Sosiaali- ja terveysala syksyn haun kiinnostavin

Ammattikorkeakoulujen syksyn yhteishaussa Mamkiin haki 1071 ensisijaista hakijaa. Viime syksynä vastaava luku oli 1040. Kiinnostavin oli sosionomikoulutus monimuotototeutuksena, jossa yhtä aloituspaikkaa tavoitteli 8,4 ensisijaista hakijaa. Muita suosittuja koulutuksia olivat fysioterapeuttikoulutus, terveydenhoitajakoulutus, yhteisöpedagogikoulutus sekä sairaanhoitajakoulutus.

Keskimäärin syksyn haussa päiväopintojen osalta yhtä aloituspaikkaa tavoitteli 2,49 ja monimuoto-opintojen osalta 3,4 ensisijaista hakijaa.

Syksyn hakutuloksia ei voi verrata suoraan vuoden 2013 syksyn tuloksiin, sillä hakujärjestelmässä oli nyt useita merkittäviä muutoksia. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen haku oli yhdistetty ja mahdollisten hakukohteiden määrä muuttui. Myös hakijoiden pisteytyksessä tapahtui muutoksia, mikä vaikutti siihen, mihin korkeakouluun hakijan kannatti hakea. Myös koulutustyyppien nimet olivat tänä syksynä uudet. Entinen nuorten koulutus oli tässä haussa päiväopintojen nimellä ja entinen aikuiskoulutus nimellä monimuoto-opinnot. Nimimuutos saattoi näkyä myös hakijamäärissä.

- Perinteisen nuorten koulutuksen hakijajoukosta osa on hakenut nyt monimuoto-opintoihin. Aikaisempi termi aikuiskoulutus ei varmaankaan ollut yhtä houkutteleva nuorille hakijoille. Nyt monimuoto-opinnot ja päiväopinnot näyttäytyvät ehkä hyvinkin tasavertaisina vaihtoehtoina, rehtori Heikki Saastamoinen Mamkista pohtii.

Molemmat koulutustyypit on tarkoitettu kaikille hakijoille, iästä riippumatta. Koulutusten erot löytyvät opintojen toteuttamistavoissa ja –ajoissa. Joissain monimuoto-opinnoissa on erikseen määritelty pohjakoulutusvaatimus.

Saastamoisen mielestä syksyn haku meni Mamkin osalta monista yhtäaikaisista muutoksista huolimatta hyvin.
- Muutoksen seurauksena hakijamäärien olisi pitänyt laskea ammattikorkeakouluissa, jotka eivät sijaitse suurilla paikkakunnilla. Mutta jälleen kerran Mamkin hakijamäärä nousi.

Syksyn yhteishaun valintojen tulokset ilmoitetaan kirjeitse viimeistään 25.11.2014. Koulutus alkaa tammikuussa 2015. Seuraavat haut Mikkeiln ammattikorkeakouluun ovat keväällä. Englanninkielisiin koulutusohjelmiin voi hakea 7.–27.1.2015 ja suomenkielisiin 17.3.–9.4.2015. Koulutus alkaa molemmissa tapauksissa syksyllä 2015.

Lisätietoja:
• rehtori Heikki Saastamoinen, puh. 050 312 5151
• hakutoimiston suunnittelija Riitta Heikkilä, puh. 040 585 6610

Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut fuusioituvat 1.1.2017

Kymenlaakson (Kyamk) ja Mikkelin (Mamk) ammattikorkeakoulut fuusioituvat 1.1.2017. Asia sai lopullisen päätöksen Kyamkin ja Mamkin emoyhtiön, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu (Xamk) Oy:n hallituksessa perjantaina 17.10. Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n osakassopimus on hyväksytty omistajakaupunkien kaupunkien valtuustoissa ja hallituksissa Mikkelissä, Kouvolassa, Savonlinnassa ja Kotkassa. Pieksämäen kaupunki ja Iitin kunta ovat luopumassa omistajuudestaan.

Uusi ammattikorkeakoulu on syntyessään Suomen 5. suurin, jossa on noin 800 työntekijää ja 9000 opiskelijaa. Uuden ammattikorkeakoulun toimilupaa haetaan keväällä 2016, toimiluvasta päättää valtioneuvosto. Aikataulu on tiukka.

- Asioiden on syytä olla valmiita 2016, sillä toimilupahakemukseen aiomme sisällyttää myös uusia koulutusvastuita. Etelä-Savon osalta uutta koulutusta haetaan Mikkeliin ja sen sisältö liittyy kaupungin strategiaan. Koulutus voisi liittyä esimerkiksi digitaalisuuteen, digitaaliseen arkistointiin tai hyvinvointiin ja terveyteen. Olennainen osa tätä olisi Mikkeliin suunnitteilla oleva monitoimiareena, Xamk Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja Jyrki Koivikko (kuvassa vasemmalla) kertoo.

Kymenlaaksossa uudet koulutusavaukset liittyvät tekniikkaan.
-Tarvetta voisi olla esimerkiksi kiinteistöalan amk-koulutukseen, Xamk Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Lehtinen pohtii.

Nykyisten koulutusten osalta uusi ammattikorkeakoulu ei ole tuomassa suuria muutoksia, sillä haitallisia päällekkäisyyksiä ei ole - koulutukset pikemminkin tukevat toisiaan. Koulutusten karsimisia on tehty yhteisesti jo aikaisempina vuosina. Puheenjohtajat korostavatkin yhteistyön hyvää luottamusta ja henkeä.
- Kyseessä on ensimmäinen vapaaehtoinen, kahden maakunnan välinen ammattikorkeakoulujen fuusio. Olemme lähteneet tähän, sillä uskomme että yhdessä olemme enemmän ja pärjäämme paremmin kilpailussa, toteaa Jussi Lehtinen.

Nykyisellä Xamk Oy:n hallituksella on merkittävä rooli uuden ammattikorkeakoulun synnyttämisessä. Tiukan aikataulun vuoksi työhön käydään ripeästi.
- Osakassopimuksen mukaan nykyinen hallitus valitsee toimitusjohtajan ja muut toimitusjohtajan suorassa alaisuudessa toimivat johtohenkilöt. Tavoitteena on valita ylin johto mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta se on mukana hallituksen kanssa valmistelemassa strategiaa, toimintasuunnitelmaa ja muuta organisaatiota, Jussi Lehtinen kertoo.

- Ylintä johtoa ovat todennäköisesti toimitusjohtajan lisäksi varatoimitusjohtaja, hallinto-, talous-, kehitys ja ehkä opetusjohtaja, Jyrki Koivikko toteaa. Asiasta ei ole kuitenkaan vielä tehty päätöksiä, vaan puheenjohtajat keskustelevat aiheesta ensi viikolla.

Taloudellisesti fuusio on ollut ja tulee olemaan merkittävä molemmille ammattikorkeakouluille. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on saatu noin 20 miljoonaa euroa rahaa yhteistyön eri vaiheiden tukemiseen. Yhteistyöstä oli myös hyötyä, kun ministeriö leikkasi valtakunnallisesti ammattikorkeakoulujen koulutusta. Mamkilta ja Kyamkilta koulutusleikkaukset jäivät alle keskiarvon.
Myös tukipalveluiden siirtäminen emoyhtiöön on tuonut jo nyt noin 660 000 euron vuotuiset säästöt toiminnan tehostamisena. Ammattikorkeakoulujen talous on hyvällä pohjalla, molemmat ovat tekemässä parin miljoonan tulosta tänä vuonna. Tulevat vuodet ovat kuitenkin taloudellisesti tiukkoja, kiristyvän rahoituksen vuoksi.

Uuden ammattikorkeakoulun toivotaan olevan entistäkin vahvempi aluekehittäjä ja –vaikuttaja molemmissa maakunnissa.
- Ammattikorkeakoulun rooli on erityisen tärkeä, sillä kummassakaan maakunnassa ei ole yliopistoa. Yliopistojen ja maakunnissa sijaitsevien yliopistoyksiköiden kanssa tullaan tekemään vahvaa yhteistyötä, kuten tähänkin saakka, Lehtinen summaa.

Lisätietoja:
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen
• puheenjohtaja Jussi Lehtinen, 0400 644 206
• varapuheenjohtaja Jyrki Koivikko, puh. 0400 143 661

Xamk Oy:n hallituksen kokoonpano 2012–2016

• Jussi Lehtinen (Kotka), puheenjohtaja
• Jyrki Koivikko (Mikkeli), varapuheenjohtaja
• Matti Koski (Kotka)
• Eero Mattila (Kouvola)
• Marjatta Nykänen (Kouvola)
• Kirsi Torikka (Savonlinna)
• Pauliina Viitamies (Mikkeli)
• Päivi Ylönen (Mikkeli)

Mamkin ja Kyamkin yhteistyön aikajana

AFTER WORK -luennolla Kuntokeskus Ote

Keskiviikkona 30.9. After Work -luennolla ravintola Dexissä vieraili Kuntokeskus Otteen yrittäjä ja valmentaja Hanna Kaske. Kuntokeskus Ote on moderni, huipputekniikkaa ja digitaalisuutta hyödyntävä kuntosali, joka tarjoaa kuntosalin lisäksi ryhmäliikunta- ja valmennuspalveluita.

Luennolla Hanna kertoi aluksi henkilökohtaisen tarinansa IT-alalta personal traineriksi ja kuntosaliyrittäjäksi. Luento toteutettiin interaktiivisena yleisön kanssa – osallistujat vastasivat luennon aikana erilaisiin hyvinvointia ja elämäntapoja koskeviin äänestyksiin. Luennon toisessa osassa Hanna toi esiin yrittäjyysnäkökulman ja kävi läpi asioita, joita yrittäjyys vaatii.

Digitaalisuus hyvinvointialalla - kuten muillakin aloilla - kasvaa ja Ote on digitaalisuudessa täysillä mukana. Tällä hetkellä yritys hyödyntää jo mm. virtuaalispinningiä ja MyWellness-nettipalvelua, jonka avulla asiakas pystyy seuraamaan edistymistään niin salitreenissä kuin kuntokeskuksen ulkopuolellakin. Otteella on suunnitelmia digitaalisuuden hyödyntämiseen tulevaisuudessa uusilla alueilla, kuten virtuaalisessa ryhmäliikunnassa ja valmennuksessa sekä markkinoinnissa ja myynnissä.

Huomio! Mikäli et päässyt luennolle, Kuntokeskus Otteella on avoimien ovien eli ilmaisten treenien päivä la 3.10. klo 10–16, jolloin on mahdollisuus mennä tutustumaan yrityksen palveluihin!

Marraskuussa hyvinvointiteema saa jatkoa!

Marraskuussa luennoimaan saapuu nuori, syksyllä yritystoimintansa aloittanut yrittäjä Tiina Puustinen. Tiina on perustanut urheiluvaatteita myyvän LivAndFit-verkkokaupan (lue lisää: http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lahella/tiinasta-tuli-yksi-mikkelin-nuorimpia-yrittajia-hyvinvointiala-vetaa-taantumasta).

Nähdään Dexissä keskiviikkona 4.11. klo 15–16!

Open house -hanke järjestää kaikille avoimen luentosarjan Kasarmin kampuksella. Luentosarjassa eri alojen yritysten edustajat kertovat yritystoiminnastaan ja alaa koskettavista ajankohtaisista asioista. Luentosarjassa vierailevat yritykset toimivat aloilla, jotka ovat kiinteässä yhteydessä Mamkin tutkimus- ja kehittämistoiminnan kärkiteemoihin; kestävään hyvinvointiin, materiaaleihin ja ympäristöturvallisuuteen sekä sähköiseen arkistointiin ja digipalveluihin.

Lisätiedot

Anna-Maija Torniainen, p. 040 648 3178, anna-maija.torniainen(at)mamk.fi, www.mamk.fi/openhouse
 

Mamkin opiskelijat rutistavat vuorokaudessa ratkaisuja Metsä Groupin toimeksiantoon

Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) opiskelijat ideoivat ratkaisuja Metsä Groupin toimeksiantoon 24 tuntia Innoleirillä to-pe 8.-9.10.2015. Tämä erilainen opetusmenetelmä tarjoaa opiskelijoille työelämäläheisen opiskelutavan ja yhteistyöyritykselle mahdollisuuden saada ratkaisuja ajankohtaiseen kehittämistarpeeseen. Lehdistöllä on mahdollisuus tulla tutustumaan Innoleiri-työskentelyyn ja haastattelemaan opiskelijoita ja henkilöstöä uudenlaisesta opetus- ja oppimistavasta!

24 h Innoleiri on vuorokauden kokonaisuus, jonka aikana opiskelijat työstävät innovatiivisia ratkaisuja yritykseltä tulevaan toimeksiantoon. Opiskelijat (metsätalous, liiketalous, palveluiden tuottaminen ja johtaminen, matkailu- ja palveluliiketoiminta) muodostavat monialaisia tiimejä, joissa he ratkovat yrityksen antaman tehtävän. Innoleirin aikana opiskelijat tutustuvat yritykseen ja sen toimintaan ja saavat toimeksiannon, jonka kanssa he työskentelevät seuraavan vuorokauden ajan.

Leirin toiminnoista toimeksiantoa tukevat mm. digiluento ja ideakävely, jonka aikana opiskelijat ideoivat itsenäisesti ja tämän jälkeen kokoontuvat ryhmiin jatkamaan työskentelyä. Opiskelijoita valmennetaan leirin aikana myös esiintymiseen. Leirin päätteeksi tiimit esittelevät ideansa toimeksiantajalle.

Yritysten toimeksiannot voivat olla mitä tahansa tehtäviä, joihin yritys toivoo ratkaisua tai uusia ideoita.


Innoleiri to-pe 8.-9.10.2015 kello 12.00 – 12.00 (24 tuntia)

Oppimisympäristö Xinno, Kasarmin kampuksen N-rakennus
Patteristonkatu 2, Mikkeli


Tarkemmat aikataulut ja lisätiedot:

Anna-Maija Torniainen
projektityöntekijä, Mamk
puh. 040 648 3178
sähköposti: anna-maija.torniainen(at)mamk.fi

Marjaana Kivelä
projektipäällikkö, Mamk
p. 040 826 6070
sähköposti: marjaana.kivela(at)mamk.fi

Mamkille EU:n komissiolta merkittävä rahoitus jätteiden hyötykäytön kehittämiseen

​Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mamk) on mukana tutkimushankkeessa, joka on saanut Euroopan komissiolta 2,5 miljoonan euron rahoituksen.

Smart Ground -hankkeen tavoitteena on kehittää tietopankki, jonne tallennetaan tiedot muun muassa loppusijoitetusta jätteestä. Tietopankki on tärkeä, kun jätteet halutaan ottaa kaatopaikoilta takaisin kiertoon – hyödynnettäviksi esimerkiksi raaka-aineina tai energiana.

- Kaatopaikoille loppusijoitettua jätettä ei pidä enää ajatella kierrosta lopullisesti poistettuna ja unohdettuna. Käyttöönotto edellyttää kuitenkin, että tiedetään missä potentiaaliset jätteet sijaitsevat ja kuinka kannattavaa niiden käyttöön ottaminen on, projektipäällikkö Sami Luste Mamkista sanoo.

Hankkeessa tunnistetaan kaatopaikoilla sijaitsevien raaka-aineiden potentiaalit ja saadaan tietoa niiden taloudellisesti kannattavasta käyttöönotosta. Lisäksi kehitetään ympäristöturvallisia menetelmiä, joiden avulla voidaan selvittää ajan saatossa loppusijoitettujen jätteiden määrä ja laatu – ilman riskialtista penkan avaamista.

Kansainvälinen hanke on lähtöisin Mamkin ideasta, ja se toteutetaan yhdessä 13 eurooppalaisen toimijan kanssa. Hankkeessa on mukana useita korkeakouluja, konsulttiyrityksiä, valtion tutkimuslaitoksia ja jätteiden käsittelylaitoksia – muun muassa Etelä-Savon alueella toimiva Metsäsairila Oy. Hanketta rahoittaa EU:n Horisontti 2020 puiteohjelma.


Lisätietoja: Sami Luste, projektipäällikkö, Mamk, p. 050 364 6452, sami.luste(at)mamk.fi
 

Mikkelin ammattikorkeakoulun ravintolat; Talli, DeXi ja Kasarmina Kasarmin kampuksella ympäristömerkittiin kesällä 2015. Joutsenmerkki eli Pohjoismainen ympäristömerkki takaa sen, että ravintoloiden ympäristöasiat on hoidettu mallikkaasti kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.

Ravintola Talli joutsenmerkittiin v. 2008 ja Ravintola DeXi v. 2012. Hotelli-, ravintola- ja kongressikeskusten hakukriteerit ja -ehdot yhdistettiin ja uusittiin keväällä 2014. Tästä johtuen Joutsenmerkkiä haettiin uudestaan Kasarmin kampuksen ravintolapalveluille sähköisen, My Swan Account -hakemussovelluksen avulla. Energiankulutukseen liittyviä tietoja kerättiin talotekniikan projektitoimiston opiskelijaprojektissa syksyllä 2014. Sähköinen haku käynnistettiin keväällä 2015. Ravintola Tallin ravintