Quantcast
Channel: Tiedotteet
Viewing all 683 articles
Browse latest View live

Mamkin REaD-lehden uusi numero ulkona!

$
0
0

Mamkin REaD-verkkolehden uusi numero ulkona

Lue uusi REaD osoitteessa www.mamk.fi/read.

Teemana lehdessä on tällä kertaa hyvinvointi. Lehti kertoo kestävän hyvinvoinnin painoalan TKI-hankkeista, jotka luovat hyvinvointia esimerkiksi vahvistamalla yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja kehittämällä yritystoimintaa.
Tuttuun tapana lehdessä on mukana myös opiskelijoiden artikkelit.

Aiheina mm.
• Hoivapalveluista uusia yritysmahdollisuuksia maaseudulle
• Liikkuva opiskelija voi hyvin
• Vapaaehtoistyötä kehittämässä Puolassa
• Langaton turvajärjestelmä korvaa naapuriapua
• Mamk valtiovarainministeriön yhteistyökumppanina
• Päätoimittaja Kalevi Niemi pohtii pääkirjoituksessaan hyvinvointia ja yksilön vastuuta

Mamkin tutkimus- ja kehitys ja innovaatiotoimintaan pureutuvan REaD-verkkolehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa osoitteessa www.mamk.fi/read.
Lue REaD – ja päivitä itsesi!

Lisätietoja
Suvi Sikstus, viestintäsuunnittelija, p. 040 652 6470, suvi.sikstus@mamk.fi


Mamkin opiskelijat mukana kehittämässä uutta työnhakupalvelua

$
0
0

Mamkin opiskelijat mukana kehittämässä uutta työnhakupalvelua

Suomalainen M2Talent on kehittämässä uutta sosiaalisen median Mazhr-sovellusta työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamisen helpottamiseen. Työssä mukana ovat Mikkelin ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelijat.

Perinteiset työnhakuun tarkoitetut palvelut ovat lähtökohdiltaan yritysten rekrytointiprosessin lähtökohdista suunniteltuja. Mazhr-palvelussa keskiössä ovat työnhakijan tarpeet. Uuden palvelun suunnittelussa hyödynnetään joukkouttamisen menetelmiä Mamkin tradenomiopiskelijoiden kanssa.
Opiskelijat toteuttivat kevään aikana harjoitustöitä, joiden tavoitteena oli löytää innovatiivisia tapoja sosiaalisen median hyödyntämiseen uuden palvelun lanseerauksessa. Mazhr-palvelun markkinointiin liittyvät harjoitustyöt esiteltiin M2Talentin ja Mamkin edustajien muodostamalle raadille toukokuun alussa. Parhaaksi työksi valittiin Minna Gurneyn, Mia Tenhusen ja Netta Äijänahon toteutus. M2Talentin markkinointijohtaja Jane Moilasen mukaan harjoitustyön kypsyys ja innovatiivisuus yllätti raadin täydellisesti.

- Odotimme nuorilta käyttökelpoisia ideoita sosiaalisen median hyödyntämisestä ja saimme niitä käytännössä jokaisesta 12 ryhmän esityksestä. Parhaaksi valittu esitys tarjosi yrityksellemme some-ideoiden lisäksi käytännössä valmiin, kansainvälisestikin skaalautuvan ja toteuttamiskelpoisen markkinointikonseptin.

Nuorten työttömyys on yksi EU:n suurimmista yhteiskunnallisista haasteista. Enemmän kuin yksi viidestä nuoresta eurooppalaisesta ei löydä itselle mieluista työpaikkaa. Samanaikaisesti lukuisat yritykset ovat raportoineet vaikeuksistaan löytää avoimiin työtehtäviinsä sopivia työntekijöitä. Yrityksen toimitusjohtaja Janne Vainio tunnistaa perinteisen rekrytointiprosessin yhdeksi nuorten työllistymistä jarruttavaksi tekijäksi.

- Nuoret työnhakijat, joiden ansioluettelot ovat ymmärrettävästi vielä ohuita, eivät perinteisin menetelmin kykene osoittamaan potentiaaliaan työnhaun prosesseissa. Palvelumme tarjoaa erityisesti nuorille työnhakijoille uuden tavan osoittaa potentiaalinsa ja löytää omia vahvuuksiaan vastaavia avoimia työtehtäviä pelimäisellä helppoudella.

Yhteistyöllä Mamkin kanssa M2talent pyrkii tunnistamaan uuden palvelunsa pääkohderyhmän odotuksia työnhaun haasteiden ratkaisemiseksi. Opiskelijoille yhteistyö antaa tuntumaa oikeaan työelämään ja kasvattaa käytännön osaamista.
- Opiskelijoiden kannalta tämä on myös ollut mielekästä, kun he ovat pystyneet hyödyntämään ja soveltamaan aiemmin hankkimaansa tietoa ja kokemusta, kertoo markkinoinnin lehtori Marja-Leena Koskinen.

Yritysyhteistyöstä Koskisella on hyviä kokemuksia.
- Olen teettänyt kehittämistehtäviä yhteistyössä yritysten kanssa lähes jokaisella opettamallani opintojaksolla. Suuri osa tehtävistä on saatu siten, että olen ottanut yhteyttä yritykseen ja kertonut mahdollisuudesta yhteistyöhön. Joidenkin yritysten kohdalla yhteistyöstä on muodostunut jatkuvaa, ja tehtäviä on tullut usealle eri opintojaksolle.




Lisätietoja:
M2Talent Oy
Toimitusjohtaja
Janne Vainio
0400400171
janne.vainio@m2talent.fi
www.m2talent.fi


Mikkelin ammattikorkeakoulu
Markkinoinnin lehtori
Marja-Leena Koskinen
040 648 2030
marja-leena.koskinen@mamk.fi
www.mamk.fi

 

Kauppakamarilta apurahoja ympäristöteknologian opiskelijoille

$
0
0

Kauppakamarilta apurahoja ympäristöteknologian opiskelijoille

Kuluvan kevätlukukauden aikana toteutettiin Etelä-Savon kauppakamarin kanssa ympäristöjohtamisen yhteistyöprojekti. Johtaminen ja henkilöstön organisoituminen –kurssin noin 50 opiskelijaa kilpailivat tiimeinä parhaan ympäristöjohtamisen informaatiopaketin tuottamisesta.

Parhaiden tiimien joukosta palkittiin kuusi opiskelijaa 250 euron apurahalla. Apurahan myönsi Hilja ja Alpo Savolaisen rahasto. Palkitut opiskelijat ovat Emmi Heijari, Teija Härkönen, Tuija Koljander, Teppo Niiranen, Joni Rossi ja Toni Rossi. Opiskelijat esittelivät työnsä kauppakamarin edustajille 28.4.2015 seminaarissa.

 

Kuvassa vasemmalla Etelä-Savon kauppakamarin toimistopäällikkö Tanja Puputti, joka ojensi opiskelijoille kunniakirjat. Hänen vierellään viisi apurahan saanutta opiskelijaa ja kauppakamarin toimistoassistentti Tiina Ylönen (oikealla).
 

Lisätietoja: lehtori Anne-Marie Tuomala, Energia- ja ympäristötekniikan laitos
anne-marie.tuomala@mamk.fi

 

Helatorstai ja pe 15.5. Tallissa

Mamkille rahoitusta vammaisten nuorten liikuntaharrastusten tutkimukseen

$
0
0

Mamkille rahoitusta vammaisten nuorten liikuntaharrastusten tutkimukseen

Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) Nuorisoalan tutkimus-ja kehittämiskeskus Juvenia on saanut rahoituksen vammaisten nuorten liikuntatutkimushankkeeseen vuosille 2015–2017. Mamk sai opetus-ja kulttuuriministeriön myöntämää liikuntatieteellisten tutkimusprojektien rahoitusta ainoana ammattikorkeakouluna Suomessa.

Opetus-ja kulttuuriministeriö (OKM) on myöntänyt Mikkelin ammattikorkeakoulun Juvenialle rahoitusta tutkimukseen ensimmäiselle vuodelle yhteensä 80 000 euroa.

Tutkimuksen edettyä suunnitellusti OKM varautuu myöntämään hankkeelle jatkorahoitusta vuosina 2016–2017.

Skeittaukseen ei tarvita jalkoja vaan kavereita

Vammaisten nuorten liikuntatutkimushankkeessa tarkastellaan teemaa ”Skeittaukseen ei tarvita jalkoja vaan kavereita”- vammaiset nuoret liikuntakulttuureissa.

Tutkimuksessa pyritään kartoittamaan vammaisten nuorten jokapäiväistä liikuntaa, heidän mahdollisuuksiaan toteuttaa itselleen mieluista liikkumista sekä sitä, kuinka nuori saa aktiivisen roolin myös urheiluyhteisöissä.

Tavoitteena on tutkia myös vammaisten nuorten osallisuutta nykypäivän nuorten liikuntakulttuureissa, perinteisien lajien tai erikseen vammaisille suunnatun liikunnan sijaan.

