaksi opetusta. Ohjelmistojen käytöstä on järjestetty useita koulutuksia Mamkin, Esedun ja Samiedun metsäopetuksesta vastaaville lehtoreille. Näkökulmana kulutuksissa on ollut ohjelmien käyttö ja hyödyntäminen opetuksessa, tiedonsiirto, karttojen (ilmakuvat, muu aineisto) hyödyntäminen, työohjelmien käyttö, kuviotietojen päivitykset ja laitevaatimukset.

Ainutlaatuista yhteistyötä

Digimetsä-hanke yhdistää eteläsavolaisen metsäopetuksen ainutlaatuisesti.
- Teimme yhteisiä markkinointiponnisteluja uusien opiskelijoiden hankkimiseksi ja metsäalan tunnettavuuden lisäämiseksi esimerkiksi Metsäopetus.fi -sivuston kautta. Lisäksi helpotamme opiskelijoiden siirtymistä toiselta asteelta ammattikorkeakouluasteelle tarjoamalla vapaasti valittavia opintokokonaisuuksia, Kontinen kertoo yhteistyötä.

Hanke alkoi 1.6.2013 ja päättyi vuoden 2014 loppuun. Hankkeen toteuttivat Mamk, Samiedu ja Esedu ja sitä rahoittivat Etelä-Savon Maakuntaliitto (EAKR), Metsämiesten Säätiö ja Suur-Savon Energiasäätiö.

Lisätietoja: Kati Kontinen, tutkimuspäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, kati.kontinen(at)mamk.fi, p. 050 466 6656
 

Kutsu medialle: Tervetuloa tutustumaan digiajan metsäopetukseen Mamkiin

Metsäalalla otetaan yhä enenevissä määrin uuttaa tekniikkaa ja sovelluksia käyttöön. Uudet laitteet helpottavat ja nopeuttavat esimerkiksi puumäärien arviointeja ja työmaaohjeiden siirtoa hakkuukoneenkuljettajalle tai metsurille. Myös paikkatietojärjestelmiä sovelletaan nykyisin metsäalalle, sillä ne helpottavat ja nopeuttavat esimerkiksi leimikon suunnittelua.

Eteläsavolainen metsäopetus on nyt päivitetty digiajan vaatimuksiin. Tervetuloa katsomaan, mitä tämä käytännössä tarkoittaa pe 30.1.2015 klo. 12.00–14.00 Mikkelin ammattikorkeakoululle, osoitteeseen Patteristonkatu 3.
Tapaaminen klo 12.00 ravintola Dexin aulassa, vastassa tutkimuspäällikkö Kati Kontinen p. 050 466 6656. Tutustumme uuteen tekniikkaan opetustilanteessa. Haastateltavissa Kati Kontinen (Mamk), Pertti Kilpeläinen (Mamk) ja Pekka Parta (Esedu) sekä Mamkin metsätalouden opiskelijat.

Ilmoittautumiset: Kati Kontinen, tutkimuspäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 050 466 6656, kati.kontinen@mamk.fi
 

Mikkelin ammattikorkeakoulu kehittää maatiloista oppimisympäristöjä

Eteläsavolaisella maatilalla opitaan -hanke tarjoaa maaseutuyrittäjille mahdollisuuden maatilavierailujen kehittämiseen. Tavoitteena on, että Etelä-Savoon syntyy oppimismaatiloja, joilla koulutusvalintoja miettivät nuoret saavat käytännön kokemuksia maaseutuammateista.

Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoiman Eteläsavolaisella maaseudulla opitaan - hankkeessa kehitetään maatalous-, metsä- ja elintarvikealojen yrityksistä innostavia oppimisympäristöjä.

Tavoitteena on synnyttää Etelä-Savoon ammattitaitoisten maaseutuyrittäjien omistamia oppimismaatiloja, joilla nuoret pääsevät konkreettisesti kokemaan maaseudun elämää, saavat käytännön kokemuksia maaseutuammateista ja innostuvat maaseutuyrittäjyyden tarjoamista mahdollisuuksista.

Samalla yritysten tiedotus- ja viestintäosaaminen kasvaa ja he saavat kontaktipinnan alueen oppilaitosten nuoriin. Tämä parantaa yritysten rekrytointimahdollisuuksia ja nuorten mahdollisuuksia työllistyä alueen yrityksiin.

Yrittäjien koulutuksen sisältö

Maaseudun yrittäjiä koulutetaan hankkeen aikana monipuolisesti muun muassa viestintä- ja vuorovaikutusosaamisessa. Koulutuskokonaisuuteen sisältyy benchmarking-tapaaminen, neljä päiväkoulutusta ja opintomatka Skotlantiin. Lisäksi yrittäjät saavat tilakohtaista konsultointia ja valmennusta. Jokaisessa yritys järjestää muun muassa pilottivierailun koululaisryhmälle ja saa arvioinnin vierailusta.

Ensimmäinen koulutustilaisuus järjestetään keskiviikkona 20.11.2013 klo 11–15 Mikkelin ammattikorkeakoulun Kasarmin kampuksella, osoitteessa Patteristonkatu 3, tila D131. Media on tervetullut seuraamaan koulutusta ja haastattelemaan mukaan lähteneitä yrittäjiä.

Pitkäjänteistä kehittämistä

Eteläsavolaisella maaseudulla opitaan on jatkoa syksyllä päättyneelle Eteläsavolainen nuori mahdollisuuksien maaseudulla eli EMMA-hankkeelle. EMMA-hankkeessa alueen nuoria tutustutettiin maaseudun ammatteihin, ja hankkeen aikana nousi esille tarve maatilavierailujen ja niiden toiminnallisuuden kehittämiselle.

Hankkeeseen osallistuvat maatalous-, metsä- ja elintarvikealojen yrittäjät ovat useilta eri toimialoilta eri puolilla Etelä-Savoa. Hankkeen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat MTK Etelä-Savo ja muut neuvontajärjestöt, maaseudun kehitystä edistävät yritykset, järjestöt ja hankkeet sekä oppilaitokset, jotka tarjoavat testiyleisön koulutuksen aikana saatujen oppien käytännön toteutukseen. Eteläsavolaisella maaseudulla opitaan -hanke on alkanut 1.9.2013 ja päättyy 30.9.2014.

