Mamkille arvostettua tutkimusrahoitusta Suomen Akatemialta

Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) Nuorisoalan tutkimus-ja kehittämiskeskus Juvenia on saanut Suomen Akatemian myöntämän 600 000 euron suuruisen rahoituksen Kansalaisuuden konstellaatiot - Nuoret Suomi-Venäjä monikansalaiset yhteiskunnallisina ja ylirajaisina toimijoina -hankkeeseen vuosille 2015–2019. Mamk sai Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan myöntämää rahoitusta ainoana ammattikorkeakouluna Suomessa.

Tutkimus käsittelee Suomessa asuvia 16–29 -vuotiaita nuoria, joilla on sekä Suomen että Venäjän kansalaisuus. Suomi-Venäjä monikansalaisten merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa vahvistuu koko ajan. Toisaalta Venäjän ja Euroopan kiristyneet välit ovat luoneet tilanteen, jossa monikansalaisiin kohdistuu kasvavaa epäluuloa. Teemaltaan ajankohtaisessa hankkeessa tutkitaan monikansalaisuuden sosiaalisia, poliittisia ja juridisia ulottuvuuksia kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla sekä tarkastellaan, kuinka nuoret kokevat oman yhteiskunnallisen asemansa ja merkityksensä.

Hankkeen vastuullisena vetäjänä toimii Juvenian johtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Jussi Ronkainen. Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia kuuluu Mikkelin ammattikorkeakoulun kestävän hyvinvoinnin TKI-painoalaan. Juvenian toiminnassa yhdistyvät nuorisotutkimus ja nuorisoalan kehittäminen. Juvenian toiminta keskittyy nuorten osallisuuden, kansalaisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Hankkeen kumppanina toimii pietarilainen the Centre for Youth Studies of the National Research University, Higher School of Economics. Samalle hankekokonaisuudelle myönnettiin aiemmin rahoitusta Koneen Säätiöltä.

Lisätietoja

Jussi Ronkainen, tutkimusyksikön johtaja, Juvenia, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 050 312 4983, jussi.ronkainen@mamk.fi

www.mamk.fi/juvenia

Sairaanhoitajien kaksoistutkintohanke on saatu päätökseen

TADD-projekti (Transatlantic Double Degree in Nursing) rakensi sairaanhoitajien kaksoistutkinnon, joka mahdollistaa sairaanhoitajana toimimisen myös USA:ssa. Projektin päätösseminaari pidetään Savonlinnassa 23.-25.6.2014.

Seminaari kokoaa yhteen USA:laisen Washburnin yliopiston, pohjois-irlantilaisen Queen'sin yliopiston, unkarilaisen Szegedin yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun opettajia ja mukana olleita opiskelijoita jakamaan kokemuksiaan vuosien 2009-2014 aikana toteutuneesta sairaanhoitajan kaksoistutkinto-ohjelmasta. Projektin aikana 47 opiskelijaa on suorittanut kaksoistutkinto-opintoja joko EU:ssa tai USA:ssa partnerikouluissa. Kymmeniä opettajia on osallistunut kaksoitutkintokurssien toteuttamiseen ja 21 opettajaa on ollut mukana opettajavaihdoissa.

Seminaaripäivien aikana kuullaan sekä opettajien että opiskelijoiden kokemuksia Double Degree -ohjelmasta ja arvioidaan ohjelman toimivuutta sekä molempien näkökulmasta että kokonaisuudessaan. Projektin tuloksia tullaan hyödyntämään vakiintuneen sairaanhoitajan kaksoistutkinnon luomiseen. Tulevaisuuden työelämä haastaa ammattilaiset kansainvälistymään, mutta myös liikkumaan työn mukana, ja tähän haasteeseen kaksoitutkinnot vastaavat hyvin.

Lisätietoja: Sirkka Erämaa, TADD-hankkeen EU-koordinaattori. Keskiviikkona 25.6. ovat molempien korkeakoulujen presidentit paikalla mahdollisia haastatteluja varten.

puh.040 842 0577 , sähköposti: sirkka.eramaa(at)mamk.fi

Menestystä Mamkiin opinnäytetyökisasta

Mikkelin ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelija Henna Hamarus ja sairaanhoitajaksi juuri valmistunut Saara Lampinen ovat menestyneet Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) järjestämässä kansallisessa opinnäytetyökilpailussa. Hamaruksen ja Lampisen opinnäytetyön ”Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy elämäntapamuutoksen keinoin. Motivoiva opas tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään kuuluville terveyskeskuksen asiakkaille” sai THL:n kilpailussa kunniamaininnan. Työn ohjaajana Mamkissa toimi yliopettaja Paula Mäkeläinen.

Lisätietoja:
(12.6.2015) Paula Mäkeläinen, yliopettaja (TtT)
Mikkelin ammattikorkeakoulun terveysalan laitos
p. +358 40 829 8462, paula.makelainen@mamk.fi

opiskelijat:
Henna Hamarus: hennahham@gmail.com
Saara Lampinen: lampinen.saara@gmail.com

 

Mikkeliin perustetaan Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Tutkimuskeskus on saanut merkittävän rahoituksen Euroopan aluekehitysrahastosta. Rahoituksen myönsi Etelä-Savon maakuntaliitto. Keskuksen perustavat yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mamk), Helsingin yliopisto ja Kansalliskirjasto.

Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus vahvistaa Etelä-Savon maakunnan ja Suomen digitaalista kärkiosaamista. Tutkimuskeskus tuo yhteen Mikkelin ammattikorkeakoulun digitaalisen tiedonhallinnan ja sähköisen arkistoinnin asiantuntijaryhmän sekä Helsingin yliopiston ja Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen tutkimuksen professorin tutkimusryhmän. Tutkimuskeskuksessa työskentelee yhteensä seitsemän henkilöä molemmissa organisaatioissa.

Tavoitteena syvä osaaminen tiedon hallinnassa ja säilyttämisessä

Tutkimus- ja kehittämiskeskus syventää osaamista digitaalisessa tiedon hallinnassa ja säilyttämisessä. Toiminta keskittyy kahteen tutkimusalueeseen: 1) datasta tiedoksi ja tieto käyttöön sekä 2) digitaalisen säilyttämisen menetelmät ja välineet.

- Tiedon määrän valtava kasvu ja yhteiskunnan digitalisoituminen tekevät oleellisen tiedon seulomisen suurista tietomassoista entistä tärkeämmäksi. Tulemme kehittämään menetelmiä tiedon parempaan hallintaan, säilyttämiseen ja tehokkaampaan hyödyntämiseen, sähköisen arkistoinnin ja digipalveluiden tutkimusjohtaja Noora Talsi Mikkelin ammattikorkeakoulusta toteaa.

- Mikkeli on ottamassa keskeisiä askeleita kohti digitaalisten aineistojen hallinnan ja käytön johtavaa asemaa Suomessa. Toivon ja uskon, että tästä syntyy positiivista pioneerihenkeä ja yhteinen visio ekosysteemistä, jossa tutkimus, kaupunki ja yritykset toimivat yhdessä liittyen erilaisten datavirtojen hyötykäyttöön, digitaalisten aineistojen tutkimuksen professori Mikko Tolonen Helsingin yliopiston Kansalliskirjastosta sanoo.

Kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää tutkimusta ja kehittämistä

Tutkimus- ja kehittämiskeskus luo uusia ja yhteisiä innovaatioita. Tuotettava tieto hyödyttää osaavia ja erikoistuneita pienyrityksiä sekä muistiorganisaatioita, eli kirjastoja, arkistoja ja museoita.

