Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja luopuu työsuhdeautostaan

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy (Xamk Oy) hankki rehtori, toimitusjohtaja Heikki Saastamoiselle ja vararehtori, varatoimitusjohtaja Mirja Toikalle työsuhdeautot kesällä 2015.

Heikki Saastamoisen työsuhdeauton leasing-sopimus on nyt päätetty purkaa ja hän luopuu autostaan. Asiasta päättivät keskiviikkona Xamkin hallituksen puheenjohtaja Jussi Lehtinen, varapuheenjohtaja Jyrki Koivikko sekä toimitusjohtaja Saastamoinen yhteisesti.

Puheenjohtajat ja toimitusjohtaja myöntävät tehneensä virhearvion autoedun tasossa ja pahoittelevat työsuhdeautosta noussutta kielteistä kohua ja sen aiheuttamaa haittaa Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakouluille. Mirja Toikan autoetu säilyy ennallaan.

Lisätietoja:
Jussi Lehtinen, hallituksen puheenjohtaja
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy
puh. 0400 644 206

Jyrki Koivikko
hallituksen puheenjohtaja, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy
hallituksen varapuheenjohtaja, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
puh. 0400 143 661

Taustaa

• Rehtorin ja vararehtorin työsuhdeautojen hankinta liittyy Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja sen tytäryhtiökorkeakoulujen toimitusjohtajien ja rehtoreiden tehtävien yhdistämiseen: neljästä rehtorista on siirrytty kahteen rehtoriin. Yhdistämisen taustalla on vuoden 2017 alussa tapahtuva Kymenlaakson (Kyamk) ja Mikkelin (Mamk) ammattikorkeakoulujen fuusio.
• Aikaisemmin Mamkin rehtorina ja toimitusjohtajana sekä Xamk Oy:n toimitusjohtajana työskennellyt Saastamoinen valittiin koko konsernin - myös Kyamkin - toimitusjohtajaksi ja rehtoriksi keväällä 2015. Muuttuneesta toimenkuvasta huolimatta Saastamoisen palkka ei noussut, vaan hän sai 1.830 euron arvoisen autoedun, joka lisättiin hänen aiempaan palkkaansa.
• Työsuhdeautot hankittiin leasing-sopimuksella. Kokonaisuutena järjestely on rehtorien tehtävien osalta ammattikorkeakoululle vuositasolla noin 200.000 euroa edullisempi, verrattuna tilanteeseen kun molemmissa ammattikorkeakouluissa oli omat rehtorinsa ja vararehtorinsa.
• Saastamoisen omasta toiveesta hänen työsuhdeautokseen hankittiin Mercedes-Benz S 300h. Varatoimitusjohtaja/vararehtori Mirja Toikan työsuhdeautoksi hankittiin Mercedes Benzin C-sarjan 200 A.
• Rehtoreilta edellytetään säännöllistä läsnäoloa kaikilla neljällä kampuksella Kotkassa, Kouvolassa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Kampusten väliseen liikkumiseen haluttiin tarjota mahdollisimman toimivat ja turvalliset edellytykset. Eteläisimmältä Kotkan kampukselta on noin 265 km ja 3 h 15 minuutin automatka pohjoisimmalle Savonlinnan kampukselle.

Tervetuloa ”Liikutukseen asti: Vaihtoehtoliikunta, nuoruus ja erottautumisen mieli” -kirjanjulkistukseen to 17.9. Jyväskylässä!

Nuorten vaihtoehtoliikuntaa tutkineen LIMU-hankkeen tutkijoiden toimittama ”Liikutukseen asti: Vaihtoehtoliikunta, nuoruus ja erottautumisen mieli” -kirjoituskokoelma julkaistaan Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön LIKESin julkaisusarjassa 17.9.2015.

Kirjan julkistustilaisuus järjestetään to 17.9. klo 12-16 Jyväskylässä Vanhan Juomatehtaan auditoriossa (Jyväskylän Yritystehdas, Vapaudenkatu 25). Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.

Tervetuloa kuuntelemaan kirjoittajien puheenvuoroja ja keskustelua!

Kirjassa tarkastellaan vaihtoehtoliikuntaa, jota on usein nimitetty myös elämäntapaliikunnaksi. Vaihtoehtoliikunta on liikuntatieteissä vakiintunut käsite sellaiselle liikkeelle, jossa korostuvat elämäntyylilliset valinnat, ilo, kokemuksellisuus ja ilmaisu. Parkourin, skeittauksen, scoottauksen ja longboardingin kaltaiset liikunnalliset lajit tarjoavat ideologisia ja käytännöllisiä vaihtoehtoja valtavirtaurheilulle ja sen arvoille: kilpa- ja tulosurheilulle, ”kansanliikunnalle” sekä kaupalliselle liikuntakulttuurille.

Kirjan analyyseissa vaihtoehtoliikuntaa ja sen kytköksiä nuoruuteen tutkineet kirjoittajat pohtivat muun muassa tarkastelemansa ilmiön nuorisokulttuurisia ulottuvuuksia ja yhteisöllisiä merkityksiä, lajitietoisuuden ylläpitämistä ja välittämistä, toimintaan liittyviä toimijayhteisöjen sisäisiä ja välisiä ristiriitoja sekä vaihtoehtoisuuden ajoittaista antautumista valtavirralle: markkinayhteiskunnan ja kilpaurheilun toimintalogiikoille.

Tilaisuuden tarkempi ohjelma ja puhujat varmistuvat pian, mutta tilaisuuden ajankohdan voi laittaa kalenteriin jo nyt. Voit ilmoittaa osallistumisestasi osoitteeseen: http://tinyurl.com/liikutukseenastijulkistus

Kolmivuotinen, vuoden 2015 kesällä päättynyt Liikunnan monimuotoistuvat tilat ja tavat (LIMU) –hanke on laajin suomalaisten nuorten vaihtoehtolajeihin ja uusiin liikuntamuotoihin pureutunut tutkimus. Itä-Suomen yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteisessä hankkeessa on tarkasteltu nuorten liikkumista nuorisotutkimuksellisella otteella, nuorisokulttuurien näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena ovat olleet kymmenen verrattain uuden ja perinteisestä järjestäytyneestä lajitoiminnasta erottautuvan vaihtoehtolajin (mm. skeittaus, parkour, katutanssi, roller derby) nuoret harrastajat. Tutkimuksen rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.


Lisätietoja:
Veli Liikanen, Mikkelin ammattikorkeakoulu, 040 8420501, veli.liikanen(at)mamk.fi
Anni Rannikko, Itä-Suomen yliopisto, anni.rannikko(at)uef.fi
Annaleena Aira, LIKES, annaleena.aira(at)likes.fi

http://www.likes.fi/ajankohtaista/liikutukseen-asti


Liikutukseen asti: Vaihtoehtoliikunta, nuoruus ja erottautumisen mieli - sisällysluettelo

ESIPUHE
TÄSTÄ JULKAISUSTA JA SEN AIHEPIIRISTÄ: LAJIEN SYNTY?