Lisätietoja

Sonja Miettinen, projektipäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 652 9268, sonja.miettinen@mamk.fi

Mikkelin ammattikorkeakoulusta perjantaina 30.01.2015 valmistuneet

Mikkeli

Kansalaistoiminta ja nuorisotyön koulutusohjelma
Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, Yhteisöpedagogi (AMK)
Haapala Tiina Liisa Tellervo, Savitaipale
Kippola Kirsi Maria. Loviisa
Korhonen Maiju Katariina, Mikkeli

Kulttuurituotannon koulutusohjelma
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, Kulttuurituottaja (AMK)
Hämäläinen Marjukka Eveliina, Mikkeli
Vahlman Johanna Pauliina, Mikkeli

Matkailun koulutusohjelma
Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, Restonomi (AMK)
Antropov Artyom, Venäjä
Borodkina Alena, Venäjä
Florya Yulia, Venäjä
Kolpakova Alena, Venäjä
Skirdar Dariya, Venäjä
Sopnev Pavel, Venäjä
Tkach Yulia, Venäjä
Tkacheva Izabella, Venäjä
Vavilova Anastasiya, Venäjä

Metsätalouden koulutusohjelma
Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, Metsätalousinsinööri (AMK)
Ojalainen Iiro Eemeli, Kuopio
Nuutinen Jaakko Sakari, Vesanto

Sosiaalialan koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sosionomi (AMK)
Ukkonen Lottariina Maria, Lahti

Degree Programme in Business Management
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)
Koppalova Nadezhda, Venäjä

Savonlinna

Hoitotyön koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (AMK)
Penttinen Tuomas Antero, Jyväskylä

 

Mamk palkkaa kesäksi 27 kesätyöntekijää

Mikkelin ammattikorkeakoulussa on avoinna 27 kesätyöpaikkaa, mikä merkitsee kesätyöntekijämäärän nelinkertaistamista entiseen verrattuna.
- Haluamme kantaa yhteiskuntavastuuta työllistämällä nuoria. Ensimmäinen kesätyöpaikka voi olla nuorelle hyvinkin merkittävä koko tulevaa työelämää ajatellen, toteaa Mamk oy:n hallituksen pj. Jyrki Koivikko.
- Haastamme esimerkillä myös muita mukaan talkoisiin.

Kesätyö- ja harjoittelupaikkoja on tarjolla eri aloille ja erilaisiin tehtäviin: hallinnossa, projekteissa ja erilaisissa opetuksen tukipalveluissa. Tehtävät ovat haettavissa 1.3.2015 saakka ja tarkemmat tehtäväkuvaukset löytyvät osoitteesta www.mamk.fi/tyopaikat sekä työ- ja elinkeinotoimiston www-sivuilta.

Mamk on mukana myös käynnissä olevassa RekryON 2015 -tapahtumassa Mikkelissä.

Lisätietoja:
Mamk Oy:n hallituksen puheenjohtaja
Jyrki Koivikko, puh. 0400 143 661

Työpaikoista lisätietoa: www.mamk.fi/tyopaikat
 

Tervetuloa vastaamaan Mamkin sidosryhmäkyselyyn!

Kyselyllä selvitetään Mamkin sidosryhmien kokemuksia yhteistyöstä ja tarjoamistamme palveluista sekä roolistamme alueellisena toimijana ja aluekehittäjänä.

Tavoitteena on myös selvittää, mitä tietoa Mamkista sidosryhmämme tarvitsevat ja miten hyvin tietoa on saatavilla.
Kysely on avoinna 20.2..2015 klo 16 saakka. Siihen vastaaminen vie 5–10 minuuttia. Kysely on luottamuksellinen eikä yksittäisen vastaajan tietoja julkaista.

Kyselyyn pääset vastaamaan tästä linkistä: https://www.webropolsurveys.com/S/15CB3D0837977D61.par

Ystävällisin terveisin

Marjo Nykänen

Laatu- ja palvelujohtaja

Sami Garam luotsaa eteläsavolaisia miehiä työaikaisessa ruokailussa

KUTSU MEDIALLE
Mistä koostuvat tosimiehen eväät?

Aika: torstaina 12.2.2015 klo 12–16
Paikka: Mikpolisali, Patteristonkatu 2, Mikkeli

Tosi miehen eväiden saloihin johdattelee TV:stä tuttu kokki, ruokakirjailija ja ravintoloitsija Sami Garam pohtimalla, voiko terveellinen ruoka olla myös miesten makuhermoihin sopivaa?

Lisää miesnäkökulmaa tuovat tavalliset työntekijämiehet UPM Pelloksesta, Ahlstrom Glassfibre Oy:sta ja Savonlinja Oy:sta. Nämä miehet pääsevät keskustelussa heti ampumaan alas käytäntöön sopimattomat ideat ja ajatukset.

- Haluamme saada maakunnan miesten oman äänen esille ruokakeskustelussa, erityisesti työmiesten äänen. Tavoitteena on tehdä näkyväksi työpaikkojen käytäntöjä ja muokata niitä yhdessä työntekijämiesten, esimiesten ja ruokapalvelujen kanssa parempaan suuntaan, projektipäällikkö Riitta Tuikkanen Mikkelin ammattikorkeakoulusta sanoo.

Kiireessä hyvät päätökset helposti unohtuvat ja piintyneitä tapoja oli vaikea muuttaa. Työnantajan tuki on siksi tärkeää. Äijätiimillä duunarimiesten työaikainen ruokailu paremmaksi -hanke kehittää ruokatottumuksia yhdessä miesvaltaisten työpaikkojen kanssa. Hanketta rahoittaa STM terveyden edistämisen määrärahalla.

Tervetuloa!