Uusi tutkimuskeskus palvelee myös julkista sektoria ja järjestö- ja yhdistystoimintaa tuottamalla apuvälineitä sähköiseen tiedonhallintaan ja luotettavaan tiedon säilyttämiseen. Se edistää myös avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti digitaalisen tiedon avaamista, louhimista, saatavuutta ja hyödyntämismahdollisuuksia. Keskus on samalla tärkeä osa Suomessa nousevaa digitaalisten ihmistieteiden tutkimusta, jossa Kansalliskirjaston digitaalinen lehtikokoelma on merkittävä lähdeaineisto.

Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen saama EAKR-rahoitus vuosille 2015–2017 on 752 764 euroa ja kokonaisbudjetti 1 254 607 euroa.

Taustoja toimijoista

Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tavoitteena on alueen osaamisen, kilpailukyvyn ja yritystoiminnan vahvistaminen. Mamk huomioi kaikessa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa digitaalisen tiedon hallinnan mahdollisuudet yritystoiminnalle. Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus kiinnittyy Mamkin Sähköisen arkistoinnin ja digipalveluiden painoalalle. Tutkimuskeskus on osa Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Mikkelin yliopistokeskuksen yhteistyötä.

Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto, joka vastaa kansallisen julkaisuperintömme ja ainutlaatuisten kokoelmiensa kartuttamisesta, kuvailusta, säilyttämisestä ja käyttöön asettamisesta. Lisäksi kirjasto toimii koko kirjastokentän valtakunnallisena palvelu- ja kehittämislaitoksena. Digitointi mahdollistaa Kansalliskirjaston aineistojen ja kokoelmien tarjoamisen laajaan asiakaskäyttöön. Kirjasto on tähän mennessä tuottanut merkittävän digitoidun yhtenäisen lehtiaineiston yhteiskunnan käyttöön: yli yhdeksän miljoonaa sivua. Aineisto on käytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa.

Helsingin yliopistonnykykielten laitoksen ja digitointi- ja konservointikeskuksen digitaalisten aineistojen tutkimuksen professuuri kehittää kulttuuriperintöaineistojen käytettävyyttä ja uudelleen käyttöä. Helsingin yliopiston nykykielten laitoksella on pitkät perinteet luonnollisen kielen mallintamisessa ja käsittelemisessä koneellisesti, jolle etsitään uusia sovelluksia myös perustettavan keskuksen yhteydessä.

 

Lisätietoja

Noora Talsi, tutkimusjohtaja,
sähköinen arkistointi ja digipalvelut, Mikkelin ammattikorkeakoulu,
puh. 040 648 5020

Mikko Tolonen, digitaalisten aineistojen tutkimuksen professori
Helsingin yliopiston nykykielten laitos ja Kansalliskirjasto
puh. 044 3416965

Majlis Bremer-Laamanen, johtaja, Kansalliskirjasto, Digitointi- ja konservointikeskus
puh. 050 305 5265

Minna Kaukonen, suunnittelupäällikkö, Kansalliskirjasto, Digitointi- ja konservointikeskus
puh. 050 4155 450


 

Mikkelin ammattikorkeakoulusta torstaina 18.06.2015 valmistuvat.

Mikkeli

Muotoilun koulutusohjelma
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, Muotoilija (AMK)
Evdokimova Anastasia, Helsinki
Kalliokoski Toni Petteri, Halsua
Neuvonen Heidi Pia-Maria, Mikkeli
Niemelä Marje Aira-Liisa, Helsinki
Niskasaari Markus Henrik, Muonio
Pallari Sisca Tuula Sinikka, Mikkeli
Sallinen Henri Arvi Olavi, Kangasniemi
Talsi Jesse Juhani, Mikkeli
Tolari Heta Maarit Hannele, Mikkeli
Välimäki Samuli Jaakko Antinpoika, Ilmajoki

Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Yhteisöpedagogi (ylempi AMK)
Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma
Arolainen Kirsi Marja, Kaarina
Komu Tiia Pauliina, Savonlinna
Kontunen Raija Eevi Maaria, Kouvola
Muttilainen Katja Johanna, Tampere
Nurminen Kirsi Kristiina, Parainen

Kansalaistoiminta ja nuorisotyön koulutusohjelma
Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, Yhteisöpedagogi (AMK)
Heino Jani Marko Olavi, Nokia
Honkasalo Katri Maria, Kerava
Ikonen Merja Hannele, Mikkeli
Koivunen Mari Helena, Juva
Mankki Karina Tuulikki, Imatra
Pousi Ulla-Pia, Kouvola
Pulkkinen Liisa Johanna, Lappeenranta
Rautama Anu Marjaana, Espoo
Uosukainen Minna, Kouvola

Ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan ylempi AMK tutkinto, Metsätalousinsinööri (ylempi AMK)
Metsätalouden liiketoiminnan koulutusohjelma
Pulkka Ville Juhani, Mäntyharju

Metsätalouden koulutusohjelma
Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, Metsätalousinsinööri (AMK)
Haverinen Riku Kalevi, Kitee
Hänninen Jukka-Pekka, Karstula
Kantanen Kirsti Anita, Pieksämäki
Lantta Eemeli Juho Tapio, Kouvola
Mäkelä Lassi Henrik, Kouvola
Välimäki Tatu Nikolai, Tampere

Ammattikorkeakoulun matkailu- ja ravitsemisalan ylempi AMK tutkinto, Restonomi (ylempi AMK)
Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma
Jantunen Tarja Helena, Heinola

Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma
Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, Restonomi (AMK)
Lähdelahti Sini Johanna, Mikkeli
Nikula Niina Maarit, Mikkeli
Purtilo Tiia Maria, Kouvola
Pyy Siiri Helinä, Mikkeli
Taskinen Topi Matti Antero, Mikkeli

Ammattikorkeakoulun matkailu- ja ravitsemisalan ylempi AMK tutkinto, Restonomi (ylempi AMK)
Matkailualan koulutusohjelma
Lebedeva Ekaterina, Venäjä
Vanchinova Ekaterina, Venäjä

Matkailun koulutusohjelma
Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, Restonomi (AMK)
Pulkkinen Eeva Peppiina, Varkaus
Suppala Saija Krista Marjukka, Pyhtää

Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK tutkinto, Sairaanhoitaja (ylempi AMK)
Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma
Partti Tomi Juhani, Mikkeli
Pylkkänen Marko, Mikkeli

Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK tutkinto, Sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen koulutusohjelma
Elfving Hanna Elisa, Kuopio
Pulliainen Maiju Maarit Emilia, Juva

Hoitotyön koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (AMK)
Jokihalme Kaisu Ilona, Jyväskylä
Purhonen Senni Heidi Helena, Rantasalmi

Fysioterapian koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti (AMK)
Repo Heidi Johanna, Mikkeli

Sosiaalialan koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sosionomi (AMK)
Dillström Riikka Maria, Rautjärvi
Kokkola Jussi Antero, Mikkeli
Laitinen Piia Hannele, Hankasalmi
Siitonen Soila Eija Marjut, Savonlinna
Sundberg Anna Kaisa, Mikkeli
Valkonen Raija Kristiina, Hankasalmi
Viljakainen Ria Susanna, Mikkeli

Ammattikorkeakoulun tekniikan ylempi AMK tutkinto, Insinööri (ylempi AMK)
Ympäristöteknologian koulutusohjelma
Hansmann Jörg, Mikkeli

Auto- ja kuljetustekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Immonen Teemu Juhani Samuel, Mikkeli
Korhola Tomi Petteri, Kouvola
Lantta Ari Juhani, Mäntyharju
Ruottinen Mikko Edvard, Juva
Viljanen Visa Atte Aleksi, Kärkölä

Materiaalitekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Häkkinen Jarno Aaron, Mikkeli

Sähkötekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Haimi Henri Hannu Erik, Mikkeli
Jalkanen Ville Antero, Kotka
Liuska Petri Janne Johannes, Mikkeli
Miettinen Stein Hugo Ilmari, Lappeenranta
Pöllänen Jaakko Ilmari, Savonlinna
Seppänen Veli Matti, Savonlinna

Ympäristöteknologian koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Kiviaho Maria Liisa Katinka, Mikkeli
Suvorova Noora Karoliina, Mikkeli
Lappalainen Mikko Antti Hermanni, Mikkeli
Nieminen Antti Verneri, Nastola
Tuukkanen Mika Petteri, Mikkeli

Talotekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Gridiushko Anastasiia, Venäjä
Jeminen Jouni Martti Antero, Pieksämäki
Juutinen Inkeri Anni Emilia, Mikkeli
Koskela Jussi Petteri, Turku
Kotajärvi Antti Esko Ilmari, Mikkeli
Liukkonen Teemu Veli Ilmari, Mikkeli
Mikhailov Egor, Venäjä
Muukkonen Sami Antti Petteri, Mikkeli
Määttä Antti Kalervo, Tampere
Peltonen Sini Pauliina, Kouvola
Väkeväinen Jukka Tuomas, Joensuu

Tietotekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Oranen Lari Aleksi, Mikkeli

Degree Programme in Environmental Engineering
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)
Bryukvin Anton, Venäjä
Golubev Vitaly, Venäjä
Mitina Elena, Venäjä
Stepanyan Taron, Venäjä

Degree Programme in Information Technology
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)
Hong Zimeng, Kiina
Opikhalov Dmitry, Venäjä
Rogatnev Nikita, Venäjä
Roussou Constantinos, Kypros
Shakhov Anatolii, Venäjä
Shokhin Anatolii, Venäjä

Ammattikorkeakoulun liiketalouden ylempi AMK tutkinto, Tradenomi (ylempi AMK)
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
Pipatti Pia, Mikkeli
Ronkanen Sari Maarit, Jyväskylä

Liiketalouden koulutusohjelma
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (AMK)
Kaakinen Hanna Maija Elisabet, Helsinki
Kuuva Paula Anneli, Kuopio
Lampinen Suvi Tuulikki, Mikkeli
Liukkonen Maria Elina, Mikkeli
Poikselkä Tiina Maaria, Kouvola

Degree Programme in Business Management
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)
Gavrilova Iuliia, Venäjä
Pudas Sini Tuulia, Mikkeli

Savonlinna


Muotoilun koulutusohjelma
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, Artenomi (AMK)
Saari Soili Marjaana, Vantaa
Ortamo Elina Aino Maaria, Helsinki

Hoitotyön koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (AMK)
Auvinen Piia Susanna, Savonlinna
Ihalainen Niina Karoliina, Kuopio
Londén Kiia, Savonlinna
Mononen Henri Tapio, Savonlinna
Partiainen Katja Maarit, Parikkala
Pesonen Piia Hannele, Enonkoski
Pesonen Päivi Anneli, Savonlinna
Pietiläinen Aino Elina Vellamo, Mikkeli
Pitkänen Elina Karoliina, Tuusula
Pulkkinen Aila Kaija Kaarina, Joensuu
Pylkkänen Noora Mirjami, Savonlinna
Sallinen Heidi Johanna, Savonlinna
Surmarinne Elias Erik, Savonlinna

Fysioterapian koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti (AMK)
Gröhn Tiina Hannele, Kitee
Helminen Sanna Maria Elina, Lappeenranta
Höglund Kimmo Gustaf, Savonlinna
Juvonen Aleksi Juhana, Mikkeli
Kotivuori Enni Iida Elina, Kuopio
Kymäläinen Inka-Karoliina Adolfiina,,Imatra
Nykänen Juho Kalle Matias, Savonlinna
Puurtinen Annina Emilia, Savonlinna

Jalkaterapian koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Jalkaterapeutti (AMK)
Monto Jonna Kaisa Elina, Savonlinna

Liiketalouden koulutusohjelma
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (AMK)
Frolov Roman, Savonlinna
 

Syksyllä 2015 alkavat polkuopinnot

Ilmoittautumisaika: 5.8.2015 klo 9 – 11.8.2015.

Ilmoittautua voit koulutuskalenterissa. Laita koulutuskalenterissa hakusanaksi polku (suomenkielisissä poluissa) tai path (englanninkielisissä poluissa) ja valitse haluamasi polku (esim. sairaanhoitaja). Paina sen jälkeen ilmoittaudu ja täytä ilmoittautumislomake.

AMK-POLUT, 60 opintopistettä

PÄIVÄOPINTOINA (lähiopetus pääasiassa arkisin klo 8-18)
Polku jalkaterapeutin opintoihin, Savonlinna
Polku sairaanhoitajan opintoihin, Savonlinna
Polku sairaanhoitajan opintoihin, Mikkeli
Polku matkailu- ja palveluliiketoiminnan restonomiopintoihin, Mikkeli
Polku liiketalouden tradenomiopintoihin, Mikkeli
Polku tietojenkäsittelyn tradenomiopintoihin, Mikkeli
Polku prosessitekniikan insinööriopintoihin, Mikkeli
Polku materiaalitekniikan insinööriopintoihin, Mikkeli
Polku sähkö- ja automaatiotekniikan insinööriopintoihin, Mikkeli
Polku talotekniikan insinööriopintoihin (LVI), Mikkeli
Polku metsätalousinsinöörin opintoihin, Mikkeli
Open study path to Bachelor of Business Administration, Mikkeli (UUSI!)
Open study path to Bachelor of Engineering, Environmental Engineering, Mikkeli (UUSI!)
Open study path to Bachelor of Engineering, Information Technology, Mikkeli (UUSI!)


MONIMUOTO-OPINTOINA (lähiopetusta ja itsenäistä opiskelua esim. verkossa)
Polku fysioterapeutin opintoihin, Savonlinna
Polku sairaanhoitajan opintoihin, Savonlinna
Polku matkailu- ja palveluliiketoiminnan restonomiopintoihin, Mikkeli
Polku liiketalouden tradenomiopintoihin, Mikkeli
Polku sosionomin opintoihin, Mikkeli, erillisryhmä
Polku talotekniikan insinööriopintoihin (LVI), Mikkeli
Polku ympäristöteknologian insinööriopintoihin, Mikkeli

YAMK-POLUT, 30 opintopistettä

MONIMUOTO-OPINTOINA (lähiopetusta ja itsenäistä opiskelua esim. verkossa)
YAMK-polku monialaisen toimintakyvyn edistämisen koulutukseen, Savonlinna
YAMK-polku sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutukseen, Mikkeli
YAMK-polku järjestö- ja nuorisotyön koulutukseen, Mikkeli
YAMK-polku yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutukseen, Mikkeli
YAMK-polku matkailu- ja palveluliiketoiminnan koulutukseen, Mikkeli
YAMK-polku ympäristöteknologian koulutukseen, Mikkeli
YAMK-polku metsätalouden liiketoiminnan koulutukseen, Mikkeli

Englanninkielisten polkujen opetus toteutetaan kokonaan englannin kielellä.
YAMK-polkujen pohjakoulutusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto.

Polkuopintoihin otetaan opiskelijat ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuneille tiedotetaan henkilökohtaisesti sähköpostitse polkuopintoihin pääsystä viikolla 33.

Lisätietoja:

www.mamk.fi/polkuopinnot
polkuopinnot@mamk.fi

Valtakunnallinen TKI-seminaari Mamkissa 10.–11.11.2015

Mikkelin ammattikorkeakoululla järjestetään 10.–11.11.2015 valtakunnallinen seminaari, jonka aiheena on työelämälähtöisen opetuksen ja TKI-toiminnan edistäminen.