I VAIHTOEHTOLIIKUNTA JA SEN LAJIYHTEISÖT ALAKULTTUURISINA EROTTAUTUMISINA
Rullalautailukulttuuri: Yhteisöllistä liikuntaa ja yksilöllistä luovuutta (Taru Heikkilä)
Valtavirta peesaa, aito harrastaja keksii itse: Skeittaus- ja lumilautapaikkojen autenttisuus (Tyler Dupont & Anna-Liisa Ojala)
Alakulttuurisymboliikkaa ja sen paradokseja internetin tuottamassa vaihtoehtoliikuntajulkisuudessa (Päivi Harinen & Pasi Torvinen)

II VAIHTOEHTOLIIKUNTAYHTEISÖT ERILAISINA VUOROVAIKUTUSTODELLISUUKSINA
Sosiaaliset jalat ja vakava vapaa-aika (Päivi Berg)
Jotain vanhaa, jotain uutta – jotain yhteistä, jotain erilaista? (Päivi Harinen & Pasi Torvinen)
Virtuaalivertaisuus ja lajisosialisaatio - Internet vaihtoehtoliikuntaharrastukseen liittyvän tiedonjakamisen ja sosiaalisen oppimisen maailmana (Päivi Harinen & Pasi Torvinen)

III VAIHTOEHTOLIIKUNTA KAMPPAILUJEN KENTTINÄ
Parkour ja kaupunkitilan haltuunotto (Sirpi Tani & Lieven Ameel)
Vaihtoehtoliikunnan ääni ja äänettömyys – neuvotteluja kaupunkitilan äänimaisemista (Anni Rannikko)
Koulun tiloissa (Katja Rajala, Johanna Paukku & Kaarlo Laine)
Taitavuuden hierarkiat vaihtoehtolajien ohjaussuhteissa (Anni Rannikko & Veli Liikanen)

IV VAIHTOEHTOLIIKUNTA SUHTEINA JA SUHTAUTUMISINA (KILPA)URHEILUUN
Elämäntapalajit, huippu-urheilu ja suomalainen urheiluliike (Mikko Piispa)
Liikuntakansalaisuus vaihtoehtolajeissa (Hanna Kuninkaanniemi & Jussi Ronkainen)
Institutionaalistumisia vaihtoehtolajeissa (Veli Liikanen)
Lumilautailu – kaupallistuneesta kapinasta trendiurheiluksi (Riitta Hänninen)

EPILOGI: MONIMUOTOISTUVA NUORISOLIIKKUMINEN – LAAJENEVA TUTKIMUS (Hannu Itkonen)
 

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtajat ja toimitusjohtaja nauttivat hallituksen luottamusta

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n (Xamk Oy) hallitus on pitänyt tänään ylimääräisen kokouksen. Kokouksessa päätettiin, että puheenjohtaja Jussi Lehtinen sekä varapuheenjohtaja Jyrki Koivikko nauttivat toistaiseksi hallituksen luottamusta, kuten myös Xamk Oy:n toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen.

Xamkin, Mamkin ja Kyamkin hallitukset ovat koolla yhteisessä seminaarissa ja jatkavat työskentelyä fuusiossa syntyvän ammattikorkeakoulun strategian parissa. Myös organisaation perusrakennetta ja nimeä pohditaan.

Jussi Lehtinen
hallituksen puheenjohtaja
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy

Jyrki Koivikko
hallituksen puheenjohtaja
Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy
hallituksen varapuheenjohtaja
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

 

KÄVELYKOKOUS on ketterä käytäntö

Keväällä käyntiin pyörähtänyt Etelä-Savon Työhyvinvointiakatemia jalkautuu torstaina 10.9. klo 14 Mikkelipuistoon muistuttamaan työhyvinvoinnin käytännön keinoista. Tapahtumassa opastetaan kävelykokouksen järjestämisestä ja kokeillaan energisoivaa kävelykokousta käytännössä. Vetäjänä on Teemu Ripatti Etelä-Savon Liikunnasta. Mukana ovat myös Tuulevi Aschan Mikkelin Ammattikorkeakoulusta ja Annemaija Summanen Tanhuvaaran Urheiluopistosta.
 

MIKÄ KÄVELYKOKOUS – TULE KOKEILEMAAN 10.9. klo 14

Kävelykokous tuo kokousrutiineihin vaihtelua ja auttaa innovoimaan uusia näkökulmia. Ulkoilman fysiologiset vaikutukset ovat ennestään tuttuja. Liike ja rytmi innostavat aivoja uuteen. Kävelykokous sopii niin tiimeille, ryhmille kuin hallitustyöskentelynkin toimintatavaksi. Tavoitteisiin päästään, kun toimintatavat ja aikataulu tiedetään ennakkoon. Vetäjä johdattaa aiheeseen ja järjestää johdantoesityksen ja/tai antaa ratkaistavan kysymyksen. Kukin kävelyrupeama ja käsiteltävä asia on hyvä toteuttaa muutaman hengen ryhmissä. Kunkin rupeaman jälkeen pidetään tauko ja vetäjä kirjaa asioita. Ne voidaan myös äänittää. Matkaa jatketaan uuden teeman kanssa. Lopuksi kokoonnutaan yhteenvetoon. Session voi päättää myös venyttelyyn tai nuotiokahviin.

TILAISUUS ON AVOIN JA MAKSUTON. ILMOITTAUDU tarjoilun ja järjestelyjen vuoksi ennakkoon tiistaihin 8.9. mennessä teemu.ripatti@esliikunta.fi
Varustaudu sään mukaisesti. Tilaisuus toteutetaan myös sateen sattuessa - toteutusaihtoehtoja on useita.
 

ETELÄ-SAVON TYÖHYVINVOINTIAKATEMIA – YHTEYSTIEDOT

Tanhuvaaran Urheiluopisto: Annemaija Summanen, projektipäällikkö 044 3331382, annemaija.summanen(at)tanhuvaara.fi
Mikkelin ammattikorkeakoulu: Tuulevi Aschan, osahankkeen projektipäällikkö 040 637 8841, tuulevi.aschan(at)mamk.fi
Etelä-Savon Liikunta ry: Teemu Ripatti, työpaikkaliikunnan koordinaattori 044 341 0053, teemu.ripatti(at)esliikunta.fi

TAUSTAA YHTEISHANKKEESTA: MUKANA ON TYÖYHTEISÖJÄ KOKO ETELÄ- JA ITÄ-SAVOSTA

Keväällä käynnistyivät terveyttä ja liikkumista edistävät Tanhuvaaran lähipäivät. Muutamat asiakkaat aloittivat työpaikan työhyvinvointiohjelmalla, joita täydennettiin Tanhuvaaran lähipäivillä. Osalle toteutetaan työpaikalla tapahtuvaa työyhteisöhanketta, jota tuetaan yhteisökohtaisilla, terveitä elämäntapoja edistävillä toimilla. Eri mallien toimivuutta hyödynnämme pysyvän Työhyvinvointiakatemian tuotteistamisessa.

Kaksivuotisessa hankkeessa kehitetään työhyvinvointia edistäviä toimintamalleja ja niiden pohjalta pysyvä Työhyvinvointiakatemia maakunnalliseen ja valtakunnalliseen käyttöön.

Vahvistamme yhteistyössä eri toimijoiden kanssa työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja työkykyisyyttä. Lisäksi Tanhuvaarassa toimii jo Etelä-Savon Urheiluakatemia, jonka kokemuksia käytetään myös Työhyvinvointiakatemian luomisessa. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.

 

Iiris Kuusinen tiedonjulkistamisen neuvottelukuntaan

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n kirjasto- ja oppimisteknologiapalvelujen johtaja Iiris Kuusinen on valittu tiedonjulkistamisen neuvottelukuntaan. Opetus-ja kulttuuriministeriö on asettanut tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan kolmivuotiskaudelle 2015 - 2018.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) on opetus- ja kulttuuriministeriön asiatuntijaelin, joka seuraa tieteen, taiteen ja tekniikan eri alojen saavutuksia Suomessa ja ulkomailla sekä muun kansallisen ja kansainvälisen tiedon kehitystä.

Sen tehtävänä on mm.
- tehdä opetusministeriölle esityksiä ja aloitteita eri tavoista edistää tiedon levittämistä maassamme
- antaa lausuntoja toimialaansa liittyvistä kysymyksistä ja herättää keskustelua alan kysymyksistä
- tehdä vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotus tiedonjulkistamisen valtionpalkintojen jakamiseksi
- myöntää tiedonjulkistamisen kohdeapurahat
- laatia tietokirjallisuuden osalta laadukkaan vähälevikkisen kirjallisuuden kirjastojen ostotukiesitys
- tehdä tutkimuksia ja selvityksiä tiedonjulkistamisen alueelta
- koordinoida Suomen tieteen ja teknologian tietopalvelua, Research.fi-portaalia
- osallistua EU:n tutkimuksen puiteohjelman Tiede yhteiskunnassa -erityisohjelman toteuttamiseen
- edistää tiedeviestinnän ja tietokirjoittamisen koulutusta
- suorittaa opetus- ja kulttuuriministeriön antamat muut tehtävät.

Neuvottelukunnan kokoonpano:
- Puheenjohtaja: akateemikko, professori Risto Nieminen, Aalto-yliopisto
- teatteritaiteen tohtori, taiteilija Annette Arlander
- tuottaja FT Katja Bargum, Yle
- toimittaja Anna-Liisa Haavikko, freelancer
- professori Pirjo Hiidenmaa, Helsingin yliopisto
- professori Pentti Huovinen, Turun yliopisto
- professori Erkki Karvonen, Oulun yliopisto
- professori Kimmo Katajala, Itä-Suomen yliopisto
- kirjastonjohtaja FT Iiris Kuusinen, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu
- professori Esa Väliverronen, Helsingin yliopisto
- rehtori Mauri Ylä-Kotola, Lapin yliopisto

Lisätietoja:
Iiris Kuusinen, puh. 044 702 8826, iiris.kuusinen@xamk.fi

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan toiminnasta:
Reetta Kettunen, pääsihteeri, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta
p. 040 733 5935, reetta.kettunen@tjnk.fi
www.tjnk.fi

Siilinjärvellä ja Kuopiossa asuvat itäsuomalaisnuoret ovat tyytyväisimpiä palveluihin

Pohjoissavolaiset nuoret arvioivat palvelut paremmiksi kuin mitä pohjoiskarjalaiset ja eteläsavolaiset nuoret. Tiedot selviävät 3.9. julkaistavasta Mikkelin ammattikorkeakoulun Itä-Suomen nuorisopuntari kyselytutkimuksesta, johon on tavoitettu yli 1700 itäsuomalaista nuorta.

Itäsuomalaiset nuoret käyttävät julkisista palveluista eniten joukkoliikennettä. Nuoret kokivat, että joukkoliikenteessä on erittäin suuria puutteita etenkin maaseutumaisissa kunnissa ja maaseutukaupungeissa.

Kaikkein tyytyväisimpiä itäsuomalaiset nuoret ovat terveyspalvelujen toimivuuteen, mutta terveyspalvelujen lakkautukset maaseutukaupungeissa saivat vastaajilta terävää kritiikkiä.
Suurimpia puutteita koetaan kaupallisten palvelujen ja nuorisopalvelujen tarjonnan riittävyydessä. Etelä-Savossa asuvat nuoret ovat pohjoissavolaisia ja pohjaiskarjalaisia tyytymättömämpiä kaupallisten palvelujen tarjontaan.

Yleisesti ottaen tutkimus paljastaa nuorten olevan tyytyväisimpiä palveluihin maakuntakeskuksissa, kuten Kuopiossa ja Joensuussa sekä niiden ympäryskunnissa. Maaseutukaupungeissa ja maaseutumaisissa kunnissa elävät nuoret kokevat mahdollisuutensa vähäisemmiksi palveluiden käyttäjinä.

Kysely paljastaa, että itäsuomalaisnuorista kaikkein tyytyväisimpiä ovat Siilinjärvellä ja Kuopiossa asuvat nuoret.

Itä-Suomen nuorisopuntari – tietoa alueen nuorista

Itä-Suomen nuorisopuntari on kyselytutkimus, joka tehdään Mikkelin ammattikorkeakoulussa parin vuoden välein. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa nuorten hyvinvoinnista Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueilla.

Tänään julkistettava kolmas Itä-Suomen nuorisopuntari toteutettiin kyselytutkimuksena vuosina 2014 - 2015 itäsuomalaisissa oppilaitoksissa ja se tavoitti yli 1700 nuorta. Tutkimukseen osallistuneet nuoret ovat iältään 15–25-vuotiaita.

Tutkimuksen teemana ovat nuorten näkemykset ja mielipiteet oman asuinpaikkakuntansa palveluista, niiden riittävyydestä ja toimivuudesta. Kyselyssä tutkittiin heidän näkemyksiään sekä julkisen, yksityisen että järjestösektorin palveluista. Nuoret arvioivat viranomaispalveluja, terveys- ja sosiaalipalveluja, nuorten palveluja, vapaa-ajan palveluja ja kaupallisia palveluja. Nuoret saivat arvioida myös omaa asuinpaikkakuntaansa sen suhteen, miten palvelut siellä toimivat.

Tutkimus julkaistaan 3.9. klo 9.15 Itä-Suomen nuorisotyöpäivillä, paikkana Mikpoli-sali, Patteristonkatu 2, Mikkeli. Media on tervetullut tilaisuuteen.
Kooste Itä-Suomen nuorisopuntarin tuloksista on luettavissa verkossa osoitteessa: http://www.mamk.fi/nuorisopuntari

Lisätietoja:

Susan Eriksson, tutkimuspäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 684 7702, susan.eriksson(at)xamk.fi (Huom. Susan luennoi seminaarissa 3.9. klo 9-11)
 

Pitkäaikaisen istumisen haittojen ennaltaehkäisy: juliste korkeakoululiikunnan tueksi

Mikkelin ammattikorkeakoulun fysioterapian opiskelijat Sami Kohvakka ja Ossi Lukin tekivät opinnäytetyönsä ajankohtaisesta aiheesta. He totesivat, että ihminen on muovautunut evoluution ansiosta liikkumaan eikä niinkään istumaan.

Teknologian kehittymisen myötä ihmisten vapaa-ajan passiivisuuden ja istumatyön määrät ovat kuitenkin lisääntyneet. Istumisesta on tullut perustavanlaatuinen osa länsimaisen ihmisen arkea. Vapaa-aikana valtaosa ihmisistä liikkuu kulkuneuvoilla, katsoo televisiota, käyttää kännykkää istuen tai on tietokoneen äärellä.

Vaikka vapaa-aikana harrastaisi kuntoliikuntaa, se ei välttämättä riitä kumoamaan istumisesta koituvia haittoja. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan hereillä oloajan energiankulutuksesta noin 95 % muodostuu arkiliikunnasta ja vain noin 5 % kuntoliikunnasta.

Vaarana vakavat taudit

Tutkimukset ovat osoittaneet nuorten miesten istuvan arkipäivisin jopa 8.5 tuntia ja 35-54 -vuotiaiden miesten liki kahdeksan tuntia päivässä. Naiset istuvat keskimäärin kaksi tuntia vähemmän kuin nuoret miehet. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös korkeakoululiikunnan barometristä, jonka mukaan jopa 40 % opiskelijoista istuu päivittäin 8-11 tuntia. Tämä on hyvin huolestuttavaa, sillä tuoreet tutkimukset osoittavat istumisen olevan mahdollinen kansanterveydellinen vaaratekijä. Tästä syystä esimerkiksi Suomeen laadittiin kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen Sosiaali – ja terveysministeriön toimesta. Opinnäytetyöstä löytyvien tuoreiden tutkimusten mukaan pitkäaikaisesta istumisesta saattaa aiheutua terveydelle lukuisia haittoja kuten välilevyjen rappeutuminen, tyypin 2 diabetes, kokonaiskuolleisuuden lisääntyminen, sydän – ja verenkiertoelinsairaudet sekä niistä johtuvien kuolemien lisääntyminen.