Hankkeen vastuullisena vetäjänä toimii Susan Eriksson, jonka lisäksi hanke työllistää lisäksi yhden tutkijan Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Vammaisten nuorten liikuntatutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

 

Lisätietoja

Susan Eriksson, hankkeen vastuullinen vetäjä, tutkimuspäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 684 7702, susan.eriksson@mamk.fi

Veli Liikanen, tutkija, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 842 0501, veli.liikanen@mamk.fi

www.mamk.fi/juvenia


 

Äijätiimillä duunarimiesten työaikainen syöminen paremmaksi

$
0
0

Äijätiimillä duunarimiesten työaikainen syöminen paremmaksi

Mikkelin ammattikorkeakoulussa on alkanut kolmivuotinen hanke ”Äijätiimillä duunarimiesten työaikainen syöminen paremmaksi”. Kuten nimikin kertoo, kyseessä on ”äijähanke”, jossa kohderyhmänä ovat miesvaltaiset työpaikat ja niiden työntekijämiehet.

Tavoitteena on kehittää miesten hyvää ja terveyttä edistävää syömistä työaikana. Tähän pyritään kehittämällä, kokeilemalla ja arvioimalla eri menetelmiä, jotka innostuvat miehet syömään hyvin. Miehet halutaan myös mukaan kehittämään hyvän syömisen kulttuuria ja käytännön mahdollisuuksia siihen omilla työpaikoillaan.

Miehet eivät siis ole hankkeessa vain kohderyhmänä, vaan tavoitteena on, että hankkeen toimijat ja ruokailutapojen kehittäjät ovat myös miehiä.

Hanketta rahoittaa Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos.

Miehiä ei haluta holhota

Keskustelua terveellisestä syömisestä hallitsevat usein naiset niin asiantuntijoina kuin vaimoina ja tyttöystävinä. Miehet saattavat kokea, että he joutuvat ”ottamaan asiat annettuina” tai kokevat että heitä yritetään holhota.

”Äijähankkeessa” tavoitteena on tuoda esille työntekijämiesten oma ääni ja tyyli puhua hyvästä syömisestä. Lisäksi miehiä halutaan kannustaa kehittämään itse ruokailuun liittyviä palveluita työpaikoilla ja myös kaupan edustajien kanssa. Miehiä tarvitaan myös viemään terveellisempää ruokailua työpaikoilla eteenpäin sosiaalisen markkinoinnin, ”puskaradion”, kilpailujen ja muiden keinojen avulla.

Yritykset mukana hankkeessa

Tutkimuksista tiedetään, että työpaikka on hyvä paikka terveyden edistämiselle. Työpaikoilla tieto menee helposti niillekin, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita asiasta.

Tässä hankkeessa pilottityöpaikkoina ovat: Ahlstrom Glassfibre Oy:n Karhulan ja Mikkelin toimipisteet, Savonlinja Oy ja UPM Pelloksen tehtaat Ristiina.

Osassa pilottityöpaikoista on jo tehty toimia työntekijöiden hyvinvoinnin ja hyvän ravitsemuksen eteen. Yritykset myös kokevat aiheen ajankohtaiseksi ja tärkeäksi. Mitä hanke työpaikoille tuottaa, riippuu paljolti nyt työpaikkojen miehistä ja siitä kuinka heidät saadaan ottamaan asia omakseen.

Hankkeen eteneminen

Hanke alkaa selvittämällä pilottityöpaikkojen miesten työaikaista syömistä ja sen ongelmakohtia. Lisäksi kootaan yrityskohtaiset ja monialaiset ”äijätiimit”. Tiimeihin kutsutaan duunarimiesten lisäksi mm. ruokapalveluissa toimivia miehiä, kaupan edustajia sekä miespuolisia restonomi- ja terveysalan opiskelijoita.

Vuonna 2015 ideoidaan ja kehitetään työaikaisen syömisen parantamiseen uusia keinoja, palveluita ja tuotteita työpaikkakohtaisesti. Tiimeissä miehet miettivät yhdessä miesmäistä ja hyvää syömistä.

Vuosina 2015–2016 kokeillaan äijätiimien kehittämiä juttuja käytännössä. Lisäksi kerätään palautetta ja arvioidaan toteutumista.

Hankkeen keskeinen lähtökohta on puhua asioista suoraan ”oikeilla nimillä”, välillä ronskistikin, itäsuomalaista huumoria ja leppoista asennetta unohtamatta.

Hankkeen toteuttajat toivovat, että itäsuomalainen pilottihanke tuottaa mallia koko maalle, miten käytännössä eri työpaikoilla voidaan edesauttaa hyvää syömistä tekemällä yhdessä asioita avoimesti, ennakkoluulottomasti ja positiivisesti.

Hanketta rahoittaa THL terveyden edistämisen määrärahalla. Hanke alkoi 1.2.2014 ja päättyy 31.10.2016.


Lisätietoja

Riitta Tuikkanen, projektipäällikkö, matkailu- ja ravitsemisalan laitos, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 7723 385, riitta.tuikkanen@mamk.fi

Mamkin metsätalouden koulutus hankkii opetusmetsää

$
0
0

Mamkin metsätalouden koulutus hankkii opetusmetsää

Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutus on hankkimassa opetusmetsää koulutusta varten. Metsätalousinsinöörien koulutus muutti viime kesänä Mikkeliin Pieksämäen Nikkarilasta, jonne jäi yli 100 vuotta opetus-, tutkimus- ja harjoitustöissä ollut havaintometsä.
Metsätalousinsinöörien opetuksessa korostuu metsän käyttö mittaus- ja havaintokohteena. Varsinaisten metsätöiden (istutus, taimikonhoito, hakkuutyöt) osuus on vähäinen. Osa opetuksen tarpeista on kuitenkin sellaisia, joita varten tarvitaan oma opetusmetsä.

Metsätalouden koulutus etsii nyt metsää, joka olisi enintään 30 km tai puolen tunnin ajomatkan etäisyydellä Mikkelin keskustasta. Metsän pinta-alan tulisi olla 50 - 100 hehtaaria, mieluiten yhdessä palstassa tai ainakin lähekkäisissä palstoissa hyvin saavutettavissa. Tarvetta on vaihteleville kasvupaikoille ja puustolle. Hankintaan on käytettävissä noin 200 000 euroa. Hankintaan päättyvistä vihjeistä luvataan palkkio. Myös lahjoituksia vastaanotetaan.

Tällä hetkellä metsätalouden koulutus käyttää maasto-opetuksessa ESEDU:n opetusmetsiä Salosaaressa ja Otavan maatalousoppilaitoksen läheisyydessä. Myös Mikkelin kaupunki, seurakunta ja metsäyhtiöt sekä monet yksityiset ovat suhtautuneet myönteisesti metsäopetuksen tarpeisiin.

Lisätietoja:
lehtori Heikki Lehmonen, puh. 040 842 0626

Hyvinvointia ja vetovoimaa Areenalla

$
0
0


Hyvinvointia ja vetovoimaa Areenalla

Areena-monitoimihallin suunnittelu edistyy. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy esittää Mikkelin kaupungille rahoitusmallia, jossa kaupunki ei osallistu itse investointiin, vaan sitoutuu Areenan käyttöön pitkäaikaisella 15 vuoden käyttäjäsopimuksella, jonka arvo on vuositasolla 600 000 euroa. Vastikkeeksi kaupunki saa Areenan tilojen käyttöoikeutta kuntalaisille ja kouluille sekä verotuloja, työpaikkoja ja valtakunnallista vetovoimaa kaupunkina. Rahoitusmallissa kaupunki ei ole kiinteistöyhtiön omistaja, vaan vastuu Areenan liiketaloudellisesta toiminnasta on Mamkilla.
Mamk sijoittaa hankkeeseen 5 miljoonaa omaa pääomaa ja 11,5 miljoonaa vierasta pääomaa. Vieras pääoma koostuu tuista, avustuksista sekä lainaosuudesta. Suomen Nuoriso-opisto on päättänyt osallistua hankkeeseen 0,5 miljoonalla eurolla. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 17 miljoonaa euroa.

Mamk toivoo, että Mikkeli vastaa esitettyyn tarjoukseen mahdollisimman nopeasti, jolloin monitoimiareena voisi olla käyttövalmis jo vuonna 2017. Hankkeelle haetaan valtiolta liikuntapaikkarakentamisen tukea.

Mikkelissä sekä kaupunki, Mamk että yksityiset toimijat ovat viime vuosina kaavailleet omia investointejaan liikuntapaikkarakentamiseen. Tiloja kaivataan myös suurtapahtumille ja kaupungin on lähitulevaisuudessa ratkaistava sähköisten ylioppilaskirjoitusten tilakysymys. Tarve uusille tiloille on ilmeinen. Vähintäänkin yhtä merkittävää on hankkeen merkitys vetovoiman kasvattamisessa.- Vetovoiman vahvistamisen tarve yhdistää kaupunkia ja Mikkelin ammattikorkeakoulua. Kilpailu uusista asukkaista, yrityksistä ja myös maakunnan ulkopuolelta tulevista opiskelijoista kovenee koko ajan. Areena-hankkeella Mamk on valmis hallitulla riskinotolla vahvistamaan merkittävästi koko alueen vetovoimaa ja oman oppilaitoksen houkuttelevuutta valtakunnallisesti, toteaa Mamk Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko (kuvassa).