Seminaarissa ovat mukana ammattikorkeakoulujen 17 työelämälähtöisyyttä kehittävää hanketta, hankkeita rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Arene.

Tavoitteena on jakaa kokemuksia ja tuoda esiin ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta mm. työelämälähtöisten toimintamallien, kansainvälistymisen ja työelämävaihtojen osalta.

Tarkempaa tietoa seminaarista elokuussa.

Lisätiedot:

Marjaana Kivelä
projektipäällikkö
p. 040 826 6070
marjaana.kivela(at)mamk.fi
 

Nuoret miehet keskiössä - avaimia hyvinvoinnin lisäämiseen Etelä-Savossa

Aika: keskiviikko 19.8, klo 10 - 16
Paikka: Mikkeli, Kasarmin kampus, Mikpoli sali

10.00 Seminaarin avaus
Hyvinvointialan projektipäällikkö Kari Kangaspunta, Etelä-Savon Maakuntaliitto

10.20 Pojista miehiksi keskellä ei-mitään – syrjäinen maaseutu ja maskuliinisuuden maailmat
Yliopistolehtori, dosentti Päivi Harinen, Itä-Suomen yliopisto

10.50 Liikunta-aktivointi osana soten toimintaa, kokemuksia Pieksämäeltä
Liikuntapalvelupäällikkö Antti Nousiainen, Pieksämäen kaupunki

11.20 Lounastauko

12.15 Terveyttä, tankkausta ja tasapainoilua - nuorten miesten erilaiset ruokasuhteet
Tutkija Anni Ojajärvi, Nuorisotutkimusseura

13.00 Liikunnan ja hyvinvoinnin tukeminen teknologian ja pelillistämisen keinoin
Tohtorikoulutettava Tuomas Kari, Tietojenkäsittelytieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

13.45 Kahvitauko

14.15 Hyvinvointia etänä nuorille –kokemuksia MOPO –hankkeesta
Terveysliikunnan professori Raija Korpelainen, ODL Liikuntaklinikka, Oulun yliopisto

14.45 MOPO –hankkeen työkalupakki nuorten aktivointiin
Projektikoordinaattori, tutkija Riitta Pyky, ODL Liikuntaklinikka, Oulun yliopisto

15.15 Paneelikeskustelu

15.45-16.00 Yhteenveto ja tilaisuus päättyy

Seminaari on maksuton, mutta lounas omakustanteinen.

Lisätietoja ja Ilmoittautumiset: https://www.lyyti.fi/group/nuoretmiehet

Yhteyshenkilö: Tutkimuspäällikkö Anu Salpakoski, p. 040 5747 289, anu.salpakoski@mamk.fi

Seminaari järjestetään osana Mikkelin ammattikorkeakoulun Kestävän hyvinvoinnin strateginen kehittäminen hanketta.

Pienet muutokset ohjelmaan mahdollisia.


 

Savonlinnalaisille tutkimustoimijoille merkittävä hankerahoitus

Savonlinnalaiset Mikkelin ammattikorkeakoulun Elektroniikan 3K-tehdas ja Kuitulaboratorio sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston materiaalifysiikan laboratorio ovat saaneet merkittävän, lähes 400 000 euron tutkimusrahoituksen.

Etelä-Savon maakuntaliitto on myöntänyt Euroopan unionin rakennerahastosta 399 805 euron tutkimusrahoituksen toimijoiden yhteiselle Savonlinna Smart Demonstrations (SMD) -hankkeelle.

Kaksivuotinen hanke tukee vahvasti alueen yritysten toimintaa, siinä testataan älykästä teknologiaa prosessi-, ympäristö- ja energiatekniikan alan yrityksille. Maakuntaliiton lisäksi hanketta rahoittavat toteuttajaosapuolet sekä Andritz Pulp and Paper Mill Services, Valmet Oyj, Ket-Met Oy, HV Cable Solutions Oy, Rautaseiska Oy, Suur Savon Energiasäätiö ja Savonlinnan yrityspalvelut Oy.

Hanke kehittää NMR-teknologiaa (ydinmagneettinen resonanssi), magneettisia muistimetalleja ja sensoritekniikkaa.

Teknologian kehittämistä yritysten tarpeisiin

NMR-mittausmenetelmä
NMR-teknologiaan perustuvalle kuidun jauhatusastetta mittaavalle online-menetelmälle on laaja kiinnostus sekä mittaus-, automaatio- että kuidun jauhatusteknologiaa kehittävissä yrityksissä. Jos kehitystyössä onnistutaan, tuloksena on korkean teknologian innovaatio, joka hyödyttää soveltavaa teollisuutta, kuten metsäteollisuutta ja laitevalmistajia.

Magneettiset muistimetallit (MSM)
MSM-materiaalit muuttavat muotoaan magneettikentän vaikutuksesta. Hankkeessa kehitetään mm. pilotti virtalähteestä, joka tuottaa sähköä tärinästä. Langattomien antureiden ja niiden virtalähteiden kehittäminen mahdollistaa antureiden asentamisen sellaisiinkin kohteisiin, joihin on mahdotonta tai erittäin hankalaa viedä kaapeleita tai virtajohtoja. MSM-materiaaliin perustuva langaton virtalähde mahdollistaa esimerkiksi prosessien valvonnan vaativissa olosuhteissa.

Sensorit
Sensoritekniikkaa kehitetään prosessilaitteiden sisäiseen valvontaan ja laitteiden älykkyyden lisäämiseen. Hanke tuottaa osaamiseen ja uusiin materiaaleihin pohjautuvia ratkaisuja teollisuuden sovelluksille.

Lisätietoja

Elina Havia, tutkimuspäällikkö, Elektroniikan 3K-tehdas, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Savonlinna, p. 050 461 5572, elina.havia(at)mamk.fi

Kari Ullakko, tutkimusjohtaja, Materiaalifysiikan laboratorio, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Savonlinna, p. 050 410 5376, kari.ullakko(at)lut.fi
 

Mamkissa vielä opiskelupaikkoja syksyksi

Syksyksi ennättää vielä hankkia opiskelupaikan ammattikorkeakoulusta. Ammattikorkeakoulut järjestävät vapaaksi jääneille paikoille lisähaun, joka on Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakouluissa 13.-17.8.2015. Mamkissa on tarjolla opiskelupaikkoja viidessä koulutuksessa ja Kyamkissa kolmessa. Haussa on sekä amk-tutkintoon että ylempään amk-tutkintoon johtavaa koulutusta.

Haku tehdään www.opintopolku.fi –palvelussa. Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 26.8. ja opiskelu alkaa elokuun lopussa.

Mamk
• Jalkaterapeutti (AMK), jalkaterapia, päivätoteutus, Savonlinna
• Insinööri (AMK), prosessi- ja materiaalitekniikka, päivätoteutus, Mikkeli
• Yhteisöpedagogi (ylempi AMK), järjestö- ja nuorisotyö, ylempi amk-koulutus, Mikkeli
• Restonomi (ylempi AMK), matkailu- ja palveluliiketoiminta, ylempi amk-koulutus, Mikkeli
• Fysioterapeutti (ylempi AMK), sairaanhoitaja (ylempi AMK), terveydenhoitaja (ylempi AMK), jalkaterapeutti (ylempi AMK), sosionomi (ylempi AMK), monialainen toimintakyvyn edistäminen, ylempi amk-koulutus, Savonlinna

Kyamk
• Geronomi (AMK), päivätoteutus
• Insinööri (AMK), merenkulku, päivätoteutus
• Insinööri (AMK), energia- ja ympäristötekniikka, päivätoteutus

Lisätietoja:

Kyamkin verkkosivuilta, www.kyamk.fi/lisähaku
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hakijapalvelut
Puh. 044 702 8891, 044 702 8890, 044 702 8752
hakijapalvelut(at)kyamk.fi

Mamkin verkkosivuilta, www.mamk.fi/lisähaku
Mikkelin ammattikorkeakoulun hakijapalvelut
Puh. 040 585 6610, 040 772 3353
hakijapalvelut(at)mamk.fi

 

Ehdotuskokoelma: Etelä-Savon nuoret tarvitsevat ennaltaehkäiseviä palveluita

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret tarvitsevat varhaista ja monipuolista tukea. Mikkelin ammattikorkeakoulun Vaikeimmin työllistyvät nuoret palvelujärjestelmässä eli Vainu-hanke on koonnut ehdotuksia nuorten palveluiden kehittämiseksi.