Liikuntaresepti

Liike on lääke, jota täytyisi saada lisättyä osaksi modernia elämää. Fysioterapeuttina Kohvakan ja Lukinin on tärkeä saada motivoitua passiivisia ihmisiä edes pieneen liikkeeseen päivän aikana. He huomasivat ammattikorkeakoulun olevan oivallinen paikka toteuttaa istumisen haittojen ennaltaehkäisyä, koska muun muassa nuoret ovat otollisimmassa iässä omaksumaan uudenlaisia käyttäytymisen malleja. Lisäksi Mikkelin Ammattikorkeakoululla oli tilausta tämän kaltaiselle työlle, koska opinnäyteyön tilasi Mamkin Liikunnan ja harrastamisen tiimi. Tiimi on asettanut tavoitteeksi kehittää korkeakoululiikuntaa ja harrastetoimintaa sekä profiloida Mikkelin ammattikorkeakoulua aktiivisena ja hyvinvointia monipuolisesti tukevana korkeakouluna.

Haittojen torjunta on yksinkertaista, mutta vaatii tapamuutoksia

Kohvakka ja Lukin lähtivät miettimään millä näyttöön perustuvilla keinoilla saisivat niin opiskelijoita kuin työntekijöitä liikkeelle mahdollisimman helpoilla ja yksinkertaisilla arkeen sovellettavilla toiminnoilla. Opinnäytetyön tuloksena syntyi näyttöön perustuva juliste, jonka tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta aiheesta sekä auttaa erityisesti Mamkin opiskelijoita ja henkilökuntaa aktiivisemman elämäntavan luomisessa. Toiveena oli, että terveysalan opiskelijat voisivat tulevaisuudessa ohjata entistä paremmin asiakkaitaan tai potilaitaan istumisen haitallisuudesta.

Istumisen haittoja voidaan ennaltaehkäistä yksinkertaisilla ja ilmaisilla keinoilla, joita on esitelty julisteessa. Näitä ennaltaehkäiseviä keinoja ovat esimerkiksi istumisen tauottaminen, askelmäärän kasvattaminen ja työskentely seisten sekä esimerkiksi istuminen kuntopalloilla. Näistä keinoista erityisesti tauottaminen 20 minuutin välein 2 minuutin ajan kevyellä aktiivisuudella on helppo ja hyvin tehokas tapa ennaltaehkäistä istumisen haittoja.

Opinnäytetyön ohjasivat yliopettaja Merja Reunanen ja lehtori Helka Sarén.

-

Lisätietoja:

Sami Kohvakka; sami.kohvakka@hotmail.fi tai 0400 938120

Ossi Lukin; ossilukin@luukku.com tai 045 -1608124
 

Lähes 700 opiskelupaikkaa haussa Mamkissa ja Kyamkissa

Korkeakoulujen syksyn yhteishaku käynnistyy 8.9.2015 osoitteessa www.opintopolku.fi. Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluissa on haussa yhteensä 673 opiskelupaikka, joista 633 johtaa ammattikorkeakoulututkintoon ja 40 ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Haku päättyy 22.9. klo 15.

AMK-tutkinto päivä- tai monimuoto-opintoina

Ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa joko päiväopintoina tai monimuotototeutuksena, oman elämäntilanteen mukaan.
Päivätoteutuksissa opinnot järjestetään arkipäivisin. Opiskelijat ovat monen ikäisiä – yläikärajaa ei ole. Monimuotototutuksissa opinnot voi suorittaa työn ohessa. Usein osan tutkinnosta voi korvata aiemmilla opinnoilla. Opetus on joustavaa ja monimuotoista: lähiopetusta päivisin, iltaisin tai viikonloppuisin, verkko-opintoja ja itsenäistä etäopiskelua.

Mamk

Mamkissa on tarjolla 380 ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa 9 koulutuksessa. Opetus järjestetään Mikkelissä ja Savonlinnassa.

• fysioterapeutti (AMK), päivätoteutus, Savonlinna
• insinööri (AMK)
  
  • prosessi- ja materiaalitekniikka, monimuotototeutus, Savonlinna
  • prosessi- ja materiaalitekniikka, päivätoteutus, Mikkeli
  • ympäristöteknologia, päivätoteutus, Mikkeli
• jalkaterapeutti (AMK), päivätoteutus, Savonlinna
• metsätalousinsinööri (AMK), monimuotototeutus, Mikkeli
• restonomi (AMK), matkailu- ja palveluliiketoiminta, päivätoteutus, Mikkeli
• sairaanhoitaja (AMK)
  
  • päivätoteutus, Savonlinna
  • monimuotototeutus, Mikkeli
• sosionomi (AMK), monimuotototeutus, Mikkeli
• terveydenhoitaja (AMK), päivätoteutus, Mikkeli
• yhteisöpedagogi (AMK)
  
  • monimuotototeutus, Mikkeli
  • päivätoteutus, Mikkeli

Kyamk

Kyamkissa haettavana on 253 ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa aloituspaikkaa 7 koulutuksessa. Opetus järjestetään Kotkassa ja Kouvolassa.

• ensihoitaja (AMK), päivätoteutus, Kotka
• insinööri (AMK), merenkulku, monimuotototeutus, Kotka
• merikapteeni (AMK), monimuotototeutus, Kotka
• muotoilija (AMK)
  
  • muoti ja puvustus, päivätoteutus, Kouvola
  • tuote- ja palvelumuotoilu, päivätoteutus, Kouvola
• sairaanhoitaja (AMK), päivätoteutus, Kotka
• tradenomi (AMK)
  
  • johdon assistenttityö ja kielet, päivätoteutus, Kouvola
  • liiketalous, monimuotototeutus, Kouvola
• sosionomi (AMK), monimuotototeutus, Kotka

Master Schoolista ylempi AMK-tutkinto

Mamkissa on syksyn yhteishaussa haettavana 40 opiskelupaikkaa kahdessa ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa:

• kliininen asiantuntija, sairaanhoitaja (ylempi AMK) tai terveydenhoitaja (ylempi AMK), Mikkeli
• sähköinen asiointi ja arkistointi, tradenomi (ylempi AMK), Mikkeli

Ylemmät AMK-tutkinnot toteutetaan Master Schoolissa, joka on Kyamkin ja Mamkin yhteinen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opiskelija- ja oppimisyhteisö. Opiskelijoilla on näin laaja valikoima opintoja, joista he voivat valita mieleisensä
Master Schoolissa suoritettu ylempi AMK-tutkinto antaa kelpoisuuden tehtävään tai julkiseen virkaan, jonka vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Hakuedellytyksinä ovat aiempi korkeakoulututkinto sekä vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Hakutietoa

Yhteishaussa voi hakea enintään kuuteen hakukohteeseen, jotka hakija laittaa mieluisuusjärjestykseen. Hakukohteita ja niiden järjestystä voi muuttaa 22.9.2015 klo 15 saakka. Hakija valitaan ylimpään hakukohteeseen, johon hänen valintapisteensä riittävät. Hakija voi kuitenkin tulla valituksi myöhemmin varasijalta ylempään hakukohteeseensa.

Kaikki haettavana olevat koulutukset alkavat tammikuussa 2015. Lisätietoja koulutustarjonnasta löytyy sivulta www.kyamk.fi/hakijalle ja www.mamk.fi/hakeminen.

