Mamk on mukana kehittämässä kiertotaloutta Etelä-Savossa liki viidellä miljoonalla eurolla

Euroopan Unionin uusi rahoituskausi on käynnistynyt lupaavasti Etelä-Savossa. Alueella on yhdistetty voimat ja tehdään merkittävä taloudellinen panostus tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseksi.

Kiertotalouden edistäminen on yksi painopiste Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Mamkissa käytetään seuraavan kahden vuoden aikana noin 4,8 miljoonaa euroa materiaali- ja energiatehokkuuden edistämiseen, uudenlaisen puhtaan teknologian kehittämiseen ja biotalouden sekä muun puunkäytön lisäämiseen.

EU:n aluekehitysrahaa tähän on saatu kaiken kaikkiaan yli kolme miljoonaa euroa. Lisäksi lukuisat yritykset, yhdistykset, säätiöt ja Mikkelin ammattikorkeakoulu ovat rahoittamassa uutta tutkimusta. Yritykset ovat lähteneet joukolla mukaan ja yli 30 yritystä sijoittaa myös omaa rahaa tutkimuksiin.

Etelä-Savolla on hyvät kasvumahdollisuudet

Sitra julkaisi alkuvuodesta raportin, jonka mukaan kiertotalous on Suomelle ja suomalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Kierotaloudella tarkoitetaan talouden uutta mallia, jossa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä. Sitran selvityksen mukaan kiertotalous tarjoaa Suomen taloudelle vähintäänkin 1,5–2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin.

- Etelä-Savolla on mahdollisuudet ottaa tästä merkittävä siivu alueelle. Täällä on kaikki tarvittava: uusiutuvia luonnonvaroja, puhtaan teknologian ja biotalouden kansainvälisen tason huippuosaamista sekä aktiivista tutkimustoimintaa, tutkimusjohtaja Kati Manskinen Mamkista sanoo.

Mikkeli ammattikorkeakoulun uutta tutkimustoimintaa esitellään yleisölle avoimessa seminaarissa torstaina 16.4.2015 klo 12.00–16.00, Mikpolisalissa, osoitteessa Patteristonkatu 2, Mikkeli. Tilaisuudessa muun muassa Aalto-yliopiston professori Olli Dahl esittelee biotalouden uusia mahdollisuuksia. Samalla kerrotaan esimerkiksi kehitystyöstä, jossa valmistetaan puusta mikrokiteistä selluloosaa kahden vuoden kuluttua Savonlinnassa. Mikrokiteistä selluloosaa voidaan tulevaisuudessa käyttää vaikka eläinrehuissa. Seminaariin voi ilmoittautua osoitteessa www.mamk.fi/tutkimusseminaari.


Lisätietoja

Kati Manskinen, tutkimusjohtaja, materiaalit ja ympäristöturvallisuus, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 630 2628, kati.manskinen@mamk.fi


 

Opiskelijat 24 tuntia Innoleirillä SpaCasinolla Savonlinnassa

Open House -hankkeessa järjestettiin 24h Innoleiri hotelli SpaCasinolla Savonlinnassa 31.3.–1.4.2015. Innoleirin aikana opiskelijat työskentelivät yritykseltä tulleen toimeksiannon parissa 24 tunnin ajan.

Innoleiri kokosi yhteen matkailu- ja palveluliiketoiminnan sekä fysioterapian opiskelijoita. Opiskelijat saivat ratkottavakseen aidon työelämän toimeksiannon, jonka toteuttavat monialaisissa ryhmissä. Opiskelijat työskentelevät yrityksen tiloissa 24 tunnin ajan, jonka lopuksi esittivät ratkaisunsa toimeksiantajalle. Leirillä opiskelijoita ohjasi viisi opettajaa.


Innoleirin vastuuopettaja Eeva Koivulan mukaan kaikki osallistujat tulivat leirille avoimin mielin ja tapahtumassa vallitsi innostunut ilmapiiri. Opiskelijat olivat pääosin hyvin tyytyväisiä leirin antiin ja kiinnostuneita osallistumaan vastaaville leireille jatkossakin. Myös toimeksiantaja oli tyytyväinen ryhmien tuotoksiin ja aikoo käyttää niissä esitettyjä ideoita liiketoimintansa kehittämiseen.

Opettajille leiri tarjosi tilaisuuden uudenlaiseen monialaiseen työskentelyyn ja samalla syntyi uusia ideoita yhteistyöprojekteihin yritysten kanssa.


Lisätiedot:

Eeva Koivula, eeva.koivula@mamk.fi, p. 040 772 3365
Anna-Maija Torniainen, anna-maija.torniainen@mamk.fi, p. 040 648 3178

Mamkin Kuitulaboratorion toiminta laajenee

Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnassa sijaitsevan Kuitulaboratorion laajennus vihitään käyttöön maanantaina 13.4.2015. Laajennus mahdollistaa laboratorion toiminnan laajentamisen myös vesiprosessien ja lietteiden käsittelyyn.

Aiemmin Kuitulaboratorio on keskittynyt puuraaka-aineeseen sekä sellun ja paperin valmistukseen. Laajennuksen myötä laboratoriossa tehdään myös vesiprosessien ja lietteiden käsittelyn tutkimus- ja palvelutoimintaa.

- Teollisuudessa vedenkäyttöä vähennetään ja vettä kierrätetään entistä enemmän. Alueilla, joilla veden saanti rajallista, jätevesi käytetään uudelleen puhdistuksen jälkeen. Tämä vaatii tutkimusta ja puhdistusprosessien kehittämistä, johtaja Tapio Tirri Kuitulaboratoriosta sanoo.

Jäteveden puhdistuksessa syntyy puolestaan lietettä. Lietteen käsittelyssä kiertotalouden mukaisesti on vielä kehittämistä.

- Tavoitteena on saada lietteestä hyödylliset aineet talteen, ja kuivata loppuosa mahdollisimman vähin kustannuksin. Tämän jälkeen se hävitetään stabiloimalla tai polttamalla lämpökattiloissa, Tirri lisää.

Kuitulaboratorion toiminta alkoi vuoden 2005 lopulla. Laboratoriossa kehitetään teknologiaa ja innovaatioita prosessi- ja metsäteollisuudelle, kemikaalivalmistajille sekä mittaus-, säätö- ja automaatiojärjestelmien valmistajille.

Laajennuksen jälkeen kuitu-, vesi- ja lietelaboratoriotilaa on noin 160 m2 ja pilotointitilaa yhteensä noin 680 m2. Kokonaispinta-ala on noin 1600m2. Laboratoriossa työskentelee noin 20 henkilöä.

Vuoden alussa Kuitulaboratoriossa on alkanut myös prosessi-insinöörien monimuotokoulutus. Syksystä 2016 alkaen prosessitekniikan insinööriopiskelijat suorittavat kaksi viimeistä vuotta opintovuottaan Kuitulaboratoriossa.

Kuitulaboratorion laajennuksen tilasi Savonlinnan Yritystilat Oy, jonka kanssa Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy:llä on pitkäaikainen vuokrasopimus. Pääurakoitsija oli Rakennusliike Niilo Käyhkö Oy. Laajennuksen päärahoittajana olivat Etelä-Savon maakuntaliitto ja Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahasto.


Lisätiedot

Kuitulaboratoriosta:
Tapio Tirri, kuitulaboratorion johtaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 582 8468

Vihkiäistilaisuudesta 13.4:
Petteri Paananen, projektipäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 513 8869

 

Ohjelma 13.4.:

Mikkelin ammattikorkeakoulun Kuitulaboratorion laajennuksen vihkiäiset

Aika: maanantaina 13.4.2015 klo 13.00–16.00
Paikka: Kuitulaboratorio, Vipusenkatu 10, 57200 SAVONLINNA

Tilaisuudessa esitellään Mikkelin ammattikorkeakoulun Kuitulaboratorion uusia koehalli- ja laboratoriotiloja sekä biotalouden tulevaisuuden mahdollisuuksia.