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Riitta Tuikkanen, projektipäällikkö, Mamk, p. 040 772 3385, riitta.tuikkanen(at)mamk.fi, www.mamk.fi/aijatiimi

 

Observis kiinnosti Mamkin kansainvälisiä opiskelijoita

Observis Oy:n toimitusjohtaja Tommi Kainulainen luennoi yrityksen toiminnasta AFTER WORK-luennolla keskiviikkona 4.2. ravintola Dexissä Kasarmin kampuksella. Luento toteutettiin englanninkielisenä mahdollistaen kansainvälisten opiskelijoiden osallistumisen luennolle.

Observis Oy on vuonna 2010 perustettu yritys ja tekee paikkatietoon perustuvia sovelluksia, jotka auttavat yrityksiä palvelemaan asiakkaitaan älykkäämmin. Yrityksen toiminnasta luennoi Observiksen toimitusjohtaja Tommi Kainulainen. Luennolla tutustuttiin yrityksen palveluihin, markkinoihin ja toimialaan.

Observis on toiminut Mamkin kanssa yhteistyössä mm. opiskelijaprojekteissa ja harjoitteluiissa. Tälläkin hetkellä yrityksessä on kolme Mamkin opiskelijaa harjoittelussa ja yritykseen on myös menossa opettaja työelämäjaksolle (lue työelämäjaksoista: http://www.mamk.fi/read/2014/artikkeli/opettaja-sukkuloi-opetuksen-ja-yrityksen-valilla/).
 

Seuraavalla luennolla esittäytyy Plan Brothers Oy

Seuraava AFTER WORK -luento järjestetään ravintola Dexissä Kasarmin kampuksella 4.3.2015, kun luennoimaan saapuu Plan Brothers Oy:n hallintojohtaja Eetu Kirsi.

Mikkeliläinen Plan Brothers on perustettu vuonna 2012 ja yrityksen päätuote on Pelsu Pelastussuunnitelma -verkkopalvelu, jonka avulla voi helposti laatia ja pitää ajan tasalla pelastussuunnitelmia. Pelastussuunnitelman saa Plan Brothersilta avaimet käteen -palveluna, tai sen voi toteuttaa itse verkossa.

Open House -hanke järjestää luentosarjan Mamkissa. Luentosarjassa eri alojen yritysten edustajat kertovat yritystoiminnastaan ja alaa koskettavista ajankohtaisista asioista.

Seuraavat AFTER WORK -luennot keskiviikkoisin 4.3. ja 1.4.
 

Nähdään Dexissä!

Lisätietoja

Anna-Maija Torniainen, p. 040 648 3178, anna-maija.torniainen@mamk.fi

 

Mamkiin haki 75 maasta

Mikkelin ammattikorkeakoulun vieraskielisten koulutusten kokonaishakijoiden määrä kasvoi. Yhteensä hakijoita oli tänä vuonna yhteensä 1301, viime vuonna 1294.

Ensisijaisten hakijoiden määrässä ei sen sijaan päästy edellisvuoden ennätyslukuihin, jolloin hakijamääriä nosti Talouselämä–lehden tuore noteeraus Suomen parhaaksi ammattikorkeakouluksi. Tänä vuonna vastaavaa vertailua ei tehty. Hakijamäärien vertaaminen edellisvuoteen on hankalaa, sillä hakujärjestelmä on muuttunut viime vuoteen verrattuna.

Mikkelin ammattikorkeakoulussa haussa oli kolme englanninkielistä koulutusta: Information technology, Environmental engineering ja Business management, joista jälkimmäinen veti eniten ensisijaisia hakijoita, opiskelupaikkaa tavoitteli 108 ensisijaista hakijaa.

- Hakijoita oli kaikkiin koulutusohjelmiin varsin hyvin, keskimäärinkin lähes kuusi hakijaa aloituspaikkaa kohden. Toki monen kaukaa hakevan matka tänne on pitkä ja vaikea, mikä aina käytännössä karsii tulijoita, mutta näin korkeista määristä pääsee hyvin karsimaan varsin oivallisen uusien opiskelijoiden joukon. Hakijoita oli myös ilahduttavan monesta maasta, mikä kertoo omalla tavallaan hyvästä Suomi-kuvasta maailmalla, toteaa rehtori Heikki Saastamoinen.

Kansallisuuksittain suurimmat hakijaryhmät olivat venäläiset, suomalaiset ja vietnamilaiset. Yhteensä hakijoita oli 75 eri maasta. Valintakokeet järjestetään huhti-kesäkuussa ja opinnot alkavat syksyllä 2015.


Lisätietoja:

rehtori Heikki Saastamoinen,
puh. 050 312 5151, heikki.saastamoinen@mamk.fi

Mikkelin ammattikorkeakoulun hakijapalvelut
puh. 050 3125 031, admissions@mamk.fi

Johdatus venäläiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin

Mikkelin ammattikorkeakoulussa järjestetetään kevään aikana luentoja ajankohtaisista aiheista liittyen Venäjään. Luennot ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Luennot järjestetään torstaisin klo 16.30 – 18. Paikkana on Mikkelin ammattikorkeakoulun Kasarmin kampus, Mikpolisali, Patteristonkatu 2, Mikkeli.

Katso kampusalueen kartta tästä.

Luennot

12.2. Venäjän talous
Vanhempi ekonomisti Seija Lainela, BOF

19.2. Venäläinen arkipäivä,
venäläiset kaksoistutkinto-opiskelijat

5.3. Hyvinvointi Venäjällä
Tutkija Meri Kulmala (Helsingin yliopisto)

19.3. Valta Venäjällä
Markku Kangaspuro (Helsingin yliopisto)

26.3. Ympäristöasiat Venäjällä
Esko Seppälä

16.4. Venäläinen korkeakulttuuri
Kielipalvelujen päällikkö Arja Haikara (Mamk)



Vastuuopettaja Eliisa Kotro
puh. 040 772 3369
 

Mikkeliläiset seniorikansalaiset kokevat voivansa pääosin hyvin

Seniorikansalaisten mukaan hyvinvointi muodostuu hyvistä perhesuhteista, terveydestä ja kunnosta huolehtimisesta sekä mielekkäistä harrastus- ja osallistumismahdollisuuksista. Mikkelin ammattikorkeakoulu selvitti 65–74 -vuotiaiden, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen alueella asuvien kuntalaisten kokemuksia hyvinvoinnista.