Lisätiedot
Mikkelin ammattikorkeakoulu
Hakijapalvelut
040 585 6610, 040 571 0063, 040 772 3353
hakijapalvelut@mamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Hakijapalvelut
044 702 8891, 044 702 8890, 044 702 8752
hakijapalvelut@kyamk.fi

Mamk vahvistaa biotalouden tutkimusta Savonlinnassa

Kuva: Arkkitehtuuritoimisto Valjus Oy.

Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mamk) aloittaa Savonlinnassa sijaitsevan Kuitulaboratorion kolmannen laajennusvaiheen. Laboratorion toiminta laajenee mikrokiteisen selluloosan tuotannon tutkimiseen. Tätä varten rakennetaan kerrospinta-alaltaan noin 1500 neliömetrin kokoinen rakennus Savonlinnan Teknologiapuistoon Noheva-talon yhteyteen.

Mamkin Kuitulaboratorio on viime vuosina onnistunut kehittämään biotalouteen uusia innovaatiota. Uutena keihäänkärkenä Kuitulaboratorio on panostanut yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa mikrokiteisen selluloosan (MCC) valmistekniikan kehittämiseen. Lisäksi aineelle etsitään uusia käyttötarkoituksia.
- Mamk on yhteistyössä yritysten, Luonnonvarakeskus LUKEn ja Aalto-yliopiston kanssa kansainvälinen edelläkävijä tässä kehityksessä. Teollisuusmittakaavan koetuotanto keskittyy investoinnin myötä Savonlinnaan, Mamk Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko sanoo.

- Etelä-Savon lisäksi puuraaka-aineen uudet käyttötavat tuovat mahdollisuuksia Kymenlaakson alueelle, joka on tunnetusti vahva metsäteollinen maakunta, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n kehitysjohtaja Kalevi Niemi kertoo.

Puun kuiduista valmistettu MCC on valkoinen, biohajoava jauhe, jota käytetään tänä päivänä globaalisti yli 500 miljoonan euron arvosta mm. lääketeollisuudessa. Uusiutuvan aineen käyttötarkoitusten odotetaan kasvavan tulevaisuudessa huomattavasti myös mm. rehuteollisuudessa ja jopa vaateteollisuudessa puuvillan korvaajana.

Prosessi-insinöörien koulutus keskittyy Savonlinnaan

Uudisrakennukseen tulee laboratorio-, opiskelu- ja työskentelytiloja. Rakennuksen kustannusarvio on 3,5 miljoonaa euroa, laitteiston puoli miljoonaa euroa. Investoinnista päävastuun kantaa Mikkelin ammattikorkeakoulu, lisäksi siihen haetaan EU-tukea. Mamkin tavoitteena on, että uusi rakennus on käytössä vuoden 2017 alussa.

Laajennuksen valmistuttua Mamkin nelivuotinen prosessi-insinöörikoulutus toteutetaan kokonaan Savonlinnassa. Sen sisällöissä keskitytään erityisesti biotalouteen. Koulutettavat prosessi-insinöörit työskentelevät asiantuntijoina biojalostamoissa, suunnittelutoimistoissa ja alan uusia tuotteita ja teknologioita kehittävissä yrityksissä.

Osana investointihankkeen käynnistymistä Savonlinnan Yrityspalveluiden teknologiajohtaja Lasse Pulkkinen siirtyy Mamkin palvelukseen 1.10.2015 alkaen. Savonlinnan Yrityspalvelut Oy ja Savonlinnan kaupunki hankkivat Mamkilta teknologia-alan kärkihankkeiden tutkimus- ja kehittämispalvelut vuosina 2016–2019. Investoinnista on päättänyt Mamk Oy:n hallitus ja Savonlinnan kaupunginhallitus ja sitä käsitellään vielä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 23.9.


Lisätietoja:

Jyrki Koivikko, hallituksen puheenjohtaja, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, p. 040 670 5509

Kalevi Niemi, kehitysjohtaja, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, p. 040 569 8901

Kehitysjohtaja Kalevi Niemi, hallituksen pj. Jyrki Koivikko ja Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine tiedotustilaisuudessa 15.9. Mikkelissä.

 

Mamkin opiskelijat järjestämässä Luomuviikkoa

Mikkelissä vietetään Luomuviikkoa 28.9–4.10. Maanantaista perjantaihin kestävää tapahtumaa ovat olleet järjestämässä Mamkin ympäristöteknologian opiskelijat Krista Manninen, Salla Thil, Roosa Pyykkö ja Virve Hyyryläinen.

Opiskelijat valitsivat Luomuviikon aiheekseen, kun heille tarjottiin mahdollisuutta suorittaa opintoja erilaisissa projekteissa.

Etelä-Savossa on yli 260 luomutuotantotilaa. Luomuviikolla sinulla on erinomainen mahdollisuus tutustua alueen monipuoliseen luomutarjontaan, sillä mukana toteutuksessa ovat useat Mikkelin ja lähialueen ravintolat, kahvilat ja kaupat.

Mamkin ravintolat ovat Luomuviikossa mukana, ja luomu näkyy viikon ajan ruokalistoilla tavallista enemmän.

Käy tutustumassa paikalliseen monipuoliseen luomutarjontaan ja löydä suosikkisi!
 

Kasarmin kampukselle frisbeegolfrata

Kasarmin kampuksen on rakennettu 5-väyläinen frisbeegolfrata. Kasarmin kampuksen frisbeegolfpuistona tunnettava rata avattiin opiskelijoiden, henkilökunnan ja muun yleisön käyttöön lokakuun 2014 alussa. Radan aloituspaikka sijaitsee Tarkk’ampujankujan ja Prikaatinkadun risteyksen läheisyydessä ja väylät kulkevat läheisellä puistoalueella.

Rata koostuu viidestä lyhyestä väylästä, joiden suunnittelun lähtökohtina ovat olleet turvallisuus ja aloittelijaystävällisyys, kuitenkaan pientä haastetta unohtamatta. Radalla on sallittua heittää vain tylppäreunaisilla kiekoilla, eli puttereilla ja mid range -kiekoilla. Teräväreunaisten kiekkojen, eli draiverien, käyttö radalla on kielletty turvallisuussyistä. Lähimmät yleiset pysäköintipaikat löytyvät Kasarmin kentältä.

Mamkin Kasarmin kampuksen liikuntapaikkoja on pyritty lisäämään viime vuosina. Kuntosali uusittiin vuosi sitten ja tänä syksynä avattiin frisbeegolfradan lisäksi myös pieni ulkopelikenttä mm. katukoriksen pelaamista varten.

Lisätietoja radasta:
Mikkelin ammattikorkeakoulun LVI-asiantuntija Joni Tilaeus
0504333744, joni.tilaeus(at)mamk.fi

Sami Hirvonen on Mamkin vuoden alumni

Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) vuoden alumniksi on valittu insinööri (YAMK) Sami Hirvonen. 42-vuotias Hirvonen toimii nykyisin Metsäsairila Oy:n toimitusjohtajana.
Vuoden alumnin valintaperusteissa todetaan, että Hirvonen on aktiivinen ja ennakkoluuloton ympäristöteknologian koulutuksen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyökumppani. Metsäsairilaan on työllistynyt useita Mamkista valmistuneita ja se on toiminut erinomaisena harjoittelupaikkana sekä tutkimus- ja kehittämistyöhön liittyvien opintojen suorituspaikkana. Hirvonen on koko työuransa ajan ollut aktiivinen toimija valtakunnallisissa ja alueellisissa jätehuollon kehittämisen työryhmissä.