Ehdotuskokoelma ”Kehittämisen keihäänkärjet – Ehdotuksia vaikeimmin työllistyvien nuorten palvelujärjestelmän kehittämiseksi” tarjoaa tietoa, joka on kerätty nuorilta ja heidän kanssaan työskenteleviltä asiantuntijoilta. Julkaisu tarkastelee nuorten tarvitsemia palveluita ja esittää konkreettisia toimenpiteitä palveluiden monipuolisuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Tarvetta ennaltaehkäiseville, kynnyksettömille palveluille

Nuoren tukeminen tulee aloittaa varhain. Kouluissa tulee keskittyä opetussuunnitelmien toteuttamisen rinnalla entistä vahvemmin lapsen ja nuoren sosiaaliseen kasvattamiseen ja elämäntaitojen kartuttamiseen. Koulujen kasvatusvastuuta voitaisiin tukea oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön keinoin.

Nuoret tarvitsevat opinto-ohjauksen ohella uraohjausta. Toisen asteen koulutukseen kaivataan yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja. Nuorten työpajojen ja oppilaitosten yhteistyötä tulee tiivistää tarjoamalla vaihtoehtoisia tapoja suorittaa ammattitutkintoja.

Vaikeimmin työllistyvien nuorten palvelutarpeet ovat kokonaisvaltaisia. Palveluissa tulee painottaa monialaisiin, kynnyksettömiin palveluihin. Erityisesti yhden luukun -periaatteella toimivia palvelukokonaisuuksia tarvitaan lisää. Moni nuori tarvitsee tuekseen tutun ja luotettavan aikuisen, johon voi rakentaa pitkäkestoisen suhteen.

Vainu-hankkeessa kuultiin nuorten ääntä

Julkaisu ehdotuksista perustuu talvella tehtyyn selvitykseen, johon haastateltiin 30 nuorta ja 30 asiantuntijaa Etelä-Savosta. Selvityksen tuloksia käsiteltiin nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa työpajoissa Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä toukokuussa. ”Kehittämisen keihäänkärjet” -julkaisu on koottu tämän työn pohjalta ja se jaetaan eteläsavolaisiin kuntiin palveluiden kehittämisen ohjenuoraksi.

Vaikeimmin työllistyvät nuoret palvelujärjestelmässä (Vainu)-hanke toteutettiin ajalla 1.11.2014–30.6.2015. Mikkelin ammattikorkeakoulun hanketta rahoitti Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.

Lisätietoja
Sonja Miettinen, projektipäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 652 9268, sonja.miettinen(at)mamk.fi

Julkaisu
Kehittämisen keihäänkärjet – Ehdotuksia vaikeimmin työllistyvien nuorten palvelujärjestelmän kehittämiseksi, luettavissa sähköisesti osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-514-2

 

Kyamkin ja Mamkin opiskelijat mukana kesän jättitapahtumassa

Gymnaestrada on voimistelun kansainvälinen suurtapahtuma, joka kokoaa Helsinkiin yli 21 000 osallistujaa yli 50 maasta. Heinäkuun 12.–18. järjestettävä tapahtuma on kansainväliseltä osallistujamäärältään suurin Suomessa koskaan järjestetty tapahtuma. Tapahtumassa ovat mukana myös Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut.

Vapaaehtoiset isossa roolissa

Suomessa ensimmäistä kertaa järjestettävä tapahtuma ei sisällä kilpailua, vaan tarjoaa iloa ja elämyksiä jokaiselle. Valokeilassa on harrastajia ja huippuja rinnakkain kaikista maanosista - milloin estradilla muutaman kymmenen ryhmissä, milloin taas tuhansien joukossa.

Kansainvälinen suurtapahtuman järjestäminen ei ole mahdollista ilman vapaaehtoistyöntekijöitä. Heitä on lähes 4000 ja mukana on lähes 40 opiskelijaa Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakouluista. Kyamkin ja Mamkin opiskelijoita on mukana monipuolisissa rooleissa suurtapahtuman järjestelyissä tehden projektiopintoja, harjoitteluja ja jopa opinnäytetöitä. Ainutlaatuisen kokemuksen lisäksi opiskelijat saavat opintopisteitä suoritetuista tehtävistä.

Mikkelistä mukana on muun muassa parikymmentä yhteisöpedagogiopiskelijaa.
- Edellisen kerran opiskelijamme olivat mukana parin vuoden takaisessa Tall Ship Races Helsinki –tapahtumassa, kertoo opiskelijoita luotsaava lehtori Lassi Pöyry. Pöyryn mielestä on mahtavaa, että opiskelijat pääsevät mukaan kansainväliseen jättitapahtumaan ja saavat vastuuta sekä kokemusta monikulttuurisessa toimintaympäristössä.

Samoilla linjoilla on yhteisöpedagogiopiskelija Rebekka Norja (kuvassa) joka on ollut jo vuoden alusta alkaen Gymnaestradan järjestelyorganisaation hommissa.
– Kuukausien työ huipentuu seitsemän päivää kestävään voimistelun juhlaan ensi viikolla ja toivottavasti kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, Norja kertoo.

Apua tarjolla usealla kielellä

Kyamkista mukana on johdon assistentin ja kielten koulutusohjelman opiskelijoita. Gymnaestrada-tapahtuman viralliset kielet ovat englanti ja espanja. Kielitaitoisten opiskelijoiden osaaminen pääsee esille tapahtuman Call Centerissä.

-Call Center on palveluyksikkö, johon ohjautuvat kaikki tapahtumassa esiintyvien ongelmatilanteiden puhelut. Mukana olevilta opiskelijoilta edellytetään hyvää englannin kielen hallintaa, mutta myös espanjan, saksan, ranskan ja venäjän kielen valmiuksia löytyy opiskelijoiltamme, kertoo opettaja Hannele Lappalainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta.

Lappalaisen kollega, kieltenopettaja Päivi Korhonen koordinoi Call Centerin puhelinpalvelua ja työskentelee itsekin tapahtumassa kielitaitoa (espanja, ranska, italia) vaativissa tehtävissä. Call Centerin lisäksi opiskelijat toimivat mm. erilaisissa käännöstehtävissä, tapahtuman infossa, lentokenttävastaanotossa, yms. tehtävissä.

Kyamkin ja Mamkin sekä suurtapahtumien järjestäjien välinen yhteistyö saa jatkoa tulevina vuosina. Vuonna 2016 opiskelijat saavat monipuolisia rooleja Kotkan Meripäivillä ja seuraavana vuonna vuorossa on Tall Ship Races 2017 –jättiregatta.


Lisätietoa
Lehtori Lassi Pöyry
Mikkelin ammattikorkeakoulu
lassi.poyry@mamk.fi
P. 040 826 6071

Lehtori Hannele Lappalainen
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
hannele.lappalainen@kyamk.fi
P. 044 702 8765

Yhteisöpedagogiopiskelija Rebekka Norja
Mikkelin ammattikorkeakoulu
p. 044 992 3290
rebekka.norja@edu.mamk.fi
 

Sano pehmeästi - KIRJAVAA-hanke kiusaamista vastaan

Miten voidaan estää kiusaamista? Aihe on noussut vahvasti esille mediassa ja lukiolaisten käynnistämä #kutsumua -haaste on levinnyt räjähdysmäisesti sosiaalisessa mediassa.