Areenan odotetaan tuovan myös uusia työpaikkoja. Arvio rakentamisvaiheen työllistämisvaikutuksista on noin 114 henkilötyövuotta ja valmistuttuaan Areena toisi kaupungille vuosittaisen 0,324–0,520 miljoonan euron verotulolisäyksen sekä noin 20–25 kokonaan uutta työpaikkaa. Areenan toivotaan houkuttelevan myös uusia urheiluun- ja hyvinvointiin kytkeytyviä kaupallisia toimijoita.

Mahdollisuudet liikuntaan ja suurtapahtumiin

Toteutuessaan Areena on liikunnan, tapahtumien ja kulttuurin käyttöön tarkoitettu, joustava ja muunneltava tila. Sijoituspaikkana on Kalevankangas, jossa synergiaa tuovat alueen muut urheilukiinteistöt: jäähalli, harjoitusjäähalli, ravirata, jalkapallohalli, kaupalliset liikuntatilat ja ulkoilureitit.
- Visiona on Areenan myötä synnyttää Kalevankankaan urheilupuisto. Kalevankankaan urheilukiinteistöistä ja ympäröivästä ulkoilualueesta muodostuu kokonaisuus, joka tarjoaa kaikenikäisille kaupunkilaisille ja matkailijoille monipuolisia liikunta- ja kulttuurielämyksiä, Koivikko summaa.

Liikuntalajeista Areena palvelee erityisesti yleisurheilua ja sisäpalloilua – esimerkiksi salibandya, lento-ja koripalloa ja futsalia. Myös muut lajit – kuten jalkapallo ja jääkiekko – hyötyvät Areenasta oheisharjoittelupaikkana. Areenaan on tulossa myös kuntosali- ja ryhmäliikuntatiloja sekä tilat lasten liikunnalliseen leikkipaikkaan.

Areena mahdollistaa Mikkelissä kansallisen ja kansainvälisen tason kilpailujen järjestämisen yleisurheilussa ja useissa palloilulajeissa. Samalla se toimii erikokoisten tilaisuuksien, kuten seminaarien, kokousten, juhlien ja konferenssien järjestämisen paikkana.

Valmistelussa mukana laaja joukko

Areena-hanketta on valmistellut ohjausryhmä, joka koostuu Mamkin, Mikkelin kaupungin, Suomen Nuoriso-opiston, Etelä-Savon Liikunnan ja Jäähalli Oy:n edustajista. Työtä ovat tehneet myös teematyöryhmät, joissa on kuultu laajasti liikunnan, urheilun, kulttuurin ja sivistystoimen asiantuntijoita.
Mamkille Areena mahdollistaa uusia koulutusavauksia esimerkiksi terveys-, liikunta- ja hyvinvointialalle. Koulutuksen lisäksi suunnitteilla on eri-ikäisten ihmisten kuntoa ja hyvinvointia edistävää, digitaalista osaamista ja sovellutuksia hyödyntävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Areena merkitsee Mamkille myös huomattavaa parannusta opiskelijoiden liikuntapaikkojen suhteen. Nykyiset tilat eivät vastaa korkeakoululiikunnan suosituksia.

Areena-hankkeesta on julkaistu kirja, MAMK Areena. Hyvinvointia ja vetovoimaa. Sen ovat toimittaneet Kalevi Niemi ja Hanna Kuninkaanniemi. Kirjan sähköiseen versioon voi tutustua osoitteessa www.mamk.fi/areena.

Lisätietoja:
Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja
Jyrki Koivikko, puh. 040 670 5509

www.mamk.fi/areena

Kuvia median käyttöön

Median käyttöön painokelpoisia kuvia löytyy täältä.

 


Areena-faktat

- liikunnan, tapahtumien ja kulttuurin käyttöön tarkoitettu muunneltava monitoimitila
- bruttoala 8800 m²
- kiinteitä katsomopaikkoja 1500, yhteensä paikkoja lähes 5000
- sijainti Kalevankankaalla
- kokonaiskustannukset noin 17 milj. euroa
- alustavan suunnitelman mukaan valmis 2017

 


 

 

Areenan suunniteltu sijainti



Mamkiin Pohjoismaissa ainutlaatuinen puun tutkimus- ja testausympäristö

$
0
0

Mamkiin Pohjoismaissa ainutlaatuinen puun tutkimus- ja testausympäristö

Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) puulaboratorioon tulee uusi puun koevalmistus-, tutkimus- ja testausympäristö. Uuden laitteiston avulla tavoitteena on kehittää esimerkiksi ympäristöystävällinen ja kustannustehokas vaihtoehto myrkyllisillä kyllästysaineilla käsitellyille puutuotteille.

Mamkin puulaboratorion kehittämisen mahdollistavat vuoden alussa alkaneet hankkeet ”Puun modifiointilaitteiston kehittäminen” ja ”Puun modifiointimenetelmien kehittäminen”. Modifioinnilla tarkoitetaan puun ominaisuuksien muuttamista erilaisilla käsittelyillä.

Hankkeet edesauttavat suomalaisen puun käsittelyn kehittämistä ja lisäävät näin välillisesti puualan yritysten kilpailukykyä maailmalla.

- Vahalla ja öljyllä kyllästetyt kotimaiset puutuotteet tarjoavat ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon myrkyllisillä kyllästysaineilla käsitellyille puutuotteille sekä trooppisista puulajeista tehdyille tuotteille, tutkimuspäällikkö Kati Kontinen Mikkelin Ammattikorkeakoulusta kertoo.

Tavoitteena ympäristöystävällinen ja kustannustehokas menetelmä

-Tällainen tutkimus- ja kehittämisympäristö puuttuu kokonaan Suomesta ja Pohjoismaista. Hankkeen tavoitteena on ympäristöystävällisempi ja kustannustehokas, puun pitkäaikaiskestävyyttä lisäävä menetelmä. Hanke on vahvasti yritysten tarpeisiin nojautuva ja siihen osallistuu kuusi puualan yritystä, Kontinen selvittää.

Etelä-Savossa laajat metsävarat ja vahva puuteollisuus vaikuttavat monien ihmisten elantoon suoranaisesti tai välillisesti. Mamkin puututkimuksella on sijansa tämän toiminnan tukemisessa ja kehittämisessä myös tulevaisuudessa.

- Yrityksiä kehitystyö hyödyttää tuottamalla nykyaikaista puun käsittelyn tutkimusta. Samalla se mahdollistaa yrityksille omien tuotteiden kehittämisen, Kontinen lisää.

Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimia hankkeita rahoittavat Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta, Tehomet Oy, Momentive Specvialty Chemicals Oy, Lieksan Saha Oy, Stora-Enso Oyj, Kurikka Timber Oy ja Karelia-Ikkuna Oy.

 

Lisätietoja

Kati Kontinen, tutkimuspäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 050 466 6656, kati.kontinen(at)mamk.fi

 

Kalevi Niemi XAMK-konsernin kehitysjohtajaksi

$
0
0

Kalevi Niemestä Xamk-konsernin kehitysjohtaja

Kalevi Niemi

Kalevi Niemi, YTL, FM, aloittaa Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n (Xamk), Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kehitysjohtajana 1.6.2015 alkaen. Niemen vastuulla ovat muun muassa konsernin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä strategiseen suunnitteluun ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa solmittavien sopimusten valmisteluun osallistuminen. Kehitysjohtajan esimies on toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen.

Kalevi Niemi on toiminut Mikkelin ammattikorkeakoulun kehitysjohtajana ja vararehtorina vuoden 2010 alusta alkaen. Tätä ennen hän toimi Mamkissa koulutusyksikön ja tulosalueen johtajana. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n varatoimitusjohtajana hän on toiminut loppuvuodesta 2013 alkaen siihen asti, kun Mirja Toikka valittiin varatoimitusjohtajaksi.

Nimityksellä halutaan yhdenmukaistaa Xamk-konsernin johtamista sekä tehostaa TKI-toimintaa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun TKI-johtaja Markku Huhtinen siirtyy Kalevi Niemen alaiseksi.

Nimityksestä päätettiin Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksissa, joissa Niemellä on jatkossa läsnäolo- ja puheoikeus.

Lisätiedot
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy
Toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen, 050 312 5151
Kehitysjohtaja Kalevi Niemi, 040 569 8901

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy (Xamk) on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun (Kyamk) ja Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) emoyhtiö. Xamk tarjoaa tytäryhtiöilleen opetuksen ja muun toiminnan tukipalveluja. Kyamk ja Mamk yhdistyvät ja muodostavat uuden ammattikorkeakoulun 1.1.2017. Uusi ammattikorkeakoulu on Suomen 5. suurin ammattikorkeakoulu, jossa on noin 9000 opiskelijaa ja 800 työntekijää. Se toimii neljällä paikkakunnalla: Kotkassa, Kouvolassa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Uuden ammattikorkeakoulun nimi, strategia, organisaatio sekä rakenne vahvistetaan vuoden 2015 aikana.
www.xamk.fi


 

Mamkin yhteisötaideteoksen tulevaisuus pohdinnassa

$
0
0

Mamkin yhteisötaideteoksen tulevaisuutta pohditaan

Mikkelin ammattikorkeakoulun Mikpoli-rakennuksen seinällä ollut taiteilija Kaarina Kaikkosen teos ”Suuntana syvemmät vedet, avarammat ulapat” on purettu rakennuksen huoltomaalauksen tieltä. Teoksen poistaminen seinältä kokonaisena ei ollut mahdollista, sillä vuonna 2009 pystytetty yhteisötaideteos oli alun perin suunniteltu väliaikaiseksi ja rakennettu sen mukaisesti. Yhteisötaideteokset ovat usein luonteeltaan väliaikaisia ja olennainen osa niitä on tekemisen prosessi ja yhteisöllisyys. Mikpolin teosta suunniteltiin kesä 2009, jolloin Mamkin opiskelijat organisoivat Mikkelissä kattilakeräyksen ja tekivät itse työtä taiteilija Kaikkosen kanssa viikon verran.