Hirvonen on valmistunut silloisesta Mikkelin teknillisestä oppilaitoksesta autoteknikoksi vuonna 1995. Hän jatkoi opiskelua Mamkin ympäristötekniikan koulutusohjelmassa ja valmistui vuonna 1998 ympäristötekniikan insinööriksi (AMK). Tämän jälkeen hän on suorittanut vielä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Mamkin ympäristöteknologian koulutusohjelmassa.

Insinööriksi valmistumisen jälkeen Hirvonen oli vuosina 1998–2005 Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuskeskuksessa projektipäällikkönä ja toimi aktiivisesti jätehuollon kehittämiseen liittyvien hankkeiden vetäjänä. YTI-tutkimuskeskuksesta hän siirtyi silloiseen Mikkelin Jätehuoltoon, joka yhtiöitettiin Metsäsairila Oy:ksi 2006 alussa. Metsäsairila Oy:n palveluksessa Hirvonen on työskennellyt ensin kehityspäällikkönä ja sen jälkeen toimitusjohtajana.

Vuoden alumni -palkinto ojennettiin Hirvoselle Mikkelin ammattikorkeakoulun alumnitilaisuudessa lauantaina.


Vuoden alumni valittiin nyt neljättä kertaa. Aiemmin vuoden alumnin tittelin ovat saaneet seuraavat:

• 2011 tradenomi Ville Asikainen
• 2012 sairaanhoitaja, terveydenhoitaja (amk) Katja Kyllönen
• 2013 sosionomi (amk) Laura Ovaska

Lisätietoja:

Sami Hirvonen, puh. 040 7138111, sami.hirvonen(at)metsasairila.fi
Mamk, suunnittelija Heli Kauppinen, puh. 040 8423413

Tiedon hajaantuminen eri välineisiin haastaa tiedonhallinnan ja arkistoinnin kehittämistä

Kasvavan tiedon hallinta on ongelma, joka voi haitata yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen toimintaa merkittävästi. Tänä päivänä tietoa on entistä laajemmin virallisten järjestelmien ulkopuolella, esimerkiksi pirstaloituneena sosiaaliseen mediaan. Lisäksi tietoa on eri tallennusmuodoissa, myös paperisena.

Liikearkistoyhdistys kokoaa yhteen tiedonhallinnan asiantuntijoita kotimaasta ja ulkomailta joka toinen vuosi Liikearkistopäiville. Tavoitteena on välittää ajankohtaista tietoa ja luoda yhteyksiä ammatillisen osaamisen kehittämiseksi.
Tapahtuma järjestetään nyt 15. kertaa ja tällä kertaa Mikkelissä yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Media on tervetullut tilaisuuteen.

Aika: 30.9.-1.10.2015
Paikka: Kasarmin kampus, Mikpoli-sali, Patteristonkatu 2, Mikkeli

Esimerkkejä puheenvuoroista:

• Mitä tiedolle tapahtuu, kun yritys tai sen osa vaihtaa omistajaa? Aiheesta puhumassa Mikko Hyvärinen, Nokia ja Virpi Jokisalo, Nokia Networks
   
• Kuinka huonosti kävi, kun asiakirjat eivät olleet järjestyksessä ja kaasuputki räjähti? Yhdysvaltain suurimmasta kaasuputki onnettomuudesta ja sen seurauksista tiedonhallinalle kertoo tohtori, Paul Duller, brittiläisestä Information and Records Management Society
  
  
• Tekstiviestit, pikaviestit, Skype, Twitter, sähköpostit. Yrityksissä tieto hajautuu yhä voimakkaammin. Kuinka tärkeät tiedot voidaan hallita? Johtaja Marc Fresko, Inforesight Ltd., Iso-Britannia
   
• Yrityksen historia liiketoiminnan edistäjänä, väitöstutkimus A. Ahlström Osakeyhtiöstä, Maarit Grahn, FT, Turun yliopisto
   
• Uusien digitaalisten arkistoratkaisujen esittelyjä, mm. radio- ja televisioarkisto RTVA
   
• Miltä näyttää mikkeliläisen Uotilan perheen perhearkisto?
  

Haastattelupyynnöt ja median ilmoittautumiset: Osmo Palonen, Liikearkistoyhdistys, p. 040 546 6999, osmo.palonen(at)iki.fi

Suora linkki seminaariohjelmaan

www.liikearkistoyhdistys.fi

Sami Hirvonen on Mamkin vuoden alumni

Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) vuoden alumniksi on valittu insinööri (YAMK) Sami Hirvonen. 42-vuotias Hirvonen toimii nykyisin Metsäsairila Oy:n toimitusjohtajana.
Vuoden alumnin valintaperusteissa todetaan, että Hirvonen on aktiivinen ja ennakkoluuloton ympäristöteknologian koulutuksen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteistyökumppani. Metsäsairilaan on työllistynyt useita Mamkista valmistuneita ja se on toiminut erinomaisena harjoittelupaikkana sekä tutkimus- ja kehittämistyöhön liittyvien opintojen suorituspaikkana. Hirvonen on koko työuransa ajan ollut aktiivinen toimija valtakunnallisissa ja alueellisissa jätehuollon kehittämisen työryhmissä.

Hirvonen on valmistunut silloisesta Mikkelin teknillisestä oppilaitoksesta autoteknikoksi vuonna 1995. Hän jatkoi opiskelua Mamkin ympäristötekniikan koulutusohjelmassa ja valmistui vuonna 1998 ympäristötekniikan insinööriksi (AMK). Tämän jälkeen hän on suorittanut vielä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Mamkin ympäristöteknologian koulutusohjelmassa.

Insinööriksi valmistumisen jälkeen Hirvonen oli vuosina 1998–2005 Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-tutkimuskeskuksessa projektipäällikkönä ja toimi aktiivisesti jätehuollon kehittämiseen liittyvien hankkeiden vetäjänä. YTI-tutkimuskeskuksesta hän siirtyi silloiseen Mikkelin Jätehuoltoon, joka yhtiöitettiin Metsäsairila Oy:ksi 2006 alussa. Metsäsairila Oy:n palveluksessa Hirvonen on työskennellyt ensin kehityspäällikkönä ja sen jälkeen toimitusjohtajana.

Vuoden alumni -palkinto ojennettiin Hirvoselle Mikkelin ammattikorkeakoulun alumnitilaisuudessa lauantaina.


Vuoden alumni valittiin nyt neljättä kertaa. Aiemmin vuoden alumnin tittelin ovat saaneet seuraavat:

• 2011 tradenomi Ville Asikainen
• 2012 sairaanhoitaja, terveydenhoitaja (amk) Katja Kyllönen
• 2013 sosionomi (amk) Laura Ovaska

Lisätietoja:

Sami Hirvonen, puh. 040 7138111, sami.hirvonen(at)metsasairila.fi
Mamk, suunnittelija Heli Kauppinen, puh. 040 8423413

Kaikille avoimet ja ilmaiset Studia Generalia -asiantuntijaluennot Savonniemen kampuksella Savonlinnassa:

• ke 29.10.2014 klo 15.00-18.00 luokka 431, Yrittäjyys uravaihtoehtona, SSY:n puheenjohtaja Kari Kärkkäinen
• ma 10.11.2014 klo 15.00-18.00 luokka 124, Yrityksen kirjanpito, Mediatili Oy:n toimitusjohtaja Sanna Metsänoro
• ma 17.11.2014 klo 15.00-18.00 luokka 124, Yrittäjänaisjärjestö/verkostoituminen, Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Heli Järvinen
• ma 24.11.2014 klo 15.00-18.00 luokka 431, Suomen yrittäjäjärjestöt/paikallisjärjestöt, Etelä-Savon yrittäjien toimitusjohtaja Mirja Haavikko

Tervetuloa!