OHJELMA

13:00 Tervetulotoivotus
rehtori, toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen

13:10 Uuden koehallitilan vihkiminen ja maljan nosto
Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko

13:20 Juhlapuhe: Suomen biotalous ja tulevaisuus
kehittämispäällikkö Jussi Manninen, työ- ja elinkeinoministeriö

13:50 Tuulahdus Sibeliusta ja Merikantoa
laulu Päivi Pylvänäinen, piano Hannu Salmenkivi

14:00 Odotuksia kehittyvälle Kuitulaboratoriolle
Andritz Oy:n puheenvuoro

14:15 Kommenttipuheenvuoro
Mikkelin ammattikorkeakoulun Kuitulaboratorion johtaja Tapio Tirri


Siirtyminen kävellen Ravintola Lypsyniemeen, jossa keskustelun lomassa suolaista ja makeaa.
Musiikista vastaavat Päivi Pylvänäinen ja Savonlinna-kvartetti.


Lämpimästi tervetuloa!


Jyrki Koivikko
Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja

Heikki Saastamoinen
rehtori, toimitusjohtaja



 

Opetusministeri kannusti alueelliseen yhteistyöhön

Opetusministeri Krista Kiuru vieraili keskiviikkona Mamkissa ja tapasi Mamkin hallitusta, johtoa sekä opiskelijoita. Ministeri kehui Mamkin hyvää tulosta ja kiitteli yhteistyöstä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. Ministeri kannustaa myös ammattikorkeakouluja ja yliopistokeskuksia lähentymään.
Ministeri piti hyvänä Mamkin ja Mikkelin yliopistokeskuksen tekemää yhteistyötä, ja toivoi sen jatkossa yhä tiivistyvän.

- Vakavassa taloudellisessa tilanteessa yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja yliopistokeskusten kanssa olisi erittäin tärkeää. Koulutuksesta säästämisen sijaan voitaisiin säästää jostain muusta, esimerkiksi rakenteista tai tiloista, Ministeri Kiuru totesi.
Kiurun mielestä Mikkelissä sekä yliopistokeskus että ammattikorkeakoulu ovat erittäin laadukkaita ja hyviä korkeakouluja, joiden olisi syytä harkita ajatusta yhteisestä kampuksesta.
Hyvänä esimerkkinä ministeri mainitsi kotipaikkakuntansa Porin, jossa yliopistokeskus ja amk ovat keskustelleet yhteisestä kampuksesta.

Mamk Oy: hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko totesi, että Kasarmin kampuksella olisi tilaa myös Mikkelin yliopistokeskukselle, eli tilaratkaisuja voidaan yhdessä miettiä.

Tällä hetkellä Mamkin suurimmat yhteistyöpanostukset ovat kuitenkin Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa tehtävässä työssä. Ministeriö tuki matkaa kohti suunnitteilla olevaa fuusiota yhteensä 14 miljoonalla eurolla, joka jaetaan 4 vuoden aikana erissä.
- Mamk ja Kyamk saivat ammattikorkeakouluista eniten hankerahoja, Kiuru totesi.
- Tällä haluttiin osoittaa, että opetus- ja kulttuuriministeriöltä tulee vahva tuki ammattikorkeakouluille, joiden puolestaan pitää ottaa vakavasti kehitysvelvoite suunnitteilla olevaan fuusioon.

Hankerahat liittyvät ammattikorkeakoulujen toimilupapäätöksiin, jotka saatiin vuodenvaihteessa. Aikaisemmin ministeriön tekemät linjaukset ammattikorkeakoulujen määrän vähentämisestä eivät toimilupien osalta toteutuneet, johon ministerillä oli selkeä syy.
- Hallitusohjelmassa on linjattu, että jokaisessa maakunnassa pitää olla oma korkeakoulu. Tämän vuoksi korkeakoulujen määrää ei ole yksinkertaista leikata, ainakaan paikkakunnilta joilla ei ole yliopistoa.

Tavoitteena ministeri Kiurun mukaan onkin lisätä ammattikorkeakoulujen läsnäoloa omilla alueillaan, vaikka esimerkiksi fuusioiden tai muiden ylläpitojärjestelyjen myötä ylläpitäjä ei enää olisikaan omassa maakunnassa. Kiuru korosti ammattikorkeakoulujen roolia paitsi alueen nuorten kouluttajana, myös maakuntien elinkeinoelämän kehittäjänä.
- Alueilla on syytä ymmärtää, että ammattikorkeakoulujen yhteistyön lisääminen on edelläkävijän työtä. Ei ole maakunnalle menetys, jos oman korkeakoulun nimi joskus vaihtuu.

Kysymykseen fuusioammattikorkeakoulun uusista koulutuksista ei ministeri Kiuru ottanut vielä kantaa, mutta totesi, että asiaa voidaan hyvinkin harkita aloilla, joilla on kasvua. Esimerkkinä tällaisesta alasta hän mainitsi Mikkelin alueen profiloitumisen digitaalisuudessa.

Lisätietoja:
Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen pj. Jyrki Koivikko, 0400 143 661
Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja, rehtori Heikki Saastamoinen, puh. 050 312 5151

Kansanedustaja Pauliina Viitamies, opetusministeri Krista Kiuru, hallituksen pj. Jyrki Koivikko, toimitusjohtaja, rehtori Heikki Saastamoinen tapasivat keskiviikkona Mikkelissä.

Lataa kuvat tästä:

Mikkelin ammattikorkeakoulusta perjantaina 21.02.2014 valmistuneet

Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Yhteisöpedagogi (ylempi AMK)
Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma
Alanko Tuula Anneli, Järvenpää
Hotokka Mervi Johanna, Mikkeli

Kansalaistoiminta ja nuorisotyön koulutusohjelma
Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, Yhteisöpedagogi (AMK)
Romi Eva Estelle, Tampere

Kulttuurituotannon koulutusohjelma
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, Kulttuurituottaja (AMK)
Ahokas Esa Veli-Pekka, Lahti

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (AMK)
Montonen Ville Taneli, Mikkeli

Matkailun koulutusohjelma
Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, Restonomi (AMK)
Heiskanen Marja Anniina, Iisalmi
Reponen Mari Johanna Henriikka, Joroinen
Sihvola Arla Erika, Savonlinna
Tolvanen Miia Reetta Marjut, Savonlinna

Fysioterapian koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti (AMK)
Mattila Matias Juhani, Kokkola

Hoitotyön koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (AMK)
Hulkkonen Henna Kati Emilia, Juva
Manninen Silja Anna Aleksandra, Tornio

Hoitotyön koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Terveydenhoitaja (AMK)
Huttunen Annika Mari, Savonlinna
Karppinen Paavo Tuomas Juhani, Jyväskylä

Sosiaalialan koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sosionomi (AMK)
Kellman Annikka Iida Karoliina, Mikkeli
Siitari Nea Emilia Natalia, Mikkeli

Auto- ja kuljetustekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Pirinen Juho Aleksi, Savonlinna

Sähkötekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Pekkonen Tuomo Juhani, Mikkeli
Turunen Jani Petteri, Mikkeli

Ympäristötekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Kokkonen Jaana Hannele, Ruokolahti
Petäjäniemi Anna Maaria, Järvenpää

Talotekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Jänis Markku Tapio, Kuopio
Koskenlaita Tero Sakari, Porvoo
Kovalenko Maxim, Venäjä
Moskvina Anastasiia, Venäjä
Zhbanova Daria, Venäjä

Degree Programme in Business Management
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)
Honkaniemi Meri Sinikka, Mikkeli

Etelä-Savon nuoret tarvitsevat varhaisempaa tukea

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret saavat apua palvelujärjestelmästä, mutta puutteita on erityisesti ennaltaehkäisevissä palveluissa.

Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) hallinnoima Vainu-hanke on selvittänyt eteläsavolaisten nuorten asemaa palveluissa. Mamkin Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia ja Nuorisotutkimusseura ovat arvioineet Tajua Mut! -toimintamallia nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

Vainu-hanke on kartoittanut vaikeimmin työllistyvien eteläsavolaisten nuorten asemaa palveluissa

Vaikeimmin työllistyvien nuorten palvelutarpeet ovat kokonaisvaltaisia. Parhaat kokemukset nuorilla on ihmisläheisistä palveluista, kuten etsivästä nuorisotyöstä ja nuorten työpajoista. Vainu-hankkeen selvityksen mukaan palveluissa tulee painottaa ennaltaehkäisyyn ja kynnyksettömiin, monialaisiin palveluihin. Erityisesti yhden luukun -periaatteella toimivia palvelukokonaisuuksia tarvitaan lisää.

- Nuoret kaipaavat palveluihin helposti lähestyttäviä, nuorten asioihin perehtyneitä palvelutoimijoita ja tukihenkilöä palvelupolun rinnalla kulkijaksi, projektipäällikkö Sonja Miettinen Juveniasta sanoo.

Samoja havaintoja tukee Mamkin yliopettajan Katja Komosen Etelä-Savon ELY-keskukselle tekemä raportti, jonka mukaan nuoret saavat tukea hyvin nivelvaiheissa, kuten siirtyessään opiskelupaikasta toiseen, mutta palveluissa on alueellista epätasa-arvoa, mikä vaikuttaa erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuoriin.

Vainu-hankkeen selvitykseen haastateltiin yhteensä 30 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevaa nuorta. Lisäksi palvelujärjestelmän toimijoille järjestettiin kahdeksan ryhmähaastattelua. Haastatteluja tehtiin yhteensä yhdeksällä paikkakunnalla Etelä-Savossa. Vaikeimmin työllistyvät nuoret palvelujärjestelmässä eli Vainu-hanke on alkanut 1.11.2014 ja se päättyy 30.6.2015. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.

Tajua Mut! -mallin haasteena on saada asiantuntijat sen käyttäjiksi

Juvenia ja Nuorisotutkimusseura ovat arvioineet Tajua Mut! -liputustoimintamallia nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tilauksesta. Arvioinnin mukaan toimintamalli tuo lisäarvoa nuorten palvelujärjestelmään, kun sitä kehitetään kokonaisvaltaisesti osana kuntien ja muiden viranomaisten palveluita.

- Myös nuorten vanhempien ja huoltajien roolia nuorten yhteistyöverkostossa pitää vahvistaa, Juvenian johtaja Jussi Ronkainen täydentää.

Tajua Mut! otettiin käyttöön Mikkelin kaupungissa tammikuusta 2014 alkaen, ensimmäisenä Suomessa. Mikkelin Olkkariin sijoitettu, 13–29-vuotiaita koskeva palvelu on toteutettu Mikkelin kaupungin, Sitran ja opetus- ja kulttuuriministeriö kanssa.


Lisätietoja

Sonja Miettinen, projektipäällikkö, Juvenia, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 652 9268, sonja.miettinen@mamk.fi

Jussi Ronkainen, tutkimusyksikön johtaja, Juvenia, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 050 312 4983, jussi.ronkainen@mamk.fi

Julkaisut luettavissa sähköisenä

Vainulla Etelä-Savossa – Vaikeimmin työllistyvät nuoret palvelujärjestelmässä
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-499-2

Tajua Mut! -toimintamallin opit Mikkelistä – Systeemi avaruudesta?
http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sarja/Selvityksia88.pdf

 

LVI-alan opinnäytetyöseminaari 20.4. Mikkelissä

Mikkelin ammattikorkeakoulun talotekniikan koulutus järjestää kaikille avoimen opinnäytetyöseminaarin maanantaina 20.4. klo 13.00-16.00. Tilaisuudessa kuullaan mm. tietoa sairaaloiden puhdasvesijärjestelmän vedenkäsittelystä, patteriverkoston perussäädöstä sekä omakotitalon lämmitysjärjestelmän saneerauksesta.

Tilaisuus järjestetään luokassa Kampussali A:ssa (Patteristonkatu 3, Mikkeli) ja se maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille!

Tervetuloa!

Ohjelma

Noronen Toni: Käyttövesipatterin toiminnan testaus
Heinikainen Antti: Uima-altaan poistoveden lämmön talteenotto
Koponen Samuli: Sairaaloiden puhdasvesijärjestelmien vedenkäsittely

Kaukola Tuomas: Leikkaussalin ilmanvaihdon tutkiminen simuloiduissa olosuhteissa
Äikäs Niklas: Maantietunnelin sähkötilojen ilmanvaihdon ratkaisu ja energiatehokkuus
Kauppinen Saku: Kuopion musiikkikeskuksen ilmanvaihdon kostutus
Tuovinen Eero: Pölyn leviäminen asuinhuoneistoissa linjasaneerausprojektien aikana

Reinikainen Jarno: Patteriverkoston perussäätö – menetelmät ja mahdollisuudet
Kämäräinen Anssi: Omakotitalon lämmitysjärjestelmän saneeraus energiatehokkaammaksi
Lepistö Oskari: ”Lähesnollaenergiarakennuksen” energiasimuloinnin tekeminen Ida Ice –ohjelmalla


(Muutokset mahdollisia)

Lisätietoja tilaisuudesta:
lehtori Mari Koivunen, 050 312 4992

Talotekniikan koulutus

Talotekniikan koulutus antaa opiskelijoille valmiudet LVI-alan tehtäviin sekä kiinteistöjen energiakysymysten hallintaan. Koulutuksessa opitaan hallitsemaan sisäilmaston vaikutukset terveyteen ja viihtyisyyteen sekä vaikuttamaan kiinteistöjen energiatehokkuuteen. Koulutus antaa myös valmiudet uusien energiatuotannon vaihtoehtojen valintaan, elinkaariajatteluun ja talotekniikan ympäristövaikutuksien arvioimiseen.

Valmistuneet saavat pätevyyden toimia LVI-alan suunnittelu- ja johtotehtävissä tai itsenäisenä yrittäjänä. Kansainväliseen toimintaan ja vientiin liittyen on tarjolla tehtäviä myös ulkomailla.

Kyamkiin ja Mamkiin lähes 4000 ensijaista hakijaa

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kevään 2015 yhteishaun toinen hakuaika päättyi 9.4. Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluihin yhteishaun kahtena hakuaikana haki yhteensä 3947 ensisijaista hakijaa. Tänä vuonna kevään yhteishaku oli ensimmäistä kertaa yhtä aikaa sekä ammattikorkeakouluihin ja että yliopistoihin, ja hakujärjestelmässä oli lukuisia muitakin muutoksia. Muutosten yhteisvaikutusten vuoksi hakijamäärien vertaileminen edellisvuosiin on vaikeaa.

Rehtori Heikki Saastamoinen on tyytyväinen molempien ammattikorkeakoulujen hakijamääriin.
– Mamkin osalta hakijamäärät kasvoivat monimuotokoulutuksen sekä ylempään AMK-tutkintoon johtavan koulutuksen osalta. Päiväopinnoissa metsätalous onnistui kasvattamaan hakijamääriään.
– Kyamkissa ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi niin päivä-, monimuoto kuin ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessakin. Töiden ohella järjestettävät opinnot näyttävät olevan nyt nousussa; esimerkiksi ensihoidon monimuotototeutus ja ylempään AMK-tutkintoon johtaja International Business Management vetivät kiitettävästi hakijoita.

Kevään 2015 yhteishaku muodostui nyt ensimmäistä kertaa kahdesta hakuajasta: vieraskielisten koulutusten hausta 7.-27.1. sekä päivä- ja monimuoto-opintojen hausta 17.3.-9.4.