Selvityksessä painotettiin nimenomaan nuorempien seniorien kokemuksia eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Suurten ikäluokkien siirryttyä eläkkeelle koettiin tarpeelliseksi selvittää tämän ikäryhmän hyvinvointikokemuksia sekä heidän arvioitaan palvelutarpeista tulevaisuudessa.

Vastauksia saatiin yhteensä 159, joista 125 vastaajaa kuului valittuun ikäryhmään. Kysely toteutettiin sähköisenä webropol-kyselynä sekä sosionomiopiskelijoiden tekeminä lomakehaastatteluina. Pääosa vastaajista oli Mikkelistä.

Vastaajat arvioivat tarvitsevansa sosiaali- ja terveyspalveluja lisääntyvästi

Vastaajat kokivat hyvinvointinsa pääosin hyväksi. Tulosten mukaan hyvinvoinnin keskeisiksi tekijöiksi muotoutuivat hyvät sosiaaliset suhteet, erityisesti perhesuhteet, terveys, kunnosta huolehtiminen ja mielekkäät harrastus- ja osallistumismahdollisuudet. Vastaajat käyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vain vähän, mutta arvioivat tarvitsevansa niitä lisääntyvästi.

Tulosten mukaan mutkattomat osallistumismahdollisuudet yhteiseen toimintaan sekä mielekkäät liikunta- ja kulttuuriharrastukset ovat tärkeitä hyvinvoinnille. Selvitys antoi myös heikon signaalin siitä, että vastaajien joukossa oli hyvinvointinsa heikoksi kokevia henkilöitä. Erityisesti heidät tulisi tavoittaa ennaltaehkäisevän tuen piiriin.

Tietoja hyödynnetään palveluiden suunnittelussa

Mikkelin ammattikorkeakoulun Kokemuksellinen hyvinvointitieto -hankkeessa koottiin tietoa hyvinvoinnista palvelujen kehittämistä varten. Tieto auttaa palveluiden suunnittelussa sekä kohdentamisessa oikein ja vaikuttavasti. Saadun tiedon pohjalta voidaan ennakoida ikäryhmän palvelutarpeita tulevaisuudessa.

Hanke oli osa EAKR -rahoitteista Hyvinvointialan soveltavan tutkimuksen rakenteiden vahvistaminen -hanketta. Osahanke toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen kanssa.

Lisätietoja

Tiina Kuru, lehtori, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 050 361 9192, tiina.kuru(at)mamk.fi
Päivi Niiranen-Linkama, yliopettaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 848 6905, paivi.niiranen-linkama(at)mamk.fi


Julkaisu
Kokemuksellinen hyvinvointi – Mitä 65–74-vuotiaat kertovat hyvinvoinnistaan

Julkaisu on luettavissa sähköisenä osoitteessa:
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/86973/URNISBN9789515884787.pdf?sequence=1




 

Mikkelin ammattikorkeakoulusta perjantaina 20.02.2015 valmistuneet

Mikkeli

Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Yhteisöpedagogi (ylempi AMK)
Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma
Pulkkinen Anna Maarit, Kemi

Kansalaistoiminta ja nuorisotyön koulutusohjelma
Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, Yhteisöpedagogi (AMK)
Lepistö-Pasanen Anu Pauliina, Jyväskylä

Metsätalouden koulutusohjelma
Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, Metsätalousinsinööri (AMK)
Nikula Marko Petteri, Hankasalmi

Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma
Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, Restonomi (AMK)
Sipinen Sofia Ruusu Emilia, Tampere
Thessler Sanni Pauliina, Turku

Sosiaalialan koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sosionomi (AMK)
Miettinen Nelli Krista Johanna, Mikkeli
Särkkä Heli Kaarina, Kouvola

Materiaali- ja pintakäsittelytekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Sorvali Satu Maarit Elina, Mikkeli

Talotekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Abramov Roman, Venäjä
Golubev Mikhail, Venäjä
Khalilova Anastasiia, Venäjä
Laukyte Gintare, Liettua
Strautnikas Jonas, Liettua
Varapnickaite Ernesta, Liettua
Yastrebov Aleksey, Venäjä

Ammattikorkeakoulun liiketalouden ylempi AMK tutkinto, Tradenomi (ylempi AMK)
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
Lampinen Tiina Maria, Kotka
Salminen Sanna Maria, Heinola
Toivonen Outi Marita, Kotka

Liiketalouden koulutusohjelma
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (AMK)
Kotro Kati Maritta, Puumala

Savonlinna

Muotoilun koulutusohjelma
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, Artenomi (AMK)
Lehmusruusu Emma Alexandra, Kerava

Fysioterapian koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti (AMK)
Pesonen Sini – Emilia, Juva
Suominen Nora Anni Maria,Turku

Hoitotyön koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (AMK)
Halme Jarkko Juhani, Savonlinna
Korhonen Pirjo Johanna, Liperi
Niska Marjo Orvokki, Savonlinna
Pietikäinen Merja Hannele, Leppävirta

 

Heikki Saastamoisesta Mamkin ja Kyamkin yhteinen rehtori, vararehtoriksi Mirja Toikka

Mikkelin (Mamk) ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen (Kyamk) yhteiseksi rehtoriksi ja sekä Mamkin, Kyamkin ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n (Xamk) toimitusjohtajaksi on valittu Heikki Saastamoinen. Vararehtoriksi ja varatoimitusjohtajaksi on valittu Mirja Toikka. Molemmat aloittavat tehtävässään välittömästi. Asiasta päättivät Kyamk Oy:n, Mamk Oy:n sekä Xamk Oy:n hallitukset perjantaina 20.2. yksimielisesti.

- Valittiin kumpaankin tehtävään parhaat sisäisessä haussa tehtäviä hakeneet henkilöt, kertoo Xamk Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Lehtinen.
- Kiinnitettiin huomiota myös siihen, että valituilla on parhaat edellytykset toimia tiiminä yhdessä. Olen tyytyväinen fuusion etenemiseen ja tehtyihin henkilövalintoihin, toteaa hallituksen varapuheenjohtaja Jyrki Koivikko.