Fuusiossa syntyy kestävän hyvinvoinnin ja teknologian korkeakoulu

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus on hyväksynyt fuusiossa syntyvän ammattikorkeakoulun strategian. Strategiassa määritellään 1.1.2017 toimintansa aloittavan ammattikorkeakoulun profiili sekä strategiset tavoitteet. Korkeakoulun nimi on vielä pohdinnassa.

Uusi ammattikorkeakoulu profiloituu kestävän hyvinvoinnin ja teknologian korkeakouluksi, joka kantaa vastuun sosiaalisesta, taloudellisesta, kulttuurillisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Ammattikorkeakoulu haluaa myös vahvistaa toiminta-alueen elinvoimaisuutta ja synnyttää uusia innovaatioita, uutta liiketoimintaa ja ratkaista ongelmia.

Toiminta jaetaan neljään painoalaan, joiden alla on 17 osaamisen kärkeä. Painoalat ovat

• digitaalinen talous
• metsä, ympäristö ja energia
• kestävä hyvinvointi
• logistiikka ja merenkulku.

Strategisena tavoitteena on olla Suomen viiden parhaan ammattikorkeakoulun joukossa opiskelijatyytyväisyydessä, opiskelujen sujuvuudessa ja työllistymisessä. – Tähän pyritään laadukkaalla ja ajanmukaisella opetuksella, opiskelijoiden ohjauksella ja hyvillä oppimisympäristöillä. Opiskelijoille tarjotaan myös uusia oppimisväyliä, joissa huomioidaan opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet. Koulutuksessa otetaan myös nykyistä enemmän käyttöön uudenlaista pedagogiikkaa, esimerkiksi pelillistämistä ja simulaatioita, summaa Xamk Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Lehtinen.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa sekä avoimessa ammattikorkeakoulussa tähdätään Suomen suurimmaksi. – Tämä tarkoittaa että kaikilla painoaloilla on näyttöjä vähintään kansallisen tason osaamisesta ja hanketoiminnasta. Tarvitsemme myös riittävän suuren tutkimusyhteisön ja laajan TKI-toiminnan volyymin, kertoo varapuheenjohtaja Jyrki Koivikko.

Avoimen ammattikorkeakoulun osalta kehitetään kärkituotteita ja laajennetaan tarjontaa myös kansainvälisille markkinoille. Myös avoimen opintopolkuja kehitetään entistä joustavammiksi.

Ammattikorkeakoulu haluaa myös olla vahva ja vastuullinen kumppani, joka hyödyntää maantieteellisen sijaintinsa. – Olemme ainoa kahden maakunnan yhteinen korkeakoulu sekä kummankin maakunnan ainoa oma korkeakoulu. Meillä on hyvä paikka toimia molempien alueiden kehityksen veturina – yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Myös Venäjän läheisyyttä haluamme hyödyntää ja yhteistyötä tiivistetään erityisesti Luoteis-Venäjälle, Lehtinen toteaa.

Jotta strategiassa asetettuihin tavoitteisiin päästään, on uuden ammattikorkeakoulun toiminnan oltava yhtenäistä, tuloksellista ja hyvin johdettua. – Tähän tarvitaan osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Kannustamme ja tuemme heitä tekemään hyvää tulosta ammattikorkeakoululle ja sitä kautta luomaan hyvinvointia myös ympäristöön, sanoo Koivikko.

Strategia astuu voimaan välittömästi. Seuraavaksi konsernin ylin johto lähtee valmistelemaan uutta, strategiaan perustuvaa rakennetta ja organisaatiota. Niistä päätetään aikaisintaan hallituksen kokouksessa 12.10. Uusi rakenne ja organisaatio otetaan käyttöön aikaisintaan 1.1.2016.

Lisätietoja
 

• Jussi Lehtinen, hallituksen puheenjohtaja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy puh. 0400 644 206, jussi.lehtinen@kymenlaakso.fi
• Jyrki Koivikko hallituksen puheenjohtaja, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy hallituksen varapuheenjohtaja, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy puh. 040 670 5509, jyrki.koivikko@evl.fi

Luomu Road Show starttaa Mikkelissä!

Mitä tietoja ja millaisia asiakirjoja vastaanottajan pitää saada myyjältä hankkiessaan luomutuotteita? Miten pitää tai voi varmistua siitä, että tarjottu luomutuote on todella valvottua luomua. Esimerkiksi näihin kysymyksiin saat vastauksen Luomu Road Show -koulutustilaisuudessa 30.9.2015 Mikkelissä.

Luomun käyttöä pitäisi lisätä niin yksityisissä keittiöissä kuin ammattikeittiöissäkin. Luomualan kehittämissuunnitelman mukaisesti julkisissa keittiöissä tarjottavasta ruoasta luomua tulisi olla 20 % vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä luomun käytössä ollaan noin 5 prosentissa.

- Ammattikeittiöissä ja kaupan alalla haasteena ovat puutteelliset tiedot siitä, mitä luomun käyttäminen ja käytöstä kertominen keittiöissä ja kaupassa vaatii, Viesti luomusta oikein -hankkeen projektipäällikkö Taina Harmoinen Mikkelin ammattikorkeakoulusta kertoo.

- Asiakkaat ovat entistä enemmän kiinnostuneita tarjotun raaka-aineiden alkuperästä. Se edellyttää keittiöammattilaisilta ja kaupalta panostusta luomutuotteista ja niiden käytöstä tiedottamiseen. Johtolankana pitää kuitenkin muistaa, että asiakasta ei saa huijata, lehtori Mari Järvenmäki Mikkelin ammattikorkeakoulusta muistuttaa.

Viesti luomusta oikein -hankkeessa järjestetään Luomu Road Show 15 paikkakunnalle. Mikkelistä Road Show lähtee Kuopioon 5.11. ja Jyväskylään 26.11.2015. Suurin osa Luomu Road Show -tilaisuuksista on vuoden 2016 aikana. Paikkakunnat ovat Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Kuusamo, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Vaasa.

Viesti luomusta oikein -hanketta toteuttaa Mikkelin ammattikorkeakoulu ja rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen kokonaiskesto on 2,5 vuotta, ajalla 1.1.2015–30.6.2017.


Lisätietoja:

Viesti luomusta oikein -hanke, projektipäällikkö Taina Harmoinen, puh. 040 662 5560

Luomu Road Show -asiantuntija, lehtori Mari Järvenmäki, puh. 050 379 6946

www.mamk.fi/luomuviestinta
 

Lähes 700 opiskelupaikkaa haussa Mamkissa ja Kyamkissa

Korkeakoulujen syksyn yhteishaku käynnistyy 8.9.2015 osoitteessa www.opintopolku.fi. Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluissa on haussa yhteensä 673 opiskelupaikka, joista 633 johtaa ammattikorkeakoulututkintoon ja 40 ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Haku päättyy 22.9. klo 15.

AMK-tutkinto päivä- tai monimuoto-opintoina

Ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa joko päiväopintoina tai monimuotototeutuksena, oman elämäntilanteen mukaan.
Päivätoteutuksissa opinnot järjestetään arkipäivisin. Opiskelijat ovat monen ikäisiä – yläikärajaa ei ole. Monimuotototutuksissa opinnot voi suorittaa työn ohessa. Usein osan tutkinnosta voi korvata aiemmilla opinnoilla. Opetus on joustavaa ja monimuotoista: lähiopetusta päivisin, iltaisin tai viikonloppuisin, verkko-opintoja ja itsenäistä etäopiskelua.

Mamk

Mamkissa on tarjolla 380 ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa 9 koulutuksessa. Opetus järjestetään Mikkelissä ja Savonlinnassa.