Mamkissa pohditaan, mitä teokselle tapahtuu.
- Asiaa pohditaan seuraavan kerran maanantaina 25.5., kertoo hallinto- ja talousjohtaja Heikki Siira.


Lisätietoja:
hallinto- ja talousjohtaja
Heikki Siira, puh. 040 652 8426

Mamkin yhteisötaideteosta ei palauteta

$
0
0

Mamkin yhteisötaideteosta ei palauteta

Mikkelin ammattikorkeakoulun Mikpoli-rakennuksen seinällä ollut taiteilija Kaarina Kaikkosen teos on purettu rakennuksen huoltomaalauksen tieltä. Teosta on maanantaina 25.5. tarkasteltu eri asiantuntijoiden voimin ja todettu, että teosta ei voi palauttaa takaisin Mikpolin seinälle. Teos on alunperin tehty väliaikaiseksi, mikä näkyy esimerkiksi sen kiinnitysratkaisuissa - teoksen poistaminen seinältä kokonaisena ei ollut mahdollista. Lisäksi useat teoksen osat ovat pahoin ruostuneet. Teoksen osat viedään nyt kierrätettäväksi.

"Suuntana syvemmät vedet, avarammat ulapat" -teos valmistui vuonna 2009 Kampusfestareilla yhteisötaideteoksena. Yhteisötaideteokset ovat usein luonteeltaan väliaikaisia ja olennainen osa niitä on tekemisen prosessi ja yhteisöllisyys. Mikpolin teosta tekemässä oli Mamkin kulttuurituottajaopiskelijoita taiteilija Kaikkosen kanssa viikon verran.

Lisätietoja:
hallinto- ja talousjohtaja
Heikki Siira, puh. 040 652 8426


 

Bioenergian tutkimus- ja innovaatiotoiminta vahvistuu Mamkissa

$
0
0

Bioenergian tutkimus- ja innovaatiotoiminta vahvistuu Mamkissa

Mikkelin ammattikorkeakoulun Kasarmin kampukselle tulee bioenergian opetus- ja tutkimustoimintaa palveleva toimintaympäristö. Toimintaympäristön laitekokonaisuudet hankitaan Älykäs ympäristö bioenergian tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle -hankkeella, jota yhdessä rahoittavat EU, yritykset ja Mamk.

Bioenergian tuotanto on kasvussa ja muun muassa päästöistä pitää saada riittävän tarkkoja tietoja ympäristö- ja työterveysriskien välttämiseksi. Testaus- ja tuotekehitysympäristöllä saadaan tietoa biopolttoaineiden ominaisuuksista ja bioenergiatuotannon vaikutuksista elinympäristöömme.

Uudet laitteet mahdollistavat esimerkiksi hengitysilman hiukkaspitoisuuksien ja erilaisten kaasumaisten päästöjen mittaamisen. Lisäksi voidaan seurata tuotantoalueilla olevien vesistöjen tilaa. Käytännössä hanke mahdollistaa sen, että bioenergiantuotannossa käytettävän materiaalin ympäristövaikutukset voidaan arvioida koko biomateriaalin elinkaaren ajalta.

Mamkiin perustettava älykäs toimintaympäristö tukee energia- ja ympäristötekniikan opetusta ja tutkimustoimintaa. Lisäksi ympäristö mahdollistaa koulutuksen painottumisen entistä syvemmin energia- ja prosessitekniikan alalle.

Yhteistyötä testaus- ja tuotekehitysympäristössä tekevät opiskelijat, tutkimus- ja innovaatiotoiminta sekä alueen yrittäjät. Toimintaympäristö vahvistaa bioenergiaan liittyvää liiketoimintaa Etelä-Savon alueella. Yritykset voivat hyödyntää testaus- ja tuotekehitysympäristöä toiminnassaan. Tavoitteena on myös siirtää laitteilla tuotetut mittaus- ja analyysitulokset asiakkaille mahdollisimman tehokkaasti. Tämän vuoksi hankkeessa kehitetään myös sähköistä tiedonsiirtoa.

Älykäs ympäristö bioenergian tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle -hankkeen kustannusarvio on 290 330 euroa. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta. Lisäksi hanketta rahoittavat Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Etelä-Savon Energia Oy, Miktech Oy, Metsäsairila Oy, Juvan Bioson Oy, Tassu ESP Oy ja Suur-Savon Energiasäätiö.

Hanke alkoi 1.11.2013 ja se päättyy 30.11.2014.


Lisätietoja

Marjatta Lehesvaara, projektipäällikkö, Älykäs ympäristö -hanke, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 842 0629, marjatta.lehesvaara(at)mamk.fi

Puhuva ateriapalvelulaite kokeilukäyttöön Mikkelissä

$
0
0

Puhuva ateriapalvelulaite kokeilukäyttöön Mikkelissä

Mikkelin kaupunki on aloittanut kokeilun, jossa se tarjoaa kotihoidon asiakkailleen aterioita Menumat-ateriapalvelulaitteesta vaihtoehtona kotiin kuljetetuille aterioille. Median edustajat ovat tervetulleita esittelytilaisuuteen 2.6. klo 13 Kiiskinmäen päiväkeskukseen, osoitteeseen Kiiskinmäenkatu 2, Mikkeli.

Kokeilu on osa Mikkelin ammattikorkeakoulun hanketta Asiakaslähtöiset kotiruokapalvelut (ASKO), jossa kehitetään uusia tapoja tarjota kotona asuville ikääntyneille heidän tarpeidensa ja mieltymystensä mukai-sia ruokapalveluja.

Menumat on ikäihmisten käyttöön suunniteltu helppokäyttöinen ja turvallinen laite, jonka avulla voi val-mistaa päivittäisen itse valitsemansa aterian haluamanaan ajankohtana. Menumat-laite on normaalin pa-kastimen ja pienen kiertoilmauunin yhdistelmä, joiden toiminnan yhdistää tietokone.

Laite opastaa asiakasta puheella kaikissa toiminnoissa ja se on kehitetty ja valmistettu Suomessa. Myös toimitettavat ateriat on valmistettu Suomessa suomalaisista raaka-aineista. Ateriat toimitetaan laittee-seen noin kahden viikon välein pakastettuna. Valittavana on runsaat 40 ikäihmisten ravitsemussuosituk-set täyttävää ateriavaihtoehtoa.

Mikkelin ateriapalvelukokeilut

Menumat-ateriapalvelulaitetta kokeillaan kuuden kuukauden ajan kotihoidon asiakkaan taloudessa Hau-kivuorella ja Mikkelin keskustan alueella. Kokeilu alkoi toukokuun alussa ja siihen ilmoittautui 20 taloutta.

Tavoitteena on selvittää asiakkaiden tyytyväisyyttä tähän ateriapalveluvaihtoehtoon. Myös ruokailutapo-jen ja ravitsemustilan muutoksia selvitetään aterioiden valinnanmahdollisuuksien lisääntyessä ja ruokailu-aikojen tullessa asiakkaan itsenäisesti päätettäviksi. Kotihoidon henkilöstönkin kokemuksia ja ajankäyttöä selvitetään kokeilun aikana.

Myös ruokailun merkitystä sosiaalisena tapahtumana ja vaikutusta ikääntyneiden hyvinvointiin tutkitaan ja tähän liittyen yhteisruokailumahdollisuudet selvitetään osana ruokapalvelujen uutta toimintamallia.

ASKO-hankkeella kohti tulevaisuuden ruokapalvelumallia

Menumat ja yhteisruokailu ovat vaihtoehtoja kotona asuvan ikääntyneen ruokapalvelujen hoitamiseksi silloin, kun toimintakyky on heikentynyt. Niiden lisäksi ASKO-hankkeessa kehitetään nyt käytössä olevia kotiateriapalvelujen ja niitä täydentävien ruokakauppapalvelujen toimintaprosesseja.

Palvelun tarjoajia voivat olla yksityisen ja julkisen sektorin ateriapalveluyritykset, ruokakaupat ja kuljetus-yritykset sekä palvelut yhteen nivova tietojärjestelmäpalvelujen toimittaja. Yhdessä ASKO-hankkeen toimenpiteet muodostavat tulevaisuuden toimintamalliin, jossa asiakas voi valita hänen mieltymyksiinsä ja elämäntilanteeseensa sopivia ruoka- ja ruokailuvaihtoehtoja.