Näiden kahden hakuajan aikana Mikkelin ammattikorkeakouluun kevään yhteishauissa saapui 1917 ensisijaista hakemusta ja kaikkiaan hakijoita oli 6986. Päiväopintoihin haki yhteensä 1247 ensisijaista hakijaa. Monimuoto-opintoihin haki 383 ja ylempiin AMK-tutkintoihin johtavaan koulutukseen 287 ensisijaista hakijaa. Toisen hakuajan päiväopintoina toteutettavista koulutuksista suosituin oli matkailu- ja palveluliiketoiminta, johon haki 3,8 ensisijaista hakijaa yhtä aloituspaikka kohden. Seuraavaksi eniten kiinnosti sairaanhoitajakoulutus (vetovoimaluku 3,18) sekä sosionomikoulutus (vetovoimaluku 2,97).

Monimuotokoulutuksesta kiinnosti eniten Savonlinnassa järjestettävä fysioterapeuttikoulutus, johon haki 3,50 ensisijaista hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden. Seuraavaksi eniten hakijoita oli ympäristöteknologiaan (vetovoimaluku 3,25) ja sähkö- ja automaatiotekniikka (vetovoimaluku 2,90.) Ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa hakijoita veti eniten sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, johon haki 2,80 ensisijaista hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden.

Mamkissa koko yhteishaun vetovoimaisin koulutus löytyy tammikuun vieraskielisestä hausta: Business Administration -koulutuksen vetovoimaluku oli 5,95. Lähes yhtä paljon kiinnosti Information Technology, jonka vetovoima oli 5,40.

Kymenlaakson ammattikorkeakouluun saapui 2030 ensisijaista hakemusta ja kaikkiaan hakijoita oli 4863. Päiväopintoihin haki yhteensä 1354, monimuoto-opintoihin 467 ja ylempään AMK-tutkintoon johtaviin koulutuksiin 209 ensisijaista hakijaa. (Luvut sisältävät Kyamkin erillishaun, jonka luvut eivät sisälly Opetushallituksen tilastoon.)

Kyamkin toisen hakuajan koulutuksista vetovoimaisin oli monimuotototeutuksena järjestettävä ensihoidon koulutus, jonka vetovoimaluku oli 6,42. Monimuotototeutuksissa hakijoita kiinnosti erityisesti sosiaali- ja terveysala, sillä toiseksi suosituin toteutus oli sairaanhoitajakoulutus vetovoimaluvulla 3,42 ja kolmannen sijan vei terveydenhoitajakoulutus vetovoimalla 2,59.

Kyamkin päivätoteutuksista kolme vetovoimaisinta olivat sosionomikoulutus (4,71), terveydenhoitajakoulutus (4,08) ja graafinen muotoilu (3,89). Ylempään AMK-tutkintoihin johtavista opinnoista kiinnostavin oli englanninkielinen International Business Management vetovoimalla 2,59.

Valintaprosessin eteneminen

Valintakokeet järjestetään alkukesästä ja opiskelupaikasta ilmoitetaan 1.7. mennessä. Hakijan on ilmoitettava opiskelupaikan vastaanottamisesta ammattikorkeakoululle viimeistään 15.7.2015 kello 15. Opinnot alkavat elokuussa 2015.

Lisätiedot

Rehtori Heikki Saastamoinen
p. 050 312 5151

Opetushallituksen tiedote

Mamk lähtee hakemaan voittoa aurinkovenekisoista

Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijat lähtevät kisaamaan voitosta aurinkoveneiden MM-kilpailuihin Alankomaihin. Mamkin joukkue sijoittui luokkansa kolmanneksi vuonna 2012. Nyt venettä on paranneltu ja tavoitteena on voitto. Lähes 8-metrinen vene on esillä Mamkin Kasarmin kampuksella, ravintola Dexin aulassa viikolla 10.

Media on tervetullut katsomaan Midnight Sun Mamk -venettä ja haastattelemaan opiskelijoita torstaina 6.3. kello 10.00 ravintola Dexiin, osoitteeseen Patteristonkatu 3, Mikkeli.

Kesällä kisataan Alankomaissa ja Monacossa

Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden rakentama Midnight Sun Mamk vene osallistuu kansainväliseen Dong Energy Solar Challange tapahtumaan Alankomaissa. Tapahtuma alkaa 28.6.2014. Alankomaiden MM-kisojen lisäksi Mamkin venejoukkue kisaa myös Monte Carlo cupissa Monacossa 10.–12. heinäkuuta.

Vene pohjautuu vuoden 2012 MM-kisaveneeseen, jolla Mamkin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun (Kyamk) yhteisjoukkue sijoittui luokassaan kolmanneksi.
Tulevan kesän MM-kilpailuun Mamk ja Kyamk osallistuvat eri joukkueilla. Mamkin vene ja kahdeksan hengen joukkue kisaavat kahden hengen ”Challenge B” luokassa. Tässä luokassa veneissä on kuljettajan lisäksi yksi matkustaja. Vaatimus matkustajalle tuo haasteita veneen suunnitteluun, sillä sen lisäksi, että veneen on oltava nopea, matkustajan on mahduttava kyytiin. Kisajoukkue ja veneen rakennusryhmä ovat Mamkin materiaali- sekä ympäristötekniikan opiskelijoita, joiden tukena on koulun henkilökuntaa. Kyamk osallistuu teknillisesti haastavimpaan Top Class -luokkaan, jossa saa mm. olla vapaavalintaiset aurinkopanelit ja muitakin kalliita ratkaisuja, joiden avulla veneiden nopeudet on viety huippuunsa.

Vene esillä Kasarmin kampuksella

Midnight Sun Mamk vene on teknillisesti kehittyneempi kuin edeltäjänsä, perustuen kuitenkin samaan rungon muotoon. Veneen tekniikka perustuu aurinkopaneelein ladattavaan akkuun ja sähkömoottoriin, joka on sijoitettu ruoripotkuriin veneen alle niin, että mekaaniset voimalinjasta tulevat häviöt on saatu mahdollisimman pieniksi.

Talven aikana veneen runko on saatu valmiiksi ja seuraavaksi on vuorossa tekniikan asentaminen. Nyt käynnissä on kilpailu veneen värityksen suunnittelusta, opiskelijoille ja muille kiinnostuneille tarkoitettu kilpailu on avoinna 20.3. asti. Tarkemmat tiedot kilpailusta ravintola Dexin aulassa.

Keveyttä luonnonkuidusta, kestävyyttä hiilikuidusta

Veneen runko on tehty hiilikuitumateriaalista, johon on yhdistetty kevyttä luonnonkuitua ja korkkia. Materiaaleja yhdistämällä on pystytty säilyttämään rakenteen keveys ja lujuus. Luonnonkuitujen käytöllä voidaan vaikuttaa materiaalien aiheuttamaan ympäristökuormitukseen ja tuoda tuotteelle uusia ominaisuuksia.

Mamkissa opiskelijat ovat valmistaneet myös sählymailoja, joiden rungossa on yhdistetty pellavakuitua ja muita materiaaleja. Rakenteen lujuuden ja keveyden lisäksi pellavakuidulla on onnistuttu tuomaan uusi tuntuma peliin erilaisten vaimennusominaisuuksien myötä.
Mamkin prosessi- ja materiaalitekniikan sekä ympäristöteknologian koulutuksiin voi hakea parhaillaan käynnissä olevassa yhteishaussa.

Tekniset tiedot

• Rungon pituus: 7,7 metriä
• Rungon leveys: 1,6 metriä
• Uppouma: 295 kg (ilman kuljettajia 155 kg)
• Vetolaite: itse suunniteltu ruoripotkuri
• Sähköjärjestelmä: Akku ja aurinkopaneelit (5 kpl)
• Huippunopeus: n. 20 km/h
• Uppoamaton, vakaa ja kääntyy lähes paikallaan

Lisätietoja

• Kari Dufva, tutkimuspäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 050 312 5122
• Hollannin MM-kilpailu www.dongenergysolarchallenge.com/
• Monacon Monte Carlo cup www.solar1races.com

Atik Ismail Xinnovation-tapahtumassa Mikkelissä 24.4.