Kyamkin nykyisen rehtorin ja toimitusjohtajan Petteri Ikosen osalta rehtorin ja toimitusjohtajan tehtävät päättyvät välittömästi. Ikoselle on tarjottu konsernin sisältä muita tehtäviä. Ikosella on rehtorin ja toimitusjohtajan tehtävien osalta normaali irtisanomisaika.

Rehtori, toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen (46) on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori. Hänellä on johtamiskokemusta 20 vuotta. Saastamoinen on työskennellyt Mikkelin ammattikorkeakoulun rehtorina ja toimitusjohtajana vuodesta 2009 alkaen ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2012. Sitä ennen Saastamoinen toimi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa vararehtorina ja koulutusyksikön johtajana sekä Jyväskylän yliopiston dekaanina ja sekä tietohallinnon että ohjelmistotekniikan professorina, Enermet Group Oy:n tuotekehitysjohtajana ja Valtra Group Oy:n tietohallintojohtajana.

Vararehtori, varatoimitusjohtaja Mirja Toikka (57) on koulutukseltaan filosofian tohtori ja kasvatustieteiden lisensiaatti. Mirja Toikka on työskennellyt Kymenlaakson ammattikorkeakoulun vararehtorina vuodesta 2011 alkaen. Sitä ennen hän on työskennellyt kehitysjohtajan ja suunnittelupäällikön tehtävissä Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa vuodesta 1996 alkaen. Tätä aiemmin Toikko on toiminut mm. peruskoulun opettajan tehtävissä ja muissa asiantuntijatehtävissä.

Fuusion faktat

Kyamk ja Mamk yhdistyvät ja muodostavat uuden ammattikorkeakoulun 1.1.2017. Uusi ammattikorkeakoulu on Suomen 5. suurin ammattikorkeakoulu, jossa on noin 9000 opiskelijaa ja 800 työntekijää. Se toimii neljällä paikkakunnalla: Kotkassa, Kouvolassa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Budjetiltaan uusi ammattikorkeakoulu on Suomen toiseksi suurin. Uuden ammattikorkeakoulun nimi, strategia, organisaatio sekä rakenne vahvistetaan vuoden 2015 aikana. Kyamkilla ja Mamkilla on yhteinen omistaja, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy (Xamk), joka tuottaa tytäryhtiöilleen opetuksen ja muun toiminnan tukipalveluja.

Lisätietoja:

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen
• puheenjohtaja Jussi Lehtinen, 0400 644 206, jussi.lehtinen@kymenlaakso.fi
• varapuheenjohtaja Jyrki Koivikko, puh. 040 670 5509, jyrki.koivikko@evl.fi



 

Mamk sai toistaiseksi voimassa olevan toimiluvan

Mikkelin ammattikorkeakoulu on saanut toistaiseksi voimassa olevan toimiluvan, 1.1.2014 alkaen. Toimilupa myönnettiin hakemuksen mukaisesti. Valtioneuvoston myöntämässä toimiluvassa todetaan, että Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n tulee omalta osaltaan toimia siten, että Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen toiminnot voidaan yhdistää vuoden 2017 alusta lukien. Valtioneuvosto myönsi toimiluvat yhteensä 24 ammattikorkeakoululle.

Toiminta ja talous hyvällä pohjalla

Toimiluvan perusteluissa todetaan, että Mamkin tutkimus- ja kehittämistoiminnalla ja koulutuksella on yhteiset painoalat, josta muodostuu laaja osaamispohja innovaatiotoiminnalle. Tutkimus ja kehittämistoimintaa toteutetaan yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa ja Mamkin maksullinen palvelutoiminta tukee aluekehitystä.

Mamk sai koulutusvastuun kaikille hakemilleen aloille ja tutkintonimikkeille, mikä tarkoittaa käytännössä nykyistä koulutustarjontaa.

Myös Mamkin taloudellinen tilanne ja sen ennusteet saavat kiitosta. Hyvä nettotuloksen kehitys on seurausta ennustetusta yksikköhintarahoituksen merkittävästä kasvusta. Ennustettu nettotulos on keskimäärin voitollinen vuosina 2014-2018.

Mamkin toimiluvan keskeiset asiat

Tulevien vuosien suurimpia muutoksia Mamkissa ovat mm. matkailun koulutuksen siirtäminen Savonlinnasta Mikkeliin ja terveysalan koulutuksen vahvistaminen Savonlinnassa. Lisäksi Mamkissa aloitetaan prosessi-insinöörikoulutus, jossa hyödynnetään vahvasti Savonlinnassa toimivaa Kuitulaboratoriota. Uutena koulutuksena käynnistetään digitaalisen tiedonhallinnan koulutus, joka antaa valmiudet asiakkaiden tarpeista lähtevien sähköisten palveluiden tekniseen toteuttamiseen.

Mamkin ja Kyamkin yhteistyö tiivistyy

Sekä Mikkelin että Kymenlaakson ammattikorkekoulujen toimiluvissa asetettiin korkeakouluille kehittämisvelvoite toimia niin, että Mamkin ja Kyamkin toiminnot voidaan yhdistää vuoden 2017 alusta lukien. Toimiluvan perusteluissa todetaan, että strateginen yhteistyö ja fuusioituminen Kyamkin kanssa vahvistaa toiminnan laatua ja vaikuttavuutta koko Kaakkois-Suomessa.

Työ kohti fuusiota on jo käynnissä ja korkeakoulut jatkavat yhteistyön tiivistämistä edelleen sekä koulutuksessa, tutkimuksessa että tukipalveluissa. Vuoden 2014 alussa markkinointi- ja viestintäpalvelut sekä opiskelijapalvelut siirretään emoyhtiöön, eli Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:öön.