• fysioterapeutti (AMK), päivätoteutus, Savonlinna
• insinööri (AMK)
  
  • prosessi- ja materiaalitekniikka, monimuotototeutus, Savonlinna
  • prosessi- ja materiaalitekniikka, päivätoteutus, Mikkeli
  • ympäristöteknologia, päivätoteutus, Mikkeli
• jalkaterapeutti (AMK), päivätoteutus, Savonlinna
• metsätalousinsinööri (AMK), monimuotototeutus, Mikkeli
• restonomi (AMK), matkailu- ja palveluliiketoiminta, päivätoteutus, Mikkeli
• sairaanhoitaja (AMK)
  
  • päivätoteutus, Savonlinna
  • monimuotototeutus, Mikkeli
• sosionomi (AMK), monimuotototeutus, Mikkeli
• terveydenhoitaja (AMK), päivätoteutus, Mikkeli
• yhteisöpedagogi (AMK)
  
  • monimuotototeutus, Mikkeli
  • päivätoteutus, Mikkeli

Kyamk

Kyamkissa haettavana on 253 ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa aloituspaikkaa 7 koulutuksessa. Opetus järjestetään Kotkassa ja Kouvolassa.

• ensihoitaja (AMK), päivätoteutus, Kotka
• insinööri (AMK), merenkulku, monimuotototeutus, Kotka
• merikapteeni (AMK), monimuotototeutus, Kotka
• muotoilija (AMK)
  
  • muoti ja puvustus, päivätoteutus, Kouvola
  • tuote- ja palvelumuotoilu, päivätoteutus, Kouvola
• sairaanhoitaja (AMK), päivätoteutus, Kotka
• tradenomi (AMK)
  
  • johdon assistenttityö ja kielet, päivätoteutus, Kouvola
  • liiketalous, monimuotototeutus, Kouvola
• sosionomi (AMK), monimuotototeutus, Kotka

Master Schoolista ylempi AMK-tutkinto

Mamkissa on syksyn yhteishaussa haettavana 40 opiskelupaikkaa kahdessa ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa:

• kliininen asiantuntija, sairaanhoitaja (ylempi AMK) tai terveydenhoitaja (ylempi AMK), Mikkeli
• sähköinen asiointi ja arkistointi, tradenomi (ylempi AMK), Mikkeli

Ylemmät AMK-tutkinnot toteutetaan Master Schoolissa, joka on Kyamkin ja Mamkin yhteinen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opiskelija- ja oppimisyhteisö. Opiskelijoilla on näin laaja valikoima opintoja, joista he voivat valita mieleisensä
Master Schoolissa suoritettu ylempi AMK-tutkinto antaa kelpoisuuden tehtävään tai julkiseen virkaan, jonka vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Hakuedellytyksinä ovat aiempi korkeakoulututkinto sekä vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Hakutietoa

Yhteishaussa voi hakea enintään kuuteen hakukohteeseen, jotka hakija laittaa mieluisuusjärjestykseen. Hakukohteita ja niiden järjestystä voi muuttaa 22.9.2015 klo 15 saakka. Hakija valitaan ylimpään hakukohteeseen, johon hänen valintapisteensä riittävät. Hakija voi kuitenkin tulla valituksi myöhemmin varasijalta ylempään hakukohteeseensa.

Kaikki haettavana olevat koulutukset alkavat tammikuussa 2015. Lisätietoja koulutustarjonnasta löytyy sivulta www.kyamk.fi/hakijalle ja www.mamk.fi/hakeminen.

Lisätiedot
Mikkelin ammattikorkeakoulu
Hakijapalvelut
040 585 6610, 040 571 0063, 040 772 3353
hakijapalvelut@mamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Hakijapalvelut
044 702 8891, 044 702 8890, 044 702 8752
hakijapalvelut@kyamk.fi

Kyamk ja Mamk lisäsivät hakijamääriään

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen syksyn 2015 yhteishaku päättyi 22.9. Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakouluihin haki yhteensä 2092 ensisijaista hakijaa – molemmat kasvattivat reilusti hakijamääriään.

Rehtori Heikki Saastamoinen on tyytyväinen yhteishaun tuloksiin.
– Olen erittäin tyytyväinen hakijamäärien kehittymiseen. Valtakunnallisella tasolla hakijoiden määrä kasvoi 9 %. Mamk kasvatti ensisijaisten hakijoiden määräänsä lähes 8 %:lla ja Kyamk ylitti valtakunnallisen tason 12 %:n kasvulla. Kyamkin ja Mamkin hakutulokset noudattivat valtakunnallisia trendejä myös hakukohteiden osalta: yhteishaun suosituin ala Suomessa oli sosiaali-, terveys- ja liikuntatieteen ala ja näin oli myös Kyamkissa ja Mamkissa. Vetovoimaisin koulutus molemmissa oli sosionomin koulutus ja muutkin sosiaali- ja terveysalan koulutukset vetivät kiitettävästi hakijoita.

Mamk

Mamkin ensisijaisten hakijoiden määrä kasvoi 8 %:lla syksyyn 2014 verrattuna. Ensisijaisia hakijoita oli yhteensä 1153 ja aloituspaikkoja 420. Vetovoima eli ensisijaisten hakijoiden määrä yhtä aloituspaikkaa kohden oli 2,8.

Mamkin ammattikorkeakoulututkintoon johtavista koulutuksista kaksi vetovoimaisinta oli monimuotototeutuksia: sosionomikoulutukseen haki 6,2 ja metsätalousinsinöörin koulutuksen 4,5 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Metsätalous kolminkertaisti vetovoimaansa edellissyksyyn verrattuna!

Kolmanneksi vetovoimaisin oli päiväopintoina toteutettava yhteisöpedagogin koulutus, johon haki 4,2 ensisijaista hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset lisäsivät vetovoimaansa 260 %:lla – yhtä aloituspaikkaa tavoitteli lähes 3 ensisijaista hakijaa. Kiinnostavin koulutus oli sähköinen asiointi ja arkistointi.

Kyamk

Kyamk kasvatti ensisijaisten hakijoiden määrää reilulla 12 %:lla syksystä 2014. Ensisijaisia hakijoita oli yhteensä 939 ja aloituspaikkoja 253. Vetovoima eli ensisijaisten hakijoiden määrä yhtä aloituspaikkaa kohden oli 3,7.

Kyamkin ammattikorkeakoulututkintoon johtavista koulutuksista vetovoimaisimpia olivat sosiaali- ja terveysalan koulutukset. Hakijoita kiinnosti eniten monimuotona toteutettava sosionomikoulutus, johon yhtä aloituspaikkaa kohden oli 8,7 ensisijaista hakijaa. Vetovoima kasvoi edellisvuotisesta 27 %.

Myös päiväopintoina toteutettava ensihoitajakoulutus lisäsi vetovoimaansa reilulla kolmanneksella: aloituspaikkaa kohden oli nyt 6,5 ensisijaista hakijaa. Kolmanneksi kiinnostavin oli päiväopintoina suoritettava sairaanhoitajakoulutus.

Hakuprosessin eteneminen

Korkeakoulujen kaikkien valintojen tulokset ilmoitetaan viimeistään 26.11.2015. Koulutukseen valittujen on varmistettava opiskelijapaikan vastaanottaminen syksyn 2015 valinnoissa viimeistään tiistaina 9.12.2015 klo 15 mennessä. Varasijoilta hyväksyminen päättyy 17.12. klo 15.

Seuraavat haut ovat keväällä. Englanninkielisiin koulutusohjelmiin voi hakea 8.–27.1.2016 ja suomenkielisiin 16.3.–6.4.2016.

Lisätiedot

Rehtori Heikki Saastamoinen
p. 050 312 5151

Opetushallituksen tiedote 24.9.2015