Mikkelin ammattikorkeakoulun hankkeeseen osallistuvat Mikkelin kaupungin kotihoidon ja ruoka- ja puh-tauspalvelujen yksiköt ja yhteistyökumppaneina ovat useat ruokapalvelutoimintaan kytkeytyvät yrityk-set. Hanke toteutetaan kuluvan vuoden aikana ja sitä rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Tervetuloa katsomaan miten Menumat toimii!

Ilmoittaudu esittelyyn 2.6. tai kysele lisää:

Pekka Turkki, projektipäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 507 9391, pekka.turkki(at)mamk.fi

Marjut Asikainen, kotihoidon ohjaaja, Mikkelin kaupunki, p. 044 794 5347, marjut.asikainen(at)mikkeli.fi

Mamkin REaD-verkkolehti 2/2015 nyt luettavissa!

$
0
0

Mamkin REaD-verkkolehti 2/2015 nyt luettavissa!

Mikkelin ammattikorkeakoulun kevään REaD-verkkolehti on julkaistu. Lehti kertoo yrittäjyydestä ja aluevaikuttavuudesta. Aiheina tässä numerossa mm.

 

Uusin numero löytyy osoitteessa www.mamk.fi/read.



REaD-verkkolehden nimi tulee sanoista ”Research, Education and Regional Development”. Nimensä mukaisesti lehti kertoo Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuksesta, opetuksesta ja aluekehittämisestä. Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa.


Lisätietoja

Suvi Sikstus, viestintäsuunnittelija, Mamk, p. 040 652 6470, suvi.sikstus(at)mamk.fi

 


Valmistuneet

$
0
0

Mikkeli

Kulttuurituotannon koulutusohjelma
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, Kulttuurituottaja (AMK)
Häkkinen Sara Pauliina, Nastola
Kontiainen Aku Pekka Akseli, Helsinki
Koskinen Anna Iida-Maria, Tampere
Sorsa Petra Maria, Mikkeli
Teittinen Tuuli Helena, Mikkeli
Turunen Tiina-Riikka Maria, Mikkeli
Valtonen Veera Onerva, Imatra
Vesterinen Kaisa Hannele, Helsinki

Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Yhteisöpedagogi (ylempi AMK)
Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma
Koskivuori Jenni Elisa, Riihimäki
Neuvonen Tiia Reetta Elisabet, Mikkeli
Pasanen Matti Samuli, Mikkeli
Sipilä Hanna Karoliina, Helsinki

Kansalaistoiminta ja nuorisotyön koulutusohjelma
Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, Yhteisöpedagogi (AMK)
Konttinen Hanna Tuulikki, Mikkeli
Koponen Hanna Elisa, Vantaa
Vento Marika Anneli, Imatra
Naukkarinen Nina Sini Annika, Tampere

Ammattikorkeakoulun liiketalouden ylempi AMK tutkinto, Tradenomi (ylempi AMK)
Sähköisen asioinnin ja arkistoinnin koulutusohjelma
Hakkarainen Ritva Anneli, Helsinki
Koivukangas Jaana Susanna, Vaasa
Lehtonen Elina Maaret, Pori
Taimioja Eva Kirsi-Marja, Kouvola

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (AMK)
Hopia Pekka Oskari, Mäntyharju
Junni Jarkko Matti Tapani, Kangasniemi
Koskinen Mikko, Jämsä
Kuivamäki Tomi Pekka, Mikkeli
Mäkeläinen Hannu Tapani, Mäntyharju
Silajärvi Masa Oskar, Mikkeli

Ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan ylempi AMK tutkinto, Metsätalousinsinööri (ylempi AMK)
Metsätalouden liiketoiminnan koulutusohjelma
Hovi Elise Kristiina, Pori
Kilpeläinen Marja-Leena, Pieksämäki
Konttinen Päivi Hannele, Varkaus
Lappalainen Esa Kalervo, Joroinen

Metsätalouden koulutusohjelma
Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, Metsätalousinsinööri (AMK)
Kanniainen Heikki Janne Petteri, Varkaus
Korhonen Aleksi Reijo Tapani, Oulu
Laitinen Johannes Heikki Tapani, Kangasniemi

Ammattikorkeakoulun matkailu- ja ravitsemisalan ylempi AMK tutkinto, Restonomi (ylempi AMK)
Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma
Lampainen Sirja Kaisa Sinikka, Mikkeli

Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma
Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, Restonomi (AMK)
Haikala Sanna Maria, Lappeenranta
Kilpinen Miia Hannele, Mikkeli
Lappi Laura Henna Elina, Lappeenranta
Purhonen Iina Martta Anneli, Juva
Siiriäinen Minna Ida, Mikkeli
Zharkova Kristina, Venäjä

Ammattikorkeakoulun matkailu- ja ravitsemisalan ylempi AMK tutkinto, Restonomi (ylempi AMK)
Matkailualan koulutusohjelma
Kuniasheva Anna Yurievna, Venäjä

Matkailun koulutusohjelma
Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, Restonomi (AMK)
Hämäläinen Ella Stina, Mikkeli
Hämäläinen Juha-Matti Aleksi, Vantaa
Juola Iiro Antti Juhani, Joensuu
Laamanen Milla Maaret, Lappeenranta
Nikitin Laura Emilia, Tampere
Penttilä Taija Maaret, Mikkeli
Puustinen Veli-Matti Antero, Savonlinna
Saure Tiia Katariina, Nurmijärvi
Viiala Amanda Maarit, Hämeenlinna

Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK tutkinto, Terveydenhoitaja (ylempi AMK)
Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen koulutusohjelma
Kero Sisko Riitta Helena, Savonlinna

Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK tutkinto, Sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen koulutusohjelma
Humalamäki Ria Marika, Mikkeli
Korhonen Leila Maritta, Mikkeli
Liukkonen Pirjo Tellervo, Hirvensalmi

Hoitotyön koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (AMK)
Haukia Joonas, Mikkeli
Kaukua Heidi Maria, Jyväskylä
Kolehmainen Taru Elisa, Mikkeli
Lampinen Saara Katariina, Mikkeli
Lähteenmäki Airi, Jyväskylä
Onttonen Anita Maria, Mikkeli
Ruunula Hanna Marika, Joutsa
Saahkari Tiina Tuulia, Mikkeli
Sivula Heli Helka, Mikkeli
Tammi Anna-Maija Johanna, Mikkeli

Hoitotyön koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (AMK) / Terveydenhoitaja (AMK)
Pulkka Hanna Susanna, Mäntyharju

Sosiaalialan koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sosionomi (AMK)
Aulén Jenna Karoliina, Mikkeli
Heikkilä Johanna Maria Kristiina, Kouvola
Heikkinen Aino-Kaisa, Joutsa
Häkkinen Ulla Emilia, Mikkeli
Kalli Maija Tuulikki, Mikkeli
Koponen Sari Minna-Liisa, Leppävirta
Luoto Anu Hanne Susanna, Heinola
Naakka Jorma Otto, Mikkeli
Nuutinen Sofia Annina Vanesa, Lohja
Paavilainen Emmi Annika, Mikkeli
Rahikainen Outi Pauliina, Savonlinna
Saikkonen Jari Timo Juhani, Laukaa
Tähkänen Siru Tuulia, Lahti
Vilen Nina Marketta, Mäntyharju

Ammattikorkeakoulun tekniikan ylempi AMK tutkinto, Insinööri (ylempi AMK)
Ympäristöteknologian koulutusohjelma
Haltsonen Paula Katriina, Hyvinkää
Jousmäki Ari Pekka, Lahti
Juppi Terhi Susanna, Helsinki
Pantsar Jukka Pekka Antero, Oulu
Tiainen Pia Sirkku-Liisa, Hyvinkää

Auto- ja kuljetustekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Hakonen Mika Petteri, Viitasaari
Hassinen Outi Irinja, Joensuu
Heikkinen Pekka Matti Antero, Mikkeli
Häkkinen Mika Juhani, Jyväskylä
Ilmonen Tomi Kristian, Mikkeli
Kinnunen Turo Tapani, Vaasa
Laitinen Mika Ensio, Kangasniemi
Nyman Jan-Erik Oskar, Mikkeli
Puhakka Jarkko Esa Tapio, Mikkeli
Vesterinen Joona Matias, Kouvola
Ylönen Ossi Wilhelm, Mikkeli

Materiaalitekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Lampinen Simo Otto Sakari, Mikkeli
Lappalainen Riiko Heikinpoika, Mikkeli
Rautiainen Timo Teemu, Mikkeli
Tanninen Petri Tapio, Rantasalmi

Sähkötekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Anttonen Aleksi Samuel, Kuhmoinen
Hirvonen Kai-Markus, Pieksämäki
Hämäläinen Aki Lauri Oskari, Mikkeli
Ihalainen Risto Sakari, Lappeenranta
Immonen Riku Juhani, Jyväskylä
Inkiläinen Joonas Juhani, Mikkeli
Kaihovirta Tomi Samuel, Jyväskylä
Lamminaho Matti Kalle Petteri, Jyväskylä
Löppönen Jyri Oskari, Mikkeli
Myöhänen Tero Tapio, Mikkeli
Mäkelä Jussi Samuli, Lahti
Näränen Julius Antti Erik, Kouvola
Olkkonen Markus Eemil, Mikkeli
Parkkinen Mika Olavi, Mikkeli
Pihlajasaari Mikko Tapio, Sysmä
Pitkänen Toni Joonas, Äänekoski
Pöllönen Ville Juhani. Lemi
Riikonen Joonas Antero, Lappeenranta
Rokka Jose Anton, Kouvola
Siekkeli Jussi Jaakko Sakari, Kouvola
Tuhkalainen Tero Olavi, Mikkeli

Tietotekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Kuitunen Masa Allan, Hirvensalmi

Ympäristöteknologian koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Björnholm Sari Annika, Savonlinna
Lautamäki Jarmo Antero, Mikkeli
Pusaa Saana Elisa, Virrat
Satomaa Juha-Pekka, Mikkeli

Talotekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Evgrafov Anton, Venäjä
Heinikainen Antti Juhani, Mikkeli
Hulkkonen Antti Olavi, Savonlinna
Iasnova Mariia , Venäjä
Jormakka Juho Veikko, Hankasalmi
Kaukola Tuomas Jere Johannes, Mikkeli
Kauppinen Saku Sebastian, Mikkeli
Kerov Aleksandr, Venäjä
Kiukas Eero Toivo Johannes, Hamina
Koponen Janne Samuli, Mikkeli
Kuchaev Roman, Venäjä
Kämäräinen Anssi Tapani, Iisalmi
Lahikainen Sami Petteri, Mikkeli
Lahikainen Tero Petteri, Siilinjärvi
Lepistö Oskari Juhani, Lahti
Lähde Juho Aleksi, Mikkeli
Noronen Toni Sebastian, Rautalampi
Reinikainen Jarno Johannes, Kangasniemi
Salmi Henri Aaro Tapio, Äänekoski
Salonen Janne Johannes, Mikkeli
Suurnäkki Simo Santeri, Kouvola
Titirez Anastasiia, Venäjä
Tuovinen Eero Tapani, Toivakka
Äikäs Niklas Ilmari, Porvoo

Degree Programme in Environmental Engineering
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)
Khodakov Artem, Venäjä
Kravchenko Nikita, Venäjä
Nguyen Thi Van Anh, Vietnam

Degree Programme in Information Technology
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)
Belyavskiy Ilya, Venäjä
Nosovskiy Pavel, Venäjä
Rumiantcev Mikhail, Venäjä

Ammattikorkeakoulun liiketalouden ylempi AMK tutkinto, Tradenomi (ylempi AMK)
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
Kurvinen Henri Aleksi, Mikkeli
Lindgren Annukka Marjut, Espoo
Pajunen Mervi Auli Hannele, Mikkeli
Puhakka Minna Maria, Mikkeli
Saalasti Taru Piretta, Mikkeli
Siitari Kirsi Anneli, Mikkeli
Tuhkanen Anja Susanna, Mikkeli
Wasenius Tarja Maire Sinikka, Mikkeli

Liiketalouden koulutusohjelma
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (AMK)
Anttonen Maarit Hannele, Mikkeli
Hernesmaa Mikko Matias, Äänekoski
Himanen Minna Kaarina. Mikkeli
Hännikäinen Kari Juhani, Mikkeli
Iivanainen Marika Katariina, Mikkeli
Iivanainen Meeri Elina, Mikkeli
Janhunen Maiju Anniina, Mikkeli
Janhunen Päivi Anneli, Mikkeli
Kallio Nina Maarit, Mikkeli
Kellman Kai Miikael, Mikkeli
Kiiveri Heidi Emilia, Mikkeli
Koistinen Tanja Kyllikki, Mikkeli
Kyllönen Maiju Ilona, Mäntyharju
Lahti Jon Lauri, Joutsa
Lappalainen Satu, Joroinen
Leini Valtteri Vesa-Matti, Vantaa
Lindgren Laura Elina Karoliina, Kuopio
Manninen Tommi Petri Olavi, Mikkeli
Matilainen Hanna Sofia, Mikkeli
Memonen Iiro Taneli, Mikkeli
Mäkinen Mirette Heidi, Muurame
Nissinen Minna Maria, Mikkeli
Nupponen Essi Hannele, Kouvola
Nyyssönen Laura Eliisa, Mikkeli
Orbinski Elisa, Mikkeli
Piispanen Sinikka Hannele, Kannonkoski
Pulkkinen Juuli Rosaliina,, Mikkeli
Rahikainen Ville Juhana, Mikkeli
Reponen Asko Heikki Mikael, Puumala
Räisänen Roosa Vappu Katriina, Mikkeli
Savolainen Jani Tapani, Kuopio
Sipilä Elisa Kristiina, Mikkeli
Torvelainen Julius Henrik, Mikkeli
Valkonen Minna Hannele, Mäntyhajru
Virtanen Mikko Matias, Mikkeli
Vitikainen Teemu Otto Ilmari, Mikkeli

Degree Programme in Business Management
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)
Khrestianovskii Kirill, Venäjä
Kocharyan Pargev, Armenia
Moskina Anna, Venäjä
Rattel Evgenia, Venäjä
Talailo Kristina, Venäjä

Savonlinna


Muotoilun koulutusohjelma
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, Artenomi (AMK)
Kovalainen Aino Onerva, Tampere

Hoitotyön koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (AMK)
Jokela Laura Lyydia Josefina, Iitti
Järvinen Taru Katjaana, Lahti
Kostiainen Maiju Pauliina, Sulkava
Malinen Jenna Karoliina, Savonlinna
Rissanen Ira Carolina, Savonlinna
Saarinen Joona Markku Mikael, Rääkkylä
Tammela Sonja Karoliina, Inari

Fysioterapian koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti (AMK)
Hinkkanen Julia Peppiina, Savonlinna
Juvonen Sini Kristiina, Mikkeli
Kosonen Emma Ulriikka, Savonlinna
Laukkanen Sami-Pekka Olavi, Savonlinna
Mähönen Anne Elisa Johanna, Mikkeli
Paananen Marko Mikael, Pihtipudas

Liiketalouden koulutusohjelma
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (AMK)
Paajanen Maija Sisko Anita, Savonlinna
 

Toukokuussa 2015 valmistuneet

$
0
0

Mikkelin ammattikorkeakoulusta perjantaina 29.05.2015 valmistuneet

Mikkeli

Kulttuurituotannon koulutusohjelma
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, Kulttuurituottaja (AMK)

Häkkinen Sara Pauliina, Nastola
Kontiainen Aku Pekka Akseli, Helsinki
Koskinen Anna Iida-Maria, Tampere
Sorsa Petra Maria, Mikkeli
Teittinen Tuuli Helena, Mikkeli
Turunen Tiina-Riikka Maria, Mikkeli
Valtonen Veera Onerva, Imatra
Vesterinen Kaisa Hannele, Helsinki

Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Yhteisöpedagogi (ylempi AMK)
Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma

Koskivuori Jenni Elisa, Riihimäki
Neuvonen Tiia Reetta Elisabet, Mikkeli
Pasanen Matti Samuli, Mikkeli
Sipilä Hanna Karoliina, Helsinki

Kansalaistoiminta ja nuorisotyön koulutusohjelma
Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, Yhteisöpedagogi (AMK)

Konttinen Hanna Tuulikki, Mikkeli
Koponen Hanna Elisa, Vantaa
Vento Marika Anneli, Imatra
Naukkarinen Nina Sini Annika, Tampere

Ammattikorkeakoulun liiketalouden ylempi AMK tutkinto, Tradenomi (ylempi AMK)
Sähköisen asioinnin ja arkistoinnin koulutusohjelma

Hakkarainen Ritva Anneli, Helsinki
Koivukangas Jaana Susanna, Vaasa
Lehtonen Elina Maaret, Pori
Taimioja Eva Kirsi-Marja, Kouvola

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (AMK)

Hopia Pekka Oskari, Mäntyharju
Junni Jarkko Matti Tapani, Kangasniemi
Koskinen Mikko, Jämsä
Kuivamäki Tomi Pekka, Mikkeli
Mäkeläinen Hannu Tapani, Mäntyharju
Silajärvi Masa Oskar, Mikkeli

Ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan ylempi AMK tutkinto, Metsätalousinsinööri (ylempi AMK)
Metsätalouden liiketoiminnan koulutusohjelma

Hovi Elise Kristiina, Pori
Kilpeläinen Marja-Leena, Pieksämäki
Konttinen Päivi Hannele, Varkaus
Lappalainen Esa Kalervo, Joroinen

Metsätalouden koulutusohjelma
Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, Metsätalousinsinööri (AMK)

Kanniainen Heikki Janne Petteri, Varkaus
Korhonen Aleksi Reijo Tapani, Oulu
Laitinen Johannes Heikki Tapani, Kangasniemi

Ammattikorkeakoulun matkailu- ja ravitsemisalan ylempi AMK tutkinto, Restonomi (ylempi AMK)
Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma

Lampainen Sirja Kaisa Sinikka, Mikkeli

Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma
Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, Restonomi (AMK)

Haikala Sanna Maria, Lappeenranta
Kilpinen Miia Hannele, Mikkeli
Lappi Laura Henna Elina, Lappeenranta
Purhonen Iina Martta Anneli, Juva
Siiriäinen Minna Ida, Mikkeli
Zharkova Kristina, Venäjä

Ammattikorkeakoulun matkailu- ja ravitsemisalan ylempi AMK tutkinto, Restonomi (ylempi AMK)
Matkailualan koulutusohjelma

Kuniasheva Anna Yurievna, Venäjä

Matkailun koulutusohjelma
Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, Restonomi (AMK)

Hämäläinen Ella Stina, Mikkeli
Hämäläinen Juha-Matti Aleksi, Vantaa
Juola Iiro Antti Juhani, Joensuu
Laamanen Milla Maaret, Lappeenranta
Nikitin Laura Emilia, Tampere
Penttilä Taija Maaret, Mikkeli
Puustinen Veli-Matti Antero, Savonlinna
Saure Tiia Katariina, Nurmijärvi
Viiala Amanda Maarit, Hämeenlinna

Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK tutkinto, Terveydenhoitaja (ylempi AMK)
Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen koulutusohjelma

Kero Sisko Riitta Helena, Savonlinna

Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK tutkinto, Sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen koulutusohjelma

Humalamäki Ria Marika, Mikkeli
Korhonen Leila Maritta, Mikkeli
Liukkonen Pirjo Tellervo, Hirvensalmi

Hoitotyön koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (AMK)

Haukia Joonas, Mikkeli
Kaukua Heidi Maria, Jyväskylä
Kolehmainen Taru Elisa, Mikkeli
Lampinen Saara Katariina, Mikkeli
Lähteenmäki Airi, Jyväskylä
Onttonen Anita Maria, Mikkeli
Ruunula Hanna Marika, Joutsa
Saahkari Tiina Tuulia, Mikkeli
Sivula Heli Helka, Mikkeli
Tammi Anna-Maija Johanna, Mikkeli

Hoitotyön koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (AMK) / Terveydenhoitaja (AMK)

Pulkka Hanna Susanna, Mäntyharju

Sosiaalialan koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sosionomi (AMK)

Aulén Jenna Karoliina, Mikkeli
Heikkilä Johanna Maria Kristiina, Kouvola
Heikkinen Aino-Kaisa, Joutsa
Häkkinen Ulla Emilia, Mikkeli
Kalli Maija Tuulikki, Mikkeli
Koponen Sari Minna-Liisa, Leppävirta
Luoto Anu Hanne Susanna, Heinola
Naakka Jorma Otto, Mikkeli
Nuutinen Sofia Annina Vanesa, Lohja
Paavilainen Emmi Annika, Mikkeli
Rahikainen Outi Pauliina, Savonlinna
Saikkonen Jari Timo Juhani, Laukaa
Tähkänen Siru Tuulia, Lahti
Vilen Nina Marketta, Mäntyharju

Ammattikorkeakoulun tekniikan ylempi AMK tutkinto, Insinööri (ylempi AMK)
Ympäristöteknologian koulutusohjelma

Haltsonen Paula Katriina, Hyvinkää
Jousmäki Ari Pekka, Lahti
Juppi Terhi Susanna, Helsinki
Pantsar Jukka Pekka Antero, Oulu
Tiainen Pia Sirkku-Liisa, Hyvinkää

Auto- ja kuljetustekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)

Hakonen Mika Petteri, Viitasaari
Hassinen Outi Irinja, Joensuu
Heikkinen Pekka Matti Antero, Mikkeli
Häkkinen Mika Juhani, Jyväskylä
Ilmonen Tomi Kristian, Mikkeli
Kinnunen Turo Tapani, Vaasa
Laitinen Mika Ensio, Kangasniemi
Nyman Jan-Erik Oskar, Mikkeli
Puhakka Jarkko Esa Tapio, Mikkeli
Vesterinen Joona Matias, Kouvola
Ylönen Ossi Wilhelm, Mikkeli

Materiaalitekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)

Lampinen Simo Otto Sakari, Mikkeli
Lappalainen Riiko Heikinpoika, Mikkeli
Rautiainen Timo Teemu, Mikkeli
Tanninen Petri Tapio, Rantasalmi

Sähkötekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)

Anttonen Aleksi Samuel, Kuhmoinen
Hirvonen Kai-Markus, Pieksämäki
Hämäläinen Aki Lauri Oskari, Mikkeli
Ihalainen Risto Sakari, Lappeenranta
Immonen Riku Juhani, Jyväskylä
Inkiläinen Joonas Juhani, Mikkeli
Kaihovirta Tomi Samuel, Jyväskylä
Lamminaho Matti Kalle Petteri, Jyväskylä
Löppönen Jyri Oskari, Mikkeli
Myöhänen Tero Tapio, Mikkeli
Mäkelä Jussi Samuli, Lahti
Näränen Julius Antti Erik, Kouvola
Olkkonen Markus Eemil, Mikkeli
Parkkinen Mika Olavi, Mikkeli
Pihlajasaari Mikko Tapio, Sysmä
Pitkänen Toni Joonas, Äänekoski
Pöllönen Ville Juhani. Lemi
Riikonen Joonas Antero, Lappeenranta
Rokka Jose Anton, Kouvola
Siekkeli Jussi Jaakko Sakari, Kouvola
Tuhkalainen Tero Olavi, Mikkeli

Tietotekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)

Kuitunen Masa Allan, Hirvensalmi

Ympäristöteknologian koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)

Björnholm Sari Annika, Savonlinna
Lautamäki Jarmo Antero, Mikkeli
Pusaa Saana Elisa, Virrat
Satomaa Juha-Pekka, Mikkeli

Talotekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)

Evgrafov Anton, Venäjä
Heinikainen Antti Juhani, Mikkeli
Hulkkonen Antti Olavi, Savonlinna
Iasnova Mariia , Venäjä
Jormakka Juho Veikko, Hankasalmi
Kaukola Tuomas Jere Johannes, Mikkeli
Kauppinen Saku Sebastian, Mikkeli
Kerov Aleksandr, Venäjä
Kiukas Eero Toivo Johannes, Hamina
Koponen Janne Samuli, Mikkeli
Kuchaev Roman, Venäjä
Kämäräinen Anssi Tapani, Iisalmi
Lahikainen Sami Petteri, Mikkeli
Lahikainen Tero Petteri, Siilinjärvi
Lepistö Oskari Juhani, Lahti
Lähde Juho Aleksi, Mikkeli
Noronen Toni Sebastian, Rautalampi
Reinikainen Jarno Johannes, Kangasniemi
Salmi Henri Aaro Tapio, Äänekoski
Salonen Janne Johannes, Mikkeli
Suurnäkki Simo Santeri, Kouvola
Titirez Anastasiia, Venäjä
Tuovinen Eero Tapani, Toivakka
Äikäs Niklas Ilmari, Porvoo

Degree Programme in Environmental Engineering
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)

Khodakov Artem, Venäjä
Kravchenko Nikita, Venäjä
Nguyen Thi Van Anh, Vietnam

Degree Programme in Information Technology
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)

Belyavskiy Ilya, Venäjä
Nosovskiy Pavel, Venäjä
Rumiantcev Mikhail, Venäjä

Ammattikorkeakoulun liiketalouden ylempi AMK tutkinto, Tradenomi (ylempi AMK)
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Kurvinen Henri Aleksi, Mikkeli
Lindgren Annukka Marjut, Espoo
Pajunen Mervi Auli Hannele, Mikkeli
Puhakka Minna Maria, Mikkeli
Saalasti Taru Piretta, Mikkeli
Siitari Kirsi Anneli, Mikkeli
Tuhkanen Anja Susanna, Mikkeli
Wasenius Tarja Maire Sinikka, Mikkeli

Liiketalouden koulutusohjelma
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (AMK)

Anttonen Maarit Hannele, Mikkeli
Hernesmaa Mikko Matias, Äänekoski
Himanen Minna Kaarina. Mikkeli
Hännikäinen Kari Juhani, Mikkeli
Iivanainen Marika Katariina, Mikkeli
Iivanainen Meeri Elina, Mikkeli
Janhunen Maiju Anniina, Mikkeli
Janhunen Päivi Anneli, Mikkeli
Kallio Nina Maarit, Mikkeli
Kellman Kai Miikael, Mikkeli
Kiiveri Heidi Emilia, Mikkeli
Koistinen Tanja Kyllikki, Mikkeli
Kyllönen Maiju Ilona, Mäntyharju
Lahti Jon Lauri, Joutsa
Lappalainen Satu, Joroinen
Leini Valtteri Vesa-Matti, Vantaa
Lindgren Laura Elina Karoliina, Kuopio
Manninen Tommi Petri Olavi, Mikkeli
Matilainen Hanna Sofia, Mikkeli
Memonen Iiro Taneli, Mikkeli
Mäkinen Mirette Heidi, Muurame
Nissinen Minna Maria, Mikkeli
Nupponen Essi Hannele, Kouvola
Nyyssönen Laura Eliisa, Mikkeli
Orbinski Elisa, Mikkeli
Piispanen Sinikka Hannele, Kannonkoski
Pulkkinen Juuli Rosaliina,, Mikkeli
Rahikainen Ville Juhana, Mikkeli
Reponen Asko Heikki Mikael, Puumala
Räisänen Roosa Vappu Katriina, Mikkeli
Savolainen Jani Tapani, Kuopio
Sipilä Elisa Kristiina, Mikkeli
Torvelainen Julius Henrik, Mikkeli
Valkonen Minna Hannele, Mäntyhajru
Virtanen Mikko Matias, Mikkeli
Vitikainen Teemu Otto Ilmari, Mikkeli