Mikkelin ammattikorkeakoulun matkailualan opiskelijat järjestävät kevään aikana uuden tapahtumasarjan, Xinnovation-perjantai. Tapahtumat järjestään Mamkin uudessa oppimisympäristössä Xinnossa ja ne ovat avoimia kaikille kiinnostuneille.
Tarjolla on keskustelevia luentoja sekä pienimuotoista työpajatyöskentelyä. Tilaisuuksien vetäjinä ovat tunnetut suomalaiset moniosaajat.

Atik Ismail äänessä 24.4.

Perjantaina 24.4. Xinnovationin teemana on muutoksiin valmistautuminen ja valmentaminen. Keskustelutilaisuuden puhetta johtaa Mamkin koulutusjohtaja Pekka Uotila. Mukana keskustelussa ovat Mikkelin Palloilijoiden toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä sekä suomalainen jalkapallolegenda Atik Ismail.
Tapahtumassa kuullaan lyhyt luento Atik Ismaililta, jonka jälkeen tilaisuus jatkuu keskustelun merkeissä. Iltapäivän aikana pohditaan mm. oppimisympäristöjen ja oppimistapojen muutosta sekä niihin valmistautumista ja valmentamisesta. Lisäksi pohditaan Mikkelin Palloilijoiden nopeasti muuttunutta tilannetta – joukkueen nousu Ykköseen. Molemmat aiheet antavat vastauksia kysymyksiin; Kuinka toimia muutostilanteissa? Kuinka voi valmistautua muutoksiin?

Tilaisuus alkaa klo 14.00 ja on avoin kaikille. Tapahtumapaikka: Xinno, N-Rakennus (Prikaatinkatu 3, Mikkeli)

Lisätietoja Xinnovation-perjantaista:
Tuottaja Pekka Pulkkinen, p. 0406300341
 

Tervetuloa Omaa liikettä, omissa paikoissa -seminaaripäivään

Aika: tiistai 5.5.2015 klo 10.30-16.15
Paikka: Mikkelin ammattikorkeakoululle (Patteristonkatu 2, Mikpolisali MD 102)


Seminaarissa pohditaan nuorisokulttuuristen liikuntalajien harrastamista. Miksi sellaisia lajeja kuin skeittaus ja roller derby ei pidetä liikuntana? Miksi parkouraajat eivät halua puhua itsestään urheilijoina? Mitä nuorisokulttuurinen liikunta merkitsee nuorten elämässä ja minkälaisiin paikkoihin se levittäytyy?

Seminaari on LIMU eli Liikunnan monimuotoistuvat tilat ja tavat -hankkeen päätösjuhla. LIMU on ollut liikuntatutkimus, jossa on tarkasteltu liikuntalajeja, jotka ovat verrattain uusia ja erottautuvat järjestäytyneestä lajitoiminnasta. Tarkoituksena on ollut koota tarkempaa tietoa liikunnan muuttuvista maisemista ja tiloista ja selvittää, millaisilla ehdoilla ja olosuhteilla nuorisokulttuuriselle liikunnalle voidaan luoda vapaata toiminnan tilaa.

Tutkimuksen ovat toteuttaneet Mikkelin ammattikorkeakoulun nuorisoalan osaamiskeskittymä Juvenia ja Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitos, ja sen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

Seminaari on maksuton.

Ilmoittautumiset seminaariin toivotaan tehtävän 27.4. mennessä osoitteessa:https://docs.google.com/forms/d/1jNHgt_cOK9kDXsBPRsRkUG-lsBbfAwWKG12TX_vw5Yk/viewform?c=0&w=1&usp=mail_form_link


Seminaarin ohjelma:

10:30 Kahvitarjoilu
11:00 Seminaarin avaus. Jussi Ronkainen, nuorisoalan osaamiskeskittymä Juvenia, Mikkelin ammattikorkeakoulu)
11:05 Nuorisokulttuurisen liikunnan tilat, tavat ja merkitykset. Päivi Harinen & Pasi Torvinen & Anni Rannikko, Itä-Suomen yliopisto
11:45 Kommenttipuheenvuoro: Päivi Berg, Nuorisotutkimusverkosto
12:00 Liikunnalliset todellisuudet seuroihin järjestäytyneen liikuntamaailman ulkopuolella ja reunoilla. Veli Liikanen, tutkija Juvenia

12:45 Lounas (omakustanteinen)

13:45 Lajiesittelyjä: Capoeira ja skeittaus
14:30 Paneelikeskustelu: Kuka pääsee mukaan? Onko nuorisoliikunta kaikille samalla tavalla mahdollista?
Paneelikeskustelussa mukana:
Päivi Berg, erikoistutkija, Nuorisotutkimusverkosto
Santeri Sihvonen, skeittari ja yhteiskuntatieteiden opiskelija
Kirsi Kohonen, nuoriso- ja liikuntatoimentarkastaja, Mikkelin Aluehallintovirasto
Veli Liikanen, tutkija Juvenia

16:15 Seminaarin päätös
 

Kassun Karnevaaleilla sumopainia, paljua ja kontaktifutista

Mikkelin ammattikorkeakoulun Kasarmin kampuksella Mikkelissä valmistaudutaan jo tulevaan vappuun. Kampuksella järjestetään keskiviikkona 29.4. kello 11-17 keväinen liikuntatapahtuma, Kassun Karnevaalit. Monipuolisia lajikokeiluja ja turnauksia sisältävä päihteetön tapahtuma on tarkoitettu toisen ja korkea-asteen opiskelijoille sekä henkilökunnalle. Mamkin lisäksi järjestelyissä on mukana opiskelijoita Suomen Nuoriso-opistolta ja Esedulta.
Kasarmin kampuksen monipuoliset puitteet luovat loistavat mahdollisuudet eri liikuntamuotojen kokeiluun ja harrastamiseen.
–Harvalla korkeakoululla on omalla kampuksellaan frisbeegolf-rata, ulkokoripallokenttä, keilahalli ja monipuoliset kuntosalit, iloitsee lehtori Lassi Pöyry Mamkista. Pöyryn luotsaamat liikunta- ja harrastetuutorit kantavat päävastuun Kassun Karnevaalien toimintapisteistä.

Kassun Karnevaalien toimintapisteet levittäytyvät eri puolelle kampusta. Tapahtuman ohjelmassa on parikymmentä lajikokeilua ja turnausta. Kasarmin kampuksella on tarjolla mm. hohtokeilausta, sumopainia, katukorista ja -futista, joogaa, pöytätennistä ja kahvakuulailua. Viime kevään suosikki tamppispallo saa seuraa kontaktifutiksesta. Viime aikoina Suomessakin hitiksi nousseessa lajissa pelaajat juoksevat jättikuplan sisällä ja ottavat mittaa toisen joukkueen pelaajista.

Kampuksen sauna on kuumana koko tapahtuman ajan. Pihalla olevasta kylpypaljusta voi seurata Kassun Karnevaaleja ja avotulella on mahdollisuus paistaa esimerkiksi makkaraa. Ravintola Dexissä vietetään grillikauden avajaisia.
Osa toimintapisteistä edellyttävät ennakkoilmoittautumista ja osaan toimintapisteisiin voi osallistua hetken mielijohteesta. Tarkemmat toimintapistekohtaiset lajikuvaukset, aikataulut ja tiedot löytyvät osoitteesta www.mamk.fi/kassunkarnevaalit.