Toimilupapäätös ja perustelut löytyvät opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/ammattikorkeakoulu_uudistus/toimiluvat/?lang=fi

Lisätietoja:
rehtori, toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen, 050 312 5151
vararehtori Kalevi Niemi, 040 569 8901

AFTER WORK -luennolla tutustuttiin Plan Brothersin tarinaan

Plan Brothers Oy:n hallintojohtaja Eetu Kirsi kävi luennoimassa yrityksen toiminnasta ja kertomassa kokemuksistaan keskiviikkona 4.3. ravintola Dexissä Kasarmin kampuksella.

Kuva: Anna-Maija Tornianen.

Vuonna 2012 perustettu, Mikkelissä ja Helsingissä toimiva Plan Brothers Oy tarjoaa turvallisuus- ja kiinteistöalan verkkopalveluita. Yritys on noussut Suomen johtavaksi verkkopohjaisten turvallisuuspalveluiden kehittäjäksi ja tuottajaksi. Yrityksen päätuote on Pelsu Pelastussuunnitelma -verkkopalvelu, jonka avulla voi helposti laatia ja pitää ajan tasalla pelastussuunnitelmia.

Luennon aikana tutustuttiin yrityksen tarinaan perustamisvaiheesta nykypäivään. Eetu Kirsi kertoi myös oman henkilökohtaisen matkansa varrella opittuja asioita ja puhui tärkeistä hyvinvointiin, yleiseen jaksamiseen ja työhön liittyvistä asioista. Hän mainitsi työskentelyn kovassa paineessa kehittävän enemmän, mutta nosti esiin stressin tunnistamisen tärkeyden.

Lue yrityksestä lisää: http://www.planbrothers.fi/
 

Seuraavalla luennolla esittäytyy Etelä-Savon Työterveys

Seuraava AFTER WORK -luento järjestetään ravintola Dexissä Kasarmin kampuksella 1.4.2015, kun luennoimaan saapuu Etelä-Savon Työterveys Oy:n toimitusjohtaja Pirkko Valtola.
Luento on kevään viimeinen.

Luentosarjan Mamkissa järjestää Open House -hanke. Sarjassa eri alojen yritysten edustajat kertovat yritystoiminnastaan ja alaa koskettavista ajankohtaisista asioista.


Nähdään Dexissä!

Lisätietoja:

Anna-Maija Torniainen, p. 040 648 3178, anna-maija.torniainen(at)mamk.fi

MIKKELIN TIEDEPÄIVÄ 2015 - KIERTOTALOUDESTA KASVUA

Menossa mukana Mikke-Tiedejuna!

Aika: to 23.4.2015 klo 9:00-16:00
Paikka: Kauppakeskus Stella klo 9:00-13:00. Mikke-Tiedejuna starttaa kaupungin kirjaston pysäkiltä klo 13:00, junakierros kestää 16:00 saakka.


Ohjelma:

Seminaariosuus Tähtitorilla Kauppakeskus Stellassa klo 9:00-13:00

Mikke ry:n toiminnanjohtaja Tiina Maczulskij’n juontamassa Tiedepäivässä:

• Avauspuheenvuoro Kiertotaloudesta, johtaja Mari Pantsar-Kallio, resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta, Sitra
   
• Mahdollistaako nykyinen ruokaketju luomun?
   
• Kierrätys kunniaan – Mikkelin Työpajojen esittelyä
   
• Millainen on tulevaisuuden jätevedenpuhdistamo?
   
• Luonnosta hoivaa ja kuntoutusta
   
• Älylinjasto kertoo kuinka syödä terveellisesti
   
• Mikkelin lukion LATMOS-tiedekoululaiset mukana tutkimuksissa: Miten elämä sai alkunsa? Mitä SAM-mönkijä tutkii Marsissa? Mitä ROSETTA tekee avaruudessa?
   
• Tieteenkesyttäjä 2015-julkistaminen

Mikke-Tiedejuna klo 13:00-16:00

Hyppää junan kyytiin kaupungin kirjaston pysäkiltä ja tutustu tieteentekijöihin!

• Koe hetkiä ympäristötutkijana Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian laboratoriossa
   
• Tutustu Mikkelin yliopistokeskukseen, Luomuinstituuttiin ja Luonnonvarakeskuksen Mikkelin toimipaikkaan sekä Turvallisuus- ja materiaaliteknologian innovaatiokeskus TUMAan.

Tiedepäivä on maksuton ja kaikille avoin tapahtuma, jonka Mikkelin yliopistokeskus toteuttaa yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen Mikkelin toimipaikan, Mikkelin kaupungin ja Mikkelin lukion kanssa.

Tarkempi ohjelma, Mikke-Tiedejunan reitti ja aikataulu julkistetaan pian.



Tervetuloa!


www.muc.fi/tiedepaiva
www.facebook.com/mikkelintiedepaiva
 

Kuinka palveluverkosto kohtaa omaistaan tai läheistään hoitavan tarpeet?

Eri arvioiden mukaan maassamme on 140 000 heikkokuntoista, yli 70-vuotiasta henkilöä, joita arjessa tukee säännöllisesti pääasiassa omainen tai läheinen. Todellisuudessa joukko on vielä paljon suurempi. Omaisen tai läheisen antama tuki voi olla monenlaista. Esimerkiksi aikuinen lapsi saattaa huolehtia toisella paikkakunnalla asuvan ikääntyneen vanhemman asioista ja palveluiden järjestämisestä.

Ongelmana on, että useinkaan omaisten tärkeät tiedot ja näkemykset hoidettavasta eivät välity ammattilaisille. Ja toisaalta, ammattilaiset eivät välttämättä huomaa välittää tietoa hoidettavan läheisille.

Mikkelin ammattikorkeakoulu on selvittänyt omaisten ja läheisten näkemyksiä heidän roolistaan palveluverkostossa. Selvityksen tulokset ja kehittämisehdotukset julkaistaan seminaarissa. Lisäksi kansanedustaja, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n puheenjohtaja Anneli Kiljunen kertoo parhaillaan valmistelussa olevasta uudesta omaishoitolaista.

Seminaarissa julkaistaan hankkeessa tehty selvitys ja opas omaisille. Julkaisut ovat saatavana seminaarissa sekä sähköisinä julkaisuina.