Kiusaamisen käsittelyyn ja puuttumiseen tarvitaan myös erilaisia työkaluja kasvattajille.

Pehmeää vastavoimaa nettikiusaamiselle

KIRJAVAA -hankkeen käsityöhaasteen avulla kiusaamisesta voi keskustella tekemisen kautta, välittää viestiä ja haastaa muut mukaan vastustamaan kiusaamista.

Ohjeet ja haaste #sanopehmeästi löytyvät täältä.

Hanke on samalla teemalla mukana myös digitaalisessa kaupunkiseikkailussa tiistaina 9.9.

KIRJAVAA – mediataitoja ja vaikuttamismahdollisuuksia nuorille

KIRJAVAA -hanke kehittää nuorten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia kriittisen lukutaidon, tiedonhaun ja osallistumisen avulla. Pääteemana ovat mediakasvatus, sosiaalinen kirjasto ja monialainen yhteistyö.

KIRJAVAA on Mikkelin kaupunginkirjaston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteinen kehittämishanke. Yhteistyökumppaneina ovat Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen nuoriso-, kirjasto- ja sosiaalialan ammattilaiset. Hanketta rahoittaa Itä-Suomen Aluehallintovirasto.

Lisätietoja

Kirsi Purhonen, KIRJAVAA-hankeen projektipäällikkö, kirsi.purhonen@mamk.fi, p. 040 652 9681

Ruralia-instituutilta, Mamkilta ja ProAgrialta opas kasvisten tuoteturvallisuuteen

Ruralia-instituutin julkaisu ”Raportteja 152, Turvallinen kasvistuote - opas riskinarviointiin ja tuoteturvallisuuden hallintaan kasvisten alkutuotannossa” on ilmestynyt. Opas on laadittu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Mikkelin ammattikorkeakoulun ja ProAgria-keskusten liiton yhteistyönä.

Kasvisten tuoteturvallisuus nousee aika ajoin otsikoihin esimerkiksi ruokamyrkytysepäilyjen tai korkeiden jäämäpitoisuuksien muodossa. Vaikka tuoteturvallisuus on suomalaisissa kasvituotteissa hyvällä tasolla, on aina parantamisen varaa.

Sertifioiduissa laatujärjestelmissä vaatimukset ovat lakisääteisiä vaatimuksia tiukempia, ja viljelijöiltä edellytetään erilaisia toimenpiteitä tuoteturvallisuuden varmentamiseksi lakisääteistä tasoa tiukemmin. Kaupan, jalostavan elintarviketeollisuuden ja kansainvälisten ruokapalveluyritysten toimijat ovat alkaneet vaatia kolmannen osapuolen sertifioimaa laatujärjestelmää myös suomalaisilta kasvisten alkutuotannon toimijoilta.

Suomessa on aloitettu tänä vuonna kolmannen osapuolen sertifiointiin perustuvan järjestelmän ”IP-Kasvikset perussertifiointi” auditoinnit.

Kasvisten tuoteturvallisuus-opas vastaa kasviksia tuottavien tilojen käytännön tarpeisiin tuoteturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä sertifiointiin valmistautumisvaiheessa. Oppaassa käydään läpi keskeiset vaatimukset tuoteturvallisuudelle, opastetaan tuoteturvallisuusnäytteiden otossa ja annetaan opastusta riskinarvioinnin tekemiseen tuoteturvallisuutta koskevissa kohdissa. Oppaan liitteenä on lukuisia esimerkkilomakkeita ja ohjeita. Linkkejä lähdeaineistoon, kuten säädöksiin, on sekä tekstiin upotettuna että lähdeluettelossa.

Opas on laadittu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Mikkelin ammattikorkeakoulun ja ProAgria-keskusten liiton yhteistyönä. Oppaan työstön taustatukena toimi työryhmä, joka koostui kasvisketjun eri toimijoiden asiantuntijoista. ProAgrian ja kaupan edustajan asiantuntijat ovat testanneet näytteenotto-ohjeet käytännössä. Opas on tuotettu Tuorekasvisten turvallisuuden parantaminen- Tuopro hankkeen Työpaketti 2:ssa. Hankkeen rahoitti Hämeen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Linkki oppaan lataamiseksi
http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja152.pdf

Lisätietoja

Anne Piirainen, anne.piirainen(at)helsinki.fi, 044 3456327, Helsingin yliopisto, Maatalous- metsätieteellinen tiedekunta, Ruralia-instituutti

Hanne Soininen hanne.soininen(at)mamk.fi, Mikkelin ammattikorkeakoulu

Terhi Taulavuori terhi.taulavuori(at)proagria.fi , ProAgria-keskusten liitto

 

Kasvua metsiin tuhkasta – työnäytös 18.9.2014

Tuhkalannoitus on ekologinen tapa hoitaa suometsiä. Lämpölaitoksissa syntyvä puu- ja turvetuhka on ravinnesisällöltään ihanteellinen turvemaiden lannoite.

Biopolttoainetta käyttäville voimalaitoksille tuhka on jäte, mutta metsässä se lisää puun kasvua. Metsänomistaja voi helposti saada lannoituksella kymmenen prosentin vuotuisen tuoton metsälleen. Ensiharvennusiässä oleva turvemaa on otollinen kohde, lannoitusvaikutus voi kestää jopa 40 vuotta.

- Tuhkalannoitus voidaan suorittaa maalevityksenä tai lentolevityksenä. Lentolevityksiä voidaan tehdä sulan maan aikana ja maalevitykset tehdään pääsääntöisesti talvella. Työnäytöksessä näemme tuhkan levityksen maataloustraktorin avulla, hankkeen projektipäällikkö Kati Kontinen kertoo.

Tervetuloa tuhkalannoituksen työnäytökseen 18.9.2014 klo 10.00-14.00.

Kohde sijaitsee Pieksämäellä, Peiposjärventieltä käännytään Tahinlammentielle ja paikalle on opastus.

Mukana näytöksessä ovat Metsägroup, Ecolan, Esedu ja HT-tuote. Näytöksen järjestää Biolannoite-tiedonvälityshanke, jota rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

Tilaisuudessa kahvitarjoilu!

Lisätiedot

Kati Kontinen, projektipäällikkö, Biolannoite-hanke, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 050 466 6656

Ravintola Junnu Metsolan kampuksella avataan ns. testikäyttöön ma 10.8. klo 9 alkaen osana Kasarmin kampuksen ravintolapalveluita. Aloitusviikot Ravintola Junnu palvelee klo 8.30-14.30 ja ma 24.8. alkaen normaalein aukioloajoin klo 7.30 alkaen. Ravintola Junnun nettisivut päivittyvät www.kasarmiravintolat.fi –sivuille ja ruokalistavalikot ohjautuvat suoraan Staffiin ja Studenttiin. Myös mobiiliruokalistat tulevat käyttöön. Ruokalistojen ravintoainesisältöjä voi seurata ravintolan sisääntulon yhteydessä olevasta Jamix-menustandysta. Ruokalista-, tapahtuma- ja teemamainontaa tehdään niin ravintolatiloihin lisättyjen infonäyttöjen kuin lähiaikoina avattavan Junnun Facebook –sivujen kautta.