Kassun Karnevaalit 29.4. kello 11-17

• katukoris ja –futis
• haalarisähly
• keilaus
• kahvakuula
• jooga
• kontaktifutis
• pöytätennis
• kuntosali
• frisbeegolf
• sumopaini
• tamppisturnaus
• strategiapelit
• pyörän huolto
   

Karnevaaleilla pääsee kokeilemaan mm. uutta suosikkilajia, kontaktifutista.
KUVA (Kuva: Tommi Kirvesniemi): Kassun

(lataa painolaatuinen kuva klikkaamalla kuvaa)


Lisätietoa Kassun Karnevaaleista: Tapahtumatuottaja Olli Järvenkylä, p. 040 868 6445, olli.jarvenkyla@xamk.fi

Lisätietoa liikunta- ja harrastetuutoritoiminnasta: Lehtori Lassi Pöyry, p. 040 826 6071, lassi.poyry@mamk.fi


 

Tieteenkesyttäjä 2015 tunnustus ILMASE-hankkeen työryhmälle Mikkelin Tiedepäivässä

ILMASE-hankkeen työryhmä, eli Sari Himanen, Riitta Savikko, Karoliina Rimhanen ja Hanna Mäkinen, on saanut Tieteenkesyttäjä 2015 tunnustuksen. Palkinto jaettiin Mikkeliin Tiedepäivässä torstaina 23.4.2015.

Mikkelin Tiedepäivässä luovutettava Tieteenkesyttäjäpalkinto myönnetään vuosittain henkilölle tai henkilöille, jotka ovat ansiokkaasti tuoneet tiedettä julki helposti ymmärrettävässä muodossa. Palkinnon saajan nimeää Mikkelin Tiedepäivän ohjausryhmä ja tunnustuksen allekirjoittaa Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola.

Tieteenkesyttäjäryhmä 2015 eli Sari Himanen, Riitta Savikko, Karoliina Rimhanen ja Hanna Mäkinen on välittänyt tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sopeutumiskeinoista ILMASE-hankkeessa. Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet erityisesti viljelijät ja maaseudun asukkaat, jotka kärsivät eniten ilmastonmuutoksesta.

Ryhmä on tuonut ansiokkaalla tavalla vaikeasti hahmotettavaa tieteellistä tietoa käytännön tasolle. Ajantasaisin tutkimustieto ilmastonmuutoksesta on viestitty käytännönläheisesti, vastaten maaseutuyrittäjien tämän hetken tietotarpeita. Kesällä 2014 ILMASE-hanke valittiin Euroopan laajuiseen maaseutuohjelman hankkeiden valiojoukkoon.

ILMASE-hanke toteutettiin Luonnonvarakeskus Mikkelin yksikössä vuosina 2011–2014 ja se rahoitettiin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Lisätietoa hankkeesta: www.ilmase.fi.

Tieteenkesyttäjät vasemmalta Sari Himanen, Riitta Savikko, Karoliina Rimhanen, Hanna Mäkinen.

(isompi kuva klikkaamalla)

Mikkelin Tiedepäivän avauspuheenvuoro kiertotalouden mahdollisuuksista

Tiedepäivän avauspuheenvuorossa johtaja Mari Pantsar Sitrasta kertoi kiertotalouden avaamista kasvumahdollisuuksista. Kiertotaloudella tarkoitetaan materiaalien kierrättämistä ja luonnonresurssien viisasta käyttöä.

- Nykyinen ajattelumalli valitettavan usein etsii ratkaisua talouskasvuun ja koettuun hyvinvointiin kulutuksen lisäämisestä. Huomioiden globaali luonnonvarojen riittävyys tämä ei yksinkertaisesti ole kestävä tie. Jos kulutusta kasvatetaan, sen tulee perustua materiaalien suljettuun kiertoon, energiatehokkuuteen ja cleantechiin, Pantsar sanoi Mikkelissä.

Kiertotalouteen siirtyminen etujoukoissa tarkoittaa Pantsarin mukaan tulevaisuuden kilpailukykyä, uusia työpaikkoja, vientituloja ja tätä kautta hyvinvoinnin lisääntymistä maassamme.
- Minusta olisimme ”hulluja”, jos emme tätä mahdollisuutta hyödyntäisi Suomessa.

Kiertotalouden periaatteita voidaan hyödyntää lähes millä alalla tai sektorilla tahansa. Suomalaisia esimerkkeinä Pantsar mainitsi muun muassa kierrätetyistä materiaaleista tekstiilituotteita valmistavan Globe hope -yhtiön ja metsäkonevalmistaja Ponssen.

Kierrätys kunniaan – Tiedepäivässä esittäytyi Työpajat Mikkeli

Työpajat Mikkelillä oli oma esittelytuokionsa teemanimikkeellä Kierrätys kunniaan. Puheenvuoronsa lisäksi Työpajat olivat mukana tapahtumassa myös omin kierrätystuottein.
Kädentaito- ja sisustuspaja oli valmistanut Tiedepäivän henkilökunnalle asusteita. Hassunhauskat Tiedepäiväproffat käyttivät solmioita, jotka olivat työpajan käsialaa ja tapahtuman järjestäjille oli suunniteltu yhtenäinen korusarja. Myös Tieteenkesyttäjäpalkinto on Kädentaito- ja sisustuspajan tuotantoa, kierrätystä kunnioittaen ideoitu ja valmistettu.

Kaikkiaan Tiedepäivässä oli tänä vuonna yhdeksän puheenvuoroa paikallisesta tieteestä. Uutuutena mukana oli myös Mikke-tiedejuna, joka kuljetti yleisöä paikan päälle yliopistokeskuskampukselle, Mikkelin ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian laboratorioon ja Turva- ja materiaaliteknologian innovaatiokeskus TUMAan tutustumaan tieteentekemiseen.

Tiedepäivä on maksuton ja kaikille avoin tapahtuma, jonka Mikkelin yliopistokeskus toteuttaa yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen Mikkelin toimipaikan, Mikkelin kaupungin ja Mikkelin lukion kanssa.

Lisätietoja: Matti Malinen, pääsihteeri, Mikkelin yliopistokeskus, puh. 050 496 8981, matti.malinen@muc.fi
www.muc.fi/tiedepaiva
www.facebook.com/mikkelintiedepaiva

Aikaisemmat Tieteenkesyttäjä-tunnustuksen saajat

2014 Professori Mika Sillanpää, Lappeenrannan Teknillinen yliopisto, Mikkelissä sijaitsevan LUT Savo Sustainable Technologies yksikön johtaja
2013 TkT Juha Korpijärvi, Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012 VTT, professori Pirjo Siiskonen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
2011 YTT Katja Komonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010 HTT Torsti Hyyryläinen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
2009 materiaalitekniikan tutkimusjohtaja Martti Kemppinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu
2008 Yliopistotekotunnustus Eero Kaitaiselle yliopistokeskuksen hyväksi tekemästä työstä
2007 vanhempi tutkija Bertalan Galambosi, MTT
2006 Professori Markku Virtanen, Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus
2005 Erikoistutkija Marita Leskinen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti



 

Mikkelin ammattikorkeakoulusta perjantaina 24.04.2015 valmistuneet

Mikkeli

Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Yhteisöpedagogi (ylempi AMK)
Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma
Niemi Nina Marika, Lahti

Kansalaistoiminta ja nuorisotyön koulutusohjelma
Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, Yhteisöpedagogi (AMK)
Ikonen Matti Tapio, Mikkeli
Sepponen Hanna-Riikka, Tampere

Ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan ylempi AMK tutkinto, Metsätalousinsinööri (ylempi AMK)
Metsätalouden liiketoiminnan koulutusohjelma
Alatalo Markku Ensio, Kuopio

Metsätalouden koulutusohjelma
Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, Metsätalousinsinööri (AMK)
Kyllönen Seppo Johannes, Kuhmo

Matkailun koulutusohjelma
Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, Restonomi (AMK)
Hirvonen Emma Ilona, Outokumpu

Hoitotyön koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (AMK)
Halminen Piia Pauliina, Mikkeli
Lyytikäinen Tiia Kristiina, Mikkeli
Lång Jenny Helena Birgitta, Mikkeli
Pöyhönen Anu Marjatta, Pieksämäki
Uimonen Sini Elina, Pieksämäki