Seminaari: Kuinka palveluverkosto kohtaa omaistaan tai läheistään hoitavan tarpeet?

Aika: 16.3.2015, klo 12.30-16
Paikka: Mikpoli-auditorio, Patteristonkatu 2, Mikkeli
 

Ohjelma:

12.30 Seminaarin avaus, projektipäällikkö Maarit Karhula

12.35 Hankkeen ohjausryhmän terveiset, Juha Rautjärvi

12.45 Omaishoitajien teatteriryhmä Virtapiiri: Otteita produktioista “Muistijälkiä” ja
“Muistojen kosketus”, ohjaus Tarja Pyhähuhta

13.10 Hankkeen tuloksia ja johtopäätöksiä, Maarit Karhula

13.40 Tuetusti päätöksentekoa –hanke, Savon vammaisasuntosäätiö, Virpi Puikkonen

13.45 Omaishoitajuutta tukevia hankkeita Etelä-Savossa, Mikkelin seudun Omaishoitajat ja
Läheiset ry., Maarit Väisänen

14.00 Kahvitauko

14.20 Omaisen näkemyksiä, Katja Rautjärvi

14.40 Omaishoitolain uudistaminen, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n puheenjohtajan,
kansanedustaja Anneli Kiljusen puheenvuoro

15.40 Keskustelua

15.55 Päätöspuheenvuoro, tutkimusjohtaja Anu Haapala

Seminaari on maksuton ja avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Seminaarin järjestää Omaisen tai läheisen näkemykset asemastaan palveluverkostossa -hanke, jota rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ESR ja Etelä-Savon ELY-keskus. Yhteistyökumppanina on Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry.

Ilmoittautumiset 12.3. mennessä, lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Maarit Karhula, projektipäällikkö, Mamk, p. 040 684 9441, maarit.karhula(at)mamk.fi


 

Petra Kähönen taitoluistelun kansallisessa loppukilpailussa

Mamkin Business Management -koulutuksen opiskelija Petra Kähönen sijoittui viidenneksi taitoluistelun kansallisten senioreiden loppukilpailuissa Turussa. Alla Kähösen oma raportti viikonlopusta:

Taitoluistelun kansallisten Senioreiden loppukilpailut Turussa 7.-8.3.

Kansallisten Senioreiden loppukilpailuun valittiin kahden valintakilpailun perusteella 12 parasta luistelijaa koko Suomen alueelta. Loppukilpailuissa luistellaan lyhyt- ja vapaaohjelmat joiden yhteenlaskettujen pisteiden perusteella määräytyy sijoitus.

Lauantai 7.3.

Aamun vapaat harjoitukset alkoivat Turun Marli-areenalla kymmeneltä ja sujuivat hyvin. Lyhytohjelmakilpailu alkoi vasta 15.30, joten päivällä oli hyvin aikaa levätä ja syödä. Hallille saavuin tuntia ennen suoritusta lämmittelemään. Luistelin toisen ryhmän neljäntenä, eli aikaa oli jäällä suoritetun 5 minuutin verryttelyn jälkeen runsaasti. Itse kilpailu sujui hyvin yhtä virhettä hyppy-yhdistelmässä lukuun ottamatta ja keräsin lyhytohjelmasta pisteitä 30,24 sijoittuen viidenneksi.

Sunnuntai 8.3

Aamuharjoituksissa ohjelman elementit sujuivat moitteettomasti ja sain itsevarmuutta iltapäivän kilpailuun. Loppuverryttelyn jälkeen suunta takaisin hotellille lepäämään ja syömään.

Vapaaohjelma on kestoltaan 3 min 40s ja sisältää yhteensä 11 elementtiä (3 piruettia, 7 hyppyä ja hyppy-yhdistelmää sekä askelsarjan) ja kattaa noin 60% loppupisteistä, joten tänään olisi ohjelman sujuttava, mikäli sijoitusta haluaisi nostaa. Haastavan valmistautumisesta teki se, että luistelin ryhmän ensimmäisenä heti 6 minuutin jääverryttelyn jälkeen ilman taukoa.

Ohjelma alkoi erinomaisesti, mutta puolenvälin jälkeen kaaduin hypystä ja loukkasin hieman polveani, joka vaikutti hieman suoritukseen. Muutama pieni helpotus mahtui mukaan, mutta kokonaisuuteen ja kuntotasoon olen tyytyväinen. Sijoituin myös vapaaohjelmassa viidenneksi ja yhteispisteillä 82,86 olin myös kokonaiskisan viides.

Loppukilpailut olivat kauden päätavoite ja suorituksiini olen tyytyväinen. Positiivista oli huomata että tuomaristo arvosti ohjelmiani ja antoi laatupisteitä elementeistä nostaen kokonaispisteitä. Koko kilpailuviikonloppu oli hieno kokemus ja nautin luistelusta. Kausi jatkuu kevätnäytökseen valmistautumisella ,jonka jälkeen aletaan hioa uusia ohjelmia ensi kautta ajatellen.

Mamk tuki Kähösen kisamatkaa. Katso lisätietoja siitä, kuinka Mamkissa voit yhdistää opiskelun ja kilpaurheilun.

Kilpaesteratsastaja Jenna-Jasmin Pehkonen on Mamkin uusi sponsoriurheilija

​Kilpaesteratsastaja Jenna-Jasmin Pehkonen on valittu Mamkin sponsoriurheilijaksi. 28-vuotias Pehkonen opiskelee Savonlinnassa sairaanhoitajaksi.

- Opiskelen monimuotokoulutuksessa, jotta pystyn myös kilpailemaan ja käymään töissä, Pehkonen kertoo.
- Ratsastuksen parissa olen viettänyt lähes koko elämäni ja kansallisen kilpailuluvan sain jo 9-vuotiaana.