Degree Programme in Business Management
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)

Khrestianovskii Kirill, Venäjä
Kocharyan Pargev, Armenia
Moskina Anna, Venäjä
Rattel Evgenia, Venäjä
Talailo Kristina, Venäjä

Savonlinna

Muotoilun koulutusohjelma
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, Artenomi (AMK)

Kovalainen Aino Onerva, Tampere

Hoitotyön koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (AMK)

Jokela Laura Lyydia Josefina, Iitti
Järvinen Taru Katjaana, Lahti
Kostiainen Maiju Pauliina, Sulkava
Malinen Jenna Karoliina, Savonlinna
Rissanen Ira Carolina, Savonlinna
Saarinen Joona Markku Mikael, Rääkkylä
Tammela Sonja Karoliina, Inari

Fysioterapian koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti (AMK)

Hinkkanen Julia Peppiina, Savonlinna
Juvonen Sini Kristiina, Mikkeli
Kosonen Emma Ulriikka, Savonlinna
Laukkanen Sami-Pekka Olavi, Savonlinna
Mähönen Anne Elisa Johanna, Mikkeli
Paananen Marko Mikael, Pihtipudas

Liiketalouden koulutusohjelma
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (AMK)

Paajanen Maija Sisko Anita, Savonlinna
 

Mielenterveyskuntoutujat mukaan Tuhkulan tilan töihin

$
0
0

Mielenterveyskuntoutujat mukaan Tuhkulan tilan töihin

Savonlinnalaisen mielenterveyskuntoutujille palveluja tarjoavan Kotilo ry:n asiakkaat aloittavat säännölliset tilakäynnit rantasalmelaisella Tuhkulan maitotilalla. Ensimmäinen tilakäynti on torstaina 11.6.2015 klo 10.00 alkaen. Median edustajat ovat tervetulleita tilalle tutustumaan toimintaan, osoitteeseen Tuhkulantie 324, Parkumäki, Rantasalmi.

Luonto on valtava lisäresurssi hoiva-, kuntoutus-, ja kasvatustyöhön. Mikkelin ammattikorkeakoulun Hoivafarmi-hanke kehittää hoivapalveluja maatilojen yhteyteen ja tutkii hoivapalvelujen vaikuttavuutta asiakkaisiin, maatilaan ja ympäröivään maaseutuun. Hoivafarmi-hanke on tukena nyt alkavassa Tuhkulan maitotilan ja Kotilo ry:n yhteistyössä.

 

Tuhkulan tilalla tehdään arkeen liittyviä maaseudun töitä

Myös mielenterveyskuntoutujat haluavat tehdä oikeaa ja merkityksellistä työtä. Tähän maatilat antavat erinomaisen mahdollisuuden.

- Tuhkulan tilalla kuntoutujat tekevät normaaleja vuodenkiertoon ja arkeen liittyviä töitä, kuten pihatöitä, puutarhan hoitoa, lumitöitä, sadonkorjuuta, eläinten ruokintaa ja polttopuiden tekoa. Ilman hoivafarmitoimintaa ihmiset eri laitoksissa ja yksiköissä eivät välttämättä pääsisi kokemaan tällaisia asioita, Hoivafarmi-hankkeen projektipäällikkö Teija Skyttä Mikkelin ammattikorkeakoulusta kertoo.

Asiakkaille annetaan mahdollisuus osallistua tilan töihin ohjatusti, yhteisöllisesti ja omien voimavarojensa mukaan. Tilalla on lehmien ja vasikoiden lisäksi myös esimerkiksi islanninhevosia ja koiria, ja niitä myös voi silitellä.

- Luontoa kannattaa hyödyntää hoivapalvelujen tuottamisessa myös aluekehityksen näkökulmasta. Maaseuturesurssit ovat avain uusien palvelujen kehittämiseen, tuloihin ja hyvinvointiin – ja samalla pidetään maaseutua eläväisempänä, Skyttä sanoo.

 

Green Care -palvelutoiminnan kehittäminen on Etelä-Savossa vahvaa

Green Care -palvelutoimintaan, eli vihreään hyvinvointiin, on tällä hetkellä laajaa kansallista kiinnostusta. Mamk on kehittänyt luontolähtöisiä palveluita yhdessä matkailu-, maatalous- ja hoiva-alan yrittäjien kanssa jo kolmen vuoden ajan. Valtakunnallisesti katsoen Etelä-Savossa ollaan kehittämistyössä pitkällä.

Hoivafarmi-hankkeessa keskitytään nimenomaan maatila-avusteiseen toimintaan. Hankkeessa ovat mukana Vaalijalan Savoset -monipalvelukeskukset Mikkelistä ja Pieksämäeltä, Kotilo ry Savonlinnasta, Juvan kunnan vanhuspalvelut ja maatiloja Etelä-Savosta.

Hoivafarmi-projektia rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. Projekti on alkanut 1.11.2014 ja jatkuu 30.10.2016 saakka. Projektin toteuttajana on Mikkelin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Lisätietoja

Teija Skyttä, projektipäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 050 568 8897, teija.skytta(at)mamk.fi, http://esavogreencare.ning.com/

Riitta Niskanen, toiminnanjohtaja Kotilo ry., p. 010 281 7581, kotilo(at)kotilo.fi, www.kotilo.fi/

Ravintola Talli tiedottaa

Personalisation in youth services – still an untapped opportunity?

$
0
0

Personalisation in youth services – still an untapped opportunity?

 

Youth services and youth work are developing fields of welfare services and strongly supported by the Finnish government in recent years. Resources to arrange youth work in municipalities have increased during the last decade. At the same time there have been endeavours to reform client-work in social care sector. For example, respect for client´s personal wishes in service practice is emphasized in new legislation for social care.


In Finnish Youth Act it is stated, that youth services should function in community-based level and they should be pedagogical in character in order to promote young people´s abilities for citizenship. These declarations involve the importance of certain professional relationship with the young person, but only implicitly. In root level of municipal youth services, there are aspirations to improve working practice in terms of person-centeredness, although it is rarely officially stated as a specific method of work to develop. It is not clear in Finnish system of youth services, what person-centred practice should involve or how it should be conceptualised – would there even be need for more money and more staff to implement such reforms.

 

However, the new government in Finland is expected to cut the finance of municipalities, the process which may endanger any efforts for professional development in youth services. Under these circumstances there is a good reason to ask, are any endeavours for personalisation in youth services doomed to dead end, or did the tendency already reach Finland along with other good practices introduced by third sector of social care elsewhere in Europe.

 

These issues will be discussed and reflected in a workshop arranged in Mikkeli University of Applied Sciences in Tuesday the 6th of October 2015. We are happy to have guests from United Kingdom to explore these matters with us – with experiences and further expectancies of similar societal development.

 

We invite researchers, teachers and students in related fields, together with youth and social service practitioners working in public and third sector to join the workshop. Register by 15th September with an e-mail to susan.eriksson@xamk.fi .

 

Registration fee will not be charged for the event. We provide coffee and snacks free of charge during the breaks. Lunch can be purchased in three different restaurants in school campus area (cost 3,50 - 8,50 euros). We won´t cover expenses of travel or accommodation in Mikkeli.

 

More information including map of school campus area and tips for transportation will be provided by e-mail for workshop attendants after the final date of registration.

 

Workshop timetable (small alterations may still be possible)

 

8.30-9.00: Coffee and registration

 

9.00-9.15: Dr. Susan Eriksson, Mikkeli University of Applied Sciences

Opening words: Personalisation and contemporary youth – reflections in Eastern Finland

 

9.15-10.00: Dr. Simon Prideaux, University of Leeds

Austerity! Austerity! Austerity! The preserve of the poor

 

10.00-10.15: Discussion

 

10.15-10.30: Break and snack

 

10.30-11.10: Dr. Anu Gretschel, Finnish Youth Research Network

Youth Guarantee – from the youth point of view

 

11.10-12.00: Discussion and preparation for group work

 

12.00-13.00: Lunch

 

13.00-13.30: Kevin Jones, Chair of the Federation for Detached Youth Work, Youth Team Leader, Trafford Housing Trust, Manchester

Engagement – Exploring the Value of Relationship

 

13.30-13.40: Discussion

 

13.40-14.00: Saara Mughal-Tiitinen, Municipality of Joroinen

Outreach youth work – Empowering young individuals

 

14.00-14.20: Coffee break

 

14.20-16.00: Group work:

“You don´t need to teach birds to fly” – what could personalisation be in practice?

 

With warm welcome,

 

Susan Eriksson

Research Manager

Strategic Development of Sustainable Well-Being

 

Mikkeli University of Applied Sciences

Patteristonkatu 3 D

50101 MIKKELI

 

tel: +358 40 684 7702

e-mail: susan.eriksson@xamk.fi

 

Viewing all 683 articles
Browse latest View live