Sosiaalialan koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sosionomi (AMK)
Juvakka Sanna Maria, Rautjärvi
Manninen Elina Marjukka, Mikkeli

Auto- ja kuljetustekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Ahonen Joel Herman Juhana, Mikkeli
Maamela Sami Markus Ensio, Kouvola

Materiaalitekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Lemmetyinen Emppu Ilmari, Savonlinna

Sähkötekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Hämäläinen Arto Pekka Tapani, Savonlinna

Ympäristötekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Huttunen Anna Elina Orvokki, Vantaa
Parviainen Ari Taneli, Mikkeli

Talotekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Bykova Anastasiia, Venäjä

Ammattikorkeakoulun liiketalouden ylempi AMK tutkinto, Tradenomi (ylempi AMK)
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
Lignell Janne, Taipalsaari

Liiketalouden koulutusohjelma
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (AMK)
Häkkänen Timo Tapani, Mikkeli

Degree Programme in Business Management
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)
Karpov Roman, Venäjä

Savonlinna

Hoitotyön koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (AMK)
Hartikainen Sara Karoliina, Kuopio
Heikkilä Aki Petteri, Joensuu
Huovinen Pirkko Riitta, Liperi
Jaatinen Janne Petter, Kuopio
Luotonen Jasmine Nina Christine, Riihimäki
Puustinen Erja Maarit Anneli, Savonlinna
 

Eteläsavolaiset maaseutuyrittäjät oppiin Skotlantiin

Mikkelin ammattikorkeakoulun Eteläsavolaisella maatilalla opitaan -hanke vie projektiin osallistuvat yrittäjät opintomatkalle Skotlantiin. Matkan tavoitteena on syventää hankkeessa aiemmin opittua ja tutustua skotlantilaiseen maatiloilla oppimisen malliin. Lisäksi tavoitteena on hankkia kansainvälisiä kontakteja eteläsavolaisten maatilojen koululaisvierailutoiminnan kehittämiseksi.

Skotlantiin on lähdössä monipuolinen ryhmä eteläsavolaisia yrittäjiä. Eteläsavolaisella maatilalla opitaan -projektissa on mukana kattava kirjo maatalous-, metsä- ja elintarvikealojen yrittäjiä eri puolilta maakuntaa. Matkalle lähtee 11 yrittäjää, mukana maitotilojen, hevostilojen, hanhitilan, emolehmätilan, leipomon ja kalastus-kalanjalostusyrityksen toimijoita. Matkakohteena on Skotlannin lounaisrannikolla sijaitseva Dumfriesin ja Gallowayn alue, jolla yrittäjät vierailevat 16.-20.3.2014.

Matka välipalana yrittäjien koulutuksessa

Opintomatkalla syvennetään projektin neljän koulutuspäivän aikana opittuja tietoja ja taitoja. Tähän mennessä yrittäjiä on valmennuttu mm. nuorten kohtaamiseen, turvallisuuden huomioimiseen, ruokakasvatukseen, viestintään ja markkinointiin.

Matkalla tutustutaan skotlantilaisten maaseutuyritysten tarjoamiin maatiloilla oppimisen tapoihin. Opintomatka on tärkeä osa yrittäjien koulutusta, sillä he pääsevät tutustumaan muualla toimiviin maatalousyrittäjiin ja näkevät näiden valitsemia tapoja toteuttaa opetukseen kytkeytyviä vierailuja maatiloilla. Yrittäjät pääsevät arvioimaan erilaisia tapoja toteuttaa maatilavierailuja, ja he saavat matkalta ideoita omille tiloilleen sopivimmista menetelmistä.

Opintomatkan jälkeen yrittäjien koulutus jatkuu tilakohtaisilla tapaamisilla, joissa kullekin yritykselle rakennetaan sopiva tilavierailuohjelma nähtyjen esimerkkien, yrittäjien kokemusten ja uusien ajatusten perusteella. Kevät huipentuu oppilasryhmien vierailuihin tiloilla, jolloin suunnitelmat testataan käytännössä.

Eteläsavolaisella maatilalla opitaan

Eteläsavolaisella maaseudulla opitaan -hankkeen tavoitteena on synnyttää Etelä-Savoon ammattitaitoisten maaseutuyrittäjien oppimismaatiloja, joilla nuoret pääsevät konkreettisesti kokemaan maaseudun elämää ja saavat kokemuksia sekä mahdollisuuden innostua maaseutuammateista.

Hankkeen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat MTK Etelä-Savo ja muut neuvontajärjestöt, maaseudun kehitystä edistävät yritykset, järjestöt ja hankkeet sekä oppilaitokset. Eteläsavolaisella maaseudulla opitaan -hanke on alkanut 1.9.2013 ja päättyy 30.9.2014. Projektia rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.


Lisätietoja

Sonja Miettinen, projektipäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 652 9268, sonja.miettinen@mamk.fi

Mikkelissä syvennytään nuorten liikunnan uusiin muotoihin 5.5.

Omaa liikettä, omissa paikoissa –seminaari syventyy nuorten liikunnan uusiin muotoihin Mikkelissä tiistaina 5.5.2015. Tilaisuudessa myös Capoeira-näytös klo 13.45. Seminaarin järjestää Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteinen hanke Liikunnan monimuotoistuvat tilat ja tavat. Hankkeessa on tutkittu nuorten vaihtoehtoliikuntaa ja seminaari on hankkeen päätöstapahtuma.

Tilaisuus 5.5. järjestetään Mikkelin ammattikorkeakoululla Mikpolisalissa (MD 102, Patteristonkatu 2). Seminaari alkaa klo 11 ja on kaikille avoin ja maksuton.

Kolmivuotinen Liikunnan monimuotoistuvat tilat ja tavat (LIMU) –hanke on laajin suomalaisten nuorten vaihtoehtolajeihin ja uusiin liikuntamuotoihin pureutunut tutkimus. Hankkeessa on tarkasteltu nuorten liikkumista nuorisotutkimuksellisella otteella, nuorisokulttuurien näkökulmasta.

Tutkimuksen kohteena on ollut kymmenen verrattain uutta ja perinteisestä järjestäytyneestä lajitoiminnasta erottautuvaa vaihtoehtolajia (mm. skeittaus, parkour, katutanssi, roller derby) ja lajien nuoret harrastajat. Hanketta johtaa, yliopiston lehtori Päivi Harinen Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimuksen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

Coolia ja siistiä liikkumista

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että merkittävälle osalla nuorista liikuntainnostuksen syttyminen edellyttää jonkinlaisia alakulttuurisia koukkuja ja elämyksiä. Liikkumaan lähdetään, jos tekemisestä saa iloa, yhteenkuuluvuuden tunteita, cooliuden ja siisteyden fiiliksiä ja vertaisten tunnustusta.

Tiukkapipoinen, ”nolo” liikunta tai liikunnan perinteisen järjestökentän ohjelmallisuus eivät näitä nuoria houkuta. Elämäntapaliikunnalla tai vaihtoehtolajeilla onkin tärkeä rooli nuorten liikuntamahdollisuuksien monipuolistajana.

Kapinallista viehätystä

Julkisen tilan ottaminen oman lajin käyttöön on osa lajien kapinallista viehätystä, mutta useimmiten tilasta kamppaillaan varsin varovaisesti, neuvotellen ja kompromissihakuisesti. Lajiharrastamiseen liittyvissä periaatteissa keskeisellä sijalla onkin ajatus siitä, että julkinen tila kuuluu kaikille, mutta myös muita tilan käyttäjiä tulee kunnioittaa.

Omaa liikettä, omissa paikoissa –seminaari Mikkelissä 5.5.

Seminaarissa esitellään laajasti nuorisokulttuurisen liikunnan tiloja, tapoja ja merkityksiä. Seminaaripäivän päättää paneelikeskustelu nuorisoliikunnan avoimuudesta: Kuka pääsee mukaan? Onko nuorisoliikunta kaikille samalla tavalla mahdollista? Paneelissa keskustelevat Nuorisotutkimusverkoston erikoistutkija Päivi Berg, Itä-Suomen aluehallintoviraston nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi Kohonen sekä skeittausta harrastava, yhteiskuntatieteiden opiskelija Santeri Sihvonen.

Seminaarin aikataulu alla liitteenä.

Lisätietoja:

tutkimushankkeen johtaja Päivi Harinen, Itä-Suomen yliopisto, 050 362 8068, paivi.harinen@uef.fi

tutkija Veli Liikanen, Mamk, 040 842 0501, veli.liikanen@mamk.fi (haastateltavissa aiheesta myös ennakkoon tai seminaarin jälkeen)


Seminaarin aikataulu:

Mikpolisali (MD102)

10:30 Kahvitarjoilu
11:00 Seminaarin avaus (Jussi Ronkainen, nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia, Mikkelin ammattikorkeakoulu)
11:05 Nuorisokulttuurisen liikunnan tilat, tavat ja merkitykset (Päivi Harinen & Pasi Torvinen & Anni Rannikko, Itä-Suomen yliopisto)
11:45 Kommenttipuheenvuoro (Päivi Berg, Nuorisotutkimusverkosto)
12:00 Liikunnalliset todellisuudet seuroihin järjestäytyneen liikuntamaailman ulkopuolella ja reunoilla (Veli Liikanen, Juvenia)

12:45 Lounas (omakustanteinen)

13:45 Lajiesittely: Capoeira
14:30 Paneelikeskustelu: Kuka pääsee mukaan? Onko nuorisoliikunta kaikille samalla tavalla mahdollista?
Paneelikeskustelussa mukana:
Päivi Berg, erikoistutkija, Nuorisotutkimusverkosto
Santeri Sihvonen, skeittari ja yhteiskuntatieteiden opiskelija
Kirsi Kohonen, nuorisotoimen ylitarkastaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto
pj Veli Liikanen, tutkija Juvenia

16:15 Seminaarin päätös

 

Mamk toiseksi LVI-alan opiskelijakilpailuissa

Perinteiseksi muodostuneet LVI-alan korkeakoulujen väliset opiskelijakilpailut järjestettiin tänä vuonna Schneider Electric Finland Oy:n pääkonttorilla Espoossa. Mikkelin ammattikorkeakoulun joukkue tuli toiseksi, voitto meni Metropolia ammattikorkeakouluun. Kolmanneksi sijoittui Tampereen ammattikorkeakoulu. Mamk on sijouttunut kisassa kärkisijoille jo usena vuonna.

Opiskelijat saivat näyttää osaamistaan niin isäntäyrityksen laatimissa käytännön tehtävissä kuin oppilaitosten laatimien teoriatehtävien parissa. Isäntäyrityksen laatimassa käytännön tehtävässä opiskelijat etsivät virheitä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmistä kiinteistövalvomon kautta. Teoriatehtävät käsittelivät vesijohtoverkoston suunnittelua ja mitoitusta, kylmävaraston teknisten komponenttien ominaisuuksien laskentaa ja ilmanvaihtokoneiden ääni- ja sähkötehon laskentaa. Jo vuodesta 2008 lähtien vuosittain järjestettävään kilpailuun voivat osallistua joukkueet kaikista LVI-opetusta antavista ammattikorkeakouluista. Tilat kilpailun käytännön tehtävien toteutukseen järjestää vuosittain valittava talotekniikkateollisuuden yritys ja teoriakysymykset laatii eri oppilaitoksia ja alaa edustava tuomaristo.

”Meille on tärkeää olla isännöimässä ja tukemassa tulevien huippuammattilaisten tapahtumaa. Toivomme, että päivään osallistuminen loi mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan sekä verkostoitua muiden tulevien ammattilaisten kanssa”, toteaa Antti Paavilainen Schneider Electric Finland Oy:stä.

Kilpailujen järjestelytoimikunta ja tuomaristo koostuu kaikkien mukana olevien oppilaitosten opettajaedustajista ja sponsoreina toimivien Talotekniikkateollisuus ry:n ja säätiö LVY:n edustajista. Sulvin tekninen toimikunta vastasi tuomariston sihteerin tehtävistä. Tuomariston puheenjohtajana toimi Mika Kuusela Mikkelin ammattikorkeakoulusta.

"On hienoa, että tämän tyyppinen kilpailu on muodostunut vakiintuneeksi ja arvostetuksi tapahtumaksi alalla. Alusta lähtien kilpailun tavoitteena on ollut luoda näyttöpaikka tuleville alan asiantuntijoille. ", toteaa Paula Porkola Talotekniikkateollisuus ry:stä.

Kärkikolmikon suhteen tasaisen kilpailun toiseksi selvinneen Mamkin joukkueessa kilpailivat Petri Piiroinen, Saku Nieminen, Risto-Matti Lepola ja Ville Kauppi (vasemmalta oikealle).

Kilpailun sponsorit
Talotekniikkateollisuus ry
Säätiö L.V.Y.
Schneider Electric Finland Oy

Kilpailuun osallistuneet oppilaitokset:

Ammattikorkeakoulu Arcada
Metropolia ammattikorkeakoulu
Mikkelin ammattikorkeakoulu
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Tampereen ammattikorkeakoulu



Lisätietoa kilpailusta:
Talotekniikkateollisuus ry Paula Porkola n.n. @teknologiateollisuus.fi
Schneider Electric Finland Oy Antti Paavilainen n.n.@schneider-electric.com

Mamkin LVI-alan koulutuksesta:

Taru Potinkara, 0400 200 216
Johanna Arola, 040 670 5424


 

Arvoisa asiakkaamme!

Olet meille tärkeä ja siksi haluamme, että sinulla on mahdollisimman mukavaa ja mutkatonta asioida ravintola Tallissa jatkossakin. Päästäksemme tähän tavoitteeseen tarvitsemme aidon ja selkeän kuvan siitä, minkälaista Ravintola Tallissa on vierailla asiakkaana: onko palvelun laatu kohdallaan, onko ruoan laadussa parantamisen varaa, minkälainen ravintolan tunnelma on, millaisia lisäpalveluita toivoisit?

Ravintola Talli täyttää 10 vuotta 14.9.2014. Syyskuussa käynnistyy juhlavuosi, jonka aikana Ravintola Tallin 10-vuotista taivalta juhlistetaan erilaisin teemoin ja tilaisuuksin. Olemme kehittäneet Ravintola Tallin toimintaa asiakaspalautteiden avulla. Tulevan vuoden aikana kehittämisessä on aika ottaa askel eteenpäin, kohti uutta, keskustelevampaa kehitystoimintaa sosiaalisen median avulla. Tallin kehittämistyö palvelutestaajien ja Facebook-ryhmän avulla on osa restonomi-opiskelija Juha-Pekka Turusen opinnäytetyötä.

Etsimmekin nyt asiakkaidemme joukosta avuksemme palvelutestaajia, joiden tehtävänä on arvioida Talliravintolan onnistumista palvelussa, ruoassa ja tunnelmassa henkilökohtaisemmalla tasolla. Suljetussa Facebook-ryhmässä tapahtuva arviointi on helppoa ja vaivatonta. Palvelutestaajan tulee sitoutua tehtävään noin vuodeksi, näin saamme varmistettua luotettavan arvioinnin ja tulevan kehityksen suunnan. Palkitsemme palvelutestaajat lahjakortilla ja muilla vaihtuvilla eduilla Tallin 10 v. juhlavuoden aikana.

Kiinnostuitko? Hae mukaan klikkaamalla hakulomakelinkkiä! Kutsumme sinut mukaan Facebook-ryhmään, mikäli tulet valituksi.

Tästä hakulomakkeeseen
https://www.webropolsurveys.com/S/08160D0C991CCE7D.par

Tule mukaan joukkoomme kehittämään Ravintola Tallia ja sen palveluita!