Pehkosella on takanaan vahva kokemus kansalliselta sekä myös kansainväliseltä tasolta. Hän on kuulunut Suomen maajoukkeeseen useana vuonna. Pehkosen saavutuksiin kuuluu muun muassa neljä SM-kultaa, PM-pronssia, Helsinki International Horse Show:n voittoja sekä sijoituksia, hallimestaruuskultamitaleja sekä lukuisia sarjakilpailujen voittoja. Pehkonen on palkittu neljänä vuonna peräkkäin Suomen Ratsastajainliiton valiomerkillä, jonka saa lajinsa ja ikäluokkansa vuoden menestynein ratsastaja.

jjpehkonen.jpgViime kesänä Pehkoselle sattui kilpailuissa onnettomuus ja hänen selästään murtui kaksi nikamaa. Ratsastusuran jatkuminen oli epävarmaa, mutta nyt selkä on parantunut ja kilpaileminen jatkuu.
- Tällä hetkellä minulla on 7-vuotias "sponsoriratsu", joka on laadukas, ja odotukset seuraavalle kilpailukaudelle ovat korkealla. Tarkoitus on kiertää kisoja kansallisella tasolla ja osallistua arvokilpailuihin, Pehkonen iloitsee.
Hevonen on syntynyt Belgiassa ja sen nimi on Hallo-Croket van Puyenbroeck eli "Hessu".

Kilpaesteratsastus on antanut eväitä myös opiskeluun ja työelämään.
- Laji on opettanut minulle monia elämässä tärkeitä asioita ja ominaisuuksia. Olen valmis tekemään töitä pitkäjänteisesti, osaan toimia hyvin paineen alla ja olen saanut oppia läsnäolemisen jalon taidon, Pehkonen kertoo.

Lähiopiskelua Pehkosella on on viikon verran kuukaudessa. Väliviikot hän opiskelee itsenäisesti, mikä mahdollistaa sen, että hän pystyy panostamaan myös ratsastukseen.

- Kilpailut käydään viikonloppuisin, joten viikot vietän lähes samalla tavalla kuin muutkin opiskelijat. Opiskelun päätteeksi suuntaan vaan vielä tallille, jossa aikaa kuluu vähintään pari tuntia, Pehkonen kertoo arjestaan.
- Ei riitä, että käyn valmentautumassa ja jätän hevosen talliin, vaan treenin jälkeen täytyy suorittaa tiettyä "huoltoa", jotta kilpakumppani pysyisi kunnossa ja hyvinvoivana.

Heinäkuussa sattuneen onnettomuuden johdosta Pehkonen on joutunut panostamaan entistä enemmän myös omaan kuntoutukseensa.
- Onneksi meillä on opiskelijaryhmässä hyvä yhteishenki ja joukosta löytyi myös omalla toiminimellä urheiluhierojan töitä tekevä Lauri Hytönen, jonka kanssa teen yhteistyötä kuntoutumiseni eteen.

Opiskelun ja ratsastuksen lisäksi Pehkonen tekee välillä myyjän töitä Varkauden ABC:llä.

- Kaiken yhteen sovittaminen on välillä haastavaa, mutta silloin asetan nämä kolme asiaa rinnakkain ja mieti mikä tällä hetkellä on minulle tärkeintä. Opiskelujen edetessä haluaisin erikoistua mielenterveystyön puolelle ja puhua luonnon ja eläinten hyödyntämisen puolesta mielenterveys- ja päihdetyössä.

Seuraa Jenna-Jasmin Pehkosta Facebookissa ja blogisivulla!

Lisätietoa opiskelun ja kilpaurheilun yhdistämisestä

Kuvan otti Outi Räisänen
 

Tomi-Pekka ja Mika Heikkilälle mitaleita ammunnan EM-kilpailuista

Mamkin sponsoriurheilija, neljännen vuoden metsätalousopiskelija Tomi-Pekka Heikkilä saalisti ammunnan EM-kilpailuista pronssia miesten yksilökisasta ja kultaa joukkuekisasta. Nuorempi veljeksistä, Mika Heikkilä, puolestaan oli mukana poikien joukkueessa, joka sai myös EM-kultaa. Myös hän opiskelee Mamkissa metsätaloutta. Heikkilöiden laji on liikkuvan maalin ammunta.

Tomi-Pekka Heikkilän aiempiin saavutuksiin kuuluvat mm. neljäs sija aikuisten MM-kilpailuista ja EM-kultaa joukkuekilpailusta. Juniorina Heikkilä ehti saavuttaa nuorten maailmanmestaruuden vuonna 2010.

Heikkilä toteaa opiskelun ja urheilun yhdistämisen sujuneen suhteellisen helposti. Vuosien kokemuksella hän on pystynyt luomaan itsellensä toimivat harjoitusohjelmat.

- Olen pyrkinyt suunnittelemaan tekemiseni aina kuukausia etukäteen lukujärjestyksiä hyväksi käyttäen. Tällöin pystyn jaksottamaan harjoitteluni siten, että opiskelu ei kärsi ja harjoittelen silti huipputasolla.

Yli 13 vuotta ampumaurheilua harrastaneelle Heikkilälle on ehtinyt kertyä maajoukkueuraa jo kahdeksan vuotta. Käytyjen kilpailujen määrää hän ei tarkasti muista, mutta kertoo niitä kertyvän vuodessa kymmeniä. Tulevaisuuden tavoitteet ovat korkealla.

- Seuraava päätavoitteeni siintää vuoden 2016 MM-kisoissa. Siellä haluan olla mahdollisimman kovassa kunnossa ja ottaa mitalin. Viime syksynä olin jo hyvin lähellä, sillä pääsin mitaliuusintaan, jossa hävisin niukasti. Täytyy siis harjoitella hyvin ja kehittävästi, jos mielii sieltä mitalin ottaa. Tämän vuoden puolella olisi myös tarkoitus saada metsätalousinsinöörin opinnot valmiiksi, joten töitä riittää silläkin saralla. Valmistumisen jälkeen haluan työllistyä metsäalalle ja uskon opintojen antaneen siihen erittäin hyvän pohjan.

Lisää Heikkilöiden kuulumisia urheilusta löytyy heidän tallinsa blogista http://teamrunnarit.blogspot.fi/

Lisätietoa opiskelun ja kilpaurheilun yhdistämisestä Mamkissa

Kuvaaja: Sami Heikkilä