Lounasta Junnussa

Ravintola Junnu tarjoaa päivittäin 4 lämmintä lounasvaihtoehtoa eli kasvislounaan, keittolounaan ja kaksi kotiruokalounasvaihtoehtoa. Kahvilan vitriinistä voi ostaa delisalaatin ja -patonkiaterian myös Kelan ateriatuettuna lounaana. Junnun ruokalistoilla on toivottua lähi- ja luomuruokaa. Ravintola Junnua haetaan tällä hetkellä Portaat Luomuun -ohjelman tasolle 3. Suosittu Junnun leipäpöytä säilytetään. Tavoitteena on tehdä hankintasopimuksia paikallisten leipomoyritysten kanssa. Uutuutena leipäpöytään tuodaan itseleivotut luomusämpylät. Lähialueen tuotteita mm. kalaa, marjoja, juureksia ja perunoita etsitään ruokalistoille.

Poikkea kahville

Ravintola Junnun kahvilatoiminta uudistuu itseleivottujen tuotteiden ja toisaalta trendituotteiden avulla. Kakku-, sämpylä- ja kotipulla -valikoimiin pääsevät myös asiakkaat vaikuttamaan vastaamalla Junnun palvelukyselyyn syyskuun alkupäivinä Staffissa ja Studentissa. Meiran erikoiskahvit tulevat uutuutena kahvivalikoimaan luomuteen ohella. Pientä suolaista mm. panineja ja toasteja kokeillaan myös Ravintola Junnussa. Ravintola Junnusta voi tilata kokouskahvituksia kampuksen eri tiloihin kampuskahvitusvalikoimasta. Junnun kakkuhinnasto tuodaan myös nettisivuille.

Ladattava maksukortti – säästä aikaa ja rahaa

Ladattava maksukortti lanseerataan uutena maksuvälineenä Metsolan kampuksella. Ladattava maksukortti mahdollistaa henkilökunnan ja opiskelijoiden nopean maksamisen ja jonotuksen nopeutumisen ravintolatilassa. Maksukortille voi ladata rahaa kassoilla ja maksaa kortilla kaikkia ravintolatuotteita. Maksamalla lounasruoan ladattavalla maksukortilla saa lisäetuna 0,10 € alennuksen. Ladattavan maksukortin hankintahinta on 3 €. Myös kahvilatarjouksia tulee syksyllä ladattavan maksukortin hankkineille. Ladattavasta maksukortista saa kattavaa lisätietoa Ravintola Kasarminan ja DeXin nettisivuilta.

Osallistu Junnun TKI-toimintaan

Ravintolapalveluissa kehitetään Ravintola Junnun toimintaa yhä enemmän yhdessä molempien ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden kanssa. Ravintola Junnusta on tarkoitus luoda monialainen TKI- ja oppimisympäristö, jonka suunnittelu- ja kehitystyöhön osallistuvat eri koulutusalojen opiskelijat, opettajat ja projektihenkilöstö yhdessä Junnun henkilöstön kanssa. Uusia ideoita, niiden pohjalta tehtävää suunnittelua ja käytännön toteutusta työstetään opintojaksoilla, harjoitteluissa ja opinnäytetöinä. Tällä hetkellä Ravintola Junnun liiketoimintakonseptia kehitetään opinnäytetyönä ja hävikkiviikkoa syyskuun alkuun suunnitellaan yhteistyössä Klaanin kanssa. Erilaiset teemat ja tapahtumat kiinnitetään suoraan Junnun TKI-kalenteriin.

Tervetuloa testaamaan Ravintola Junnun palveluita!

Lisätietoja:
palvelupäällikkö Minna-Mari Mentula, p. 040 709 4981, Kasarmin kampuksen ravintolapalvelut tai ravintolapäällikkö Sari Vesala, 040 839 5070, Ravintola Junnu
 

Ikäihmisten arjen rikastuttaminen vapaaehtoistoiminnalla edellyttää yhteistä tahtotilaa

Mikkelin ammattikorkeakoulun Ikäosaavat palvelualueet Etelä-Savossa -hanke tekee yhteistyötä eteläsavolaisten kuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä pysyväksi osaksi ikäihmisten arkea. Kuntien järjestämään vapaaehtoistoimintaan voi tulla mukaan myös ilman sitoutumista järjestöihin tai organisaatioihin.

Vapaaehtoistoiminta on tulevaisuutta vanhuspalveluiden monipuolistamisessa. Ikäosaavat palvelualueet Etelä-Savossa -hankkeessa on otettu mallia muun muassa Hollannista, jossa vapaaehtoistoiminnalla on pitkät perinteet. Vapaaehtoistoimintaa arvostetaan maassa laajalti ja valtio tukee sitä eri ohjelmissa. Etelä-Savossa toiminta on nivonut yhteen järjestöjen ja seurakunnan vapaaehtoisia sekä houkutellut mukaan uusia ihmisiä.

Aktiivinen vapaaehtoistoiminta osana hoivakotien arkea ei onnistu ilman kuntien ja ammattihenkilöstön sitoutumista. Vapaaehtoiset tarvitsevat perehdytyksen, tukea ja ohjausta työhön sekä säännöllisiä yhteistapaamisia tiedon jakamiseen ja vertaistukeen. Perehdytys auttaa esimerkiksi muistisairaiden kohtaamisessa ja täsmentää vapaaehtoiselle odotuksia hänen toiminnalleen.

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen kunnissa on nyt nimetty yhteyshenkilöt vapaaehtoistoimintaan ja heitä on valmennettu työhön. Lisäksi työyhteisöjä on perehdytetty toiminnan aloittamiseen. Osassa kuntia on jo vanhuspalveluihin sovitettua säännöllistä toimintaa.

- Vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammattilaisten tekemää hoitotyötä, vaan on nimenomaan ikäihmisten arjen rikastuttamista. Toiminta voi olla ulkoilua, musisointia, lukemista, käsitöitä, keskustelua tai vaikka eläinten tapaamista, hankkeen projektipäällikkö Tuulikki Hassinen-Ali-Azzani Mikkelin ammattikorkeakoulusta kertoo.

- Kunnan järjestämä toiminta mahdollistaa valmennukset, ohjauksen sekä vakuutusturvan vapaaehtoisille. Samalla yhä useampi ikäihminen saa iloa arkeen, Hassinen-Ali-Azzani lisää.

Etelä-Savossa kunnan järjestämää vapaaehtoistoimintaa viriää jo

Esimerkiksi Pertunmaalla on haluttu kehittää vapaaehtoistoiminnasta pysyvä osa vanhuspalveluja. Johtava hoitaja Maija Loponen koordinoi vapaaehtoisten säännöllisiä kuukausikokoontumisia, joissa vapaaehtoistoimintaa sovitetaan yhteen kunnan palvelujen kanssa.

- Vapaaehtoisena voi toimia minkä ikäisenä tahansa. Vanhin vapaaehtoisistamme on 96-vuotias. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa myös uusille kuntalaisille mahdollisuuden oppia tuntemaan kuntaa ja solmia kontakteja, sanoo Loponen.

Pertunmaalainen vapaaehtoinen Kirsti Lång ulkoilee kaksi kertaa viikossa hoivakodin vanhusten kanssa. Kirsti on asunut kunnassa vasta puoli vuotta, ja hänelle vapaaehtoistoiminta on ollut tärkeä osa asettumista paikkakunnalle.

- Toisten auttaminen ja tyytyväisyys antavat itselle hyvän mielen. Esimerkiksi viime kerralla menimme hoitokodissa asuvan rouvan kanssa kauppaan ostamaan savulohta, kun hänen oli tehnyt sitä pitkään mieli. Reissu oli mukava meille molemmille, Lång kertoo.

Vapaaehtoistoiminta osana kuntien vanhuspalveluja on esillä seminaarissa Mikkelissä

Auttaminen antaa hyvän mielen – Vapaaehtoistoiminta vanhustyössä -seminaari järjestetään 25.9.2014 klo 9.30–15.15, Mikpoli auditoriossa, osoitteessa Patteristokatu 2, Mikkeli.

Media on tervetullut seuraamaan seminaaria ja haastattelemaan asiantuntijoita. Valtakunnallista näkökulmaa aiheeseen tarjoavat vapaaehtoistoiminnan kouluttaja Liisa Reinman ja FT Arto Tiihonen.

Liisa Reinman: ”Vapaaehtoistoiminnassa kaikki osapuolet, avun saaja, antaja ja yhteiskunta ovat voittajia – hyvän saajia ja vastaanottajia. Vapaaehtoistoiminnan arvoa ja merkitystä ei mitata numeroilla vaan merkitys syntyy hyvästä vuorovaikutuksesta.”

Arto Tiihonen: ”Nykyisin tiedetään harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan rakentavan sosiaalista pääomaa, lisäävän yleistä hyvinvointia ja jopa pidentävän elinikää. Yhteiskunnassa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistoiminnan pitää lisääntyä ja kehittyä sellaiseksi, että yksilöt ja perheet saadaan paremmin mukaan hyvinvointia lisäävään toimintaan.”

Paikalla seminaarissa ovat myös muun muassa projektipäällikkö Tuulikki Hassinen-Ali-Azzani, johtaja hoitava Maija Loponen ja vapaaehtoinen Kirsti Lång.

Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoimaa Ikäosaavat palvelualueet Etelä-Savossa -hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ESR ja Etelä-Savon ELY-keskus. Yhteistyökumppanina on Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi.

Lisätietoja

Tuulikki Hassinen-Ali-Azzani, projektipäällikkö, Ikäosaavat palvelualueet Etelä-Savossa -hanke, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 050 571 1755

Tuula Niemeläinen, projektityöntekijä, Ikäosaavat palvelualueet Etelä-Savossa -hanke Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 6434500

www.mamk.fi/ikaosaavat

Seminaariohjelma

AUTTAMINEN ANTAA HYVÄN MIELEN - VAPAAEHTOISTOIMINTA VANHUSTYÖSSÄ

Päivä ja aika: 25.9.2014 klo 9.30–15.15
Paikka: Mikpolin auditorio, Patteristonkatu 2, Mikkeli

Seminaarin tavoitteena on lisätä tietoa vapaaehtoistoiminnan arvosta, merkityksestä, organisoinnista ja kehittämisestä vanhustyössä sekä vahvistaa verkostoitumista vapaaehtoistoimijoiden välillä.

Aamupäivän puheenjohtaja: Tuulikki Hassinen-Ali-Azzani, projektipäällikkö, Ikäosaavat palvelualueet Etelä-Savossa -hanke

9.30- 9.45 Tilaisuuden avaus, Tuulikki Hassinen-Ali-Azzani

9.45-10.30 Vapaaehtoistoiminnan merkitys yksilölle ja yhteisölle, Liisa Reinman, kouluttaja, Kansalaisareenan hallituksen jäsen

10.30-11.15 Vapaaehtoistoiminnan organisointi ja rakenteet uusiksi – julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistoiminta esimerkkinä senioritoiminta ja vanhustyö, Arto Tiihonen, FT

11.15-11.30 Keskustelu aamupäivän aiheista

11.30-12.15 Lounastauko (omakustanteinen lounas, Ravintola Kasarmina)

Iltapäivän puheenjohtaja: Mali Soininen, yksikön johtaja, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

12.15- 13.00 Case Vantaa: Kuntaesimerkki vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä työyhteisössä, Maria Uitto, järjestösuunnittelija, ADHD- liitto

13.15-13.30 Kommenttipuheenvuorot: Sari Mäkitalo-Tulokas, toiminnanohjaaja, Mikkelin Seutusote ja Tiina Kuru, lehtori, Mamk

13.30 -13.50 Kahvitauko

13.50 -14.30 Lainsäädäntö – vapaaehtoistoiminnan este vai kannustin? Elina Willberg, koordinaattori, Tampereen kaupunki

14.30 -15.00 Näkökulmia vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä paikallistasolla

- Kuntaedustajan puheenvuoro, Maija Loponen, johtava hoitaja, Pertunmaa
- Vapaaehtoisen puheenvuoro, Kirsti Lång
- Opiskelijoiden rooli vapaaehtoisten jaksamisen tukena, Hanna Kuitunen, toiminnanohjaaja Elixiiri ja opiskelijat

15.00 -15.05 Vapaaehtoistoiminta runouden riimein, Terttu Noroila, runotaiteilija

15.05 -15.15 Yhteenveto ja seminaarin päätös

Seminaari on avoin kaikille vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille, ja sen järjestävät Ikäosaavat palvelualueet Etelä-Savossa -hanke ja Itä-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen Mikkelin toimipiste.

Yhteisöllisen ruokailun kokeilut alkavat Mikkelissä elokuussa

Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) Asiakaslähtöiset kotiruokapalvelut eli ASKO -hanke järjestää yhdessä Mikkelin kaupungin kotihoidon ateriapalvelun ja Ramin konditorian kanssa yhteisruokailukokeiluja Mikkelissä. Tavoitteena on etenkin ikääntyneiden yksinäisyyden vähentäminen ja hyvän ravitsemuksen edistäminen.

Kun yksinäisyys syntyy tahtomatta, se eristää ja syrjäyttää iästä riippumatta. Perheet ja läheiset asuvat tänä päivänä kaukana toisistaan ja etenkin ikäihmisillä yksinäisyys on yleistä. (mm. Kokemuksellinen hyvinvointi 65 - 74 – vuotiaiden keskuudessa Etelä-Savossa, Tutkimuksia ja raportteja 96, Mamk 2014)

Yhteisöllistä ruokailua Laurinpuistossa

Mikkelin kaupungin kotihoidon ateriapalvelu vastaa Laurinpuiston asukkaiden toiveisiin. Vapaaehtoisesti yhteisruokailuun ilmoittautuvat asukkaat kokoontuvat Laurinpuiston asumisyksikössä yhdessä tiistaina 18.8. klo 11 – 12.30 alkaen. Yhteisruokailuja on tarkoitus jatkaa tästä eteenpäin asukkaiden toiveiden mukaisesti.

Lounastreffit Rokkalan Ramin konditoriassa

Yksin kotona asuville henkilöille kokeillaan mahdollisuutta ’lounastreffeihin’ Ramin konditoriassa Rokkalassa keskiviikosta 19.8. klo 10.30 alkaen. Seniorit voivat varata oman pöydän ja nauttia noutopöydän antimista hyvässä seurassa. Lounastamaan voi tulla uudelleen aina kun vointi niin sallii ja mielenkiintoa riittää. Lounastreffit ovat omakustanteiset.

Hankkeesta uusia ideoita ruokapalveluihin

ASKO-hanke kehittää uusia tapoja tarjota kotona asuville ikääntyneille heidän tarpeidensa ja mieltymystensä mukaisia ruokapalveluja. Osana hanketta Mikkelissä on aiemmin testattu muun muassa puhuvaa Menumat-ateriapalveluautomaattia. Kuluvan vuoden aikana toteutettavaa hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.
 

Lisätiedot

Laurinpuiston yhteisöllinen ruokailu / Laurinkatu 1:
Marjut Asikainen, kotihoidonohjaaja, Mikkelin kaupunki, p. 044 794 5347
Anne Puntanen, LH, Mikkelin kaupungin kotihoito/ateriapalvelut, p. 050 311 7101

Ramin konditorian lounastreffit / Porrassalmenkatu 57:
Marja-Liisa Laitinen, TKI-asiantuntija, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 826 6073 Pirita Huikuri, yrittäjä, Ramin konditoria p. 050 591 7443

ASKO projekti:
Pekka Turkki, projektipäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 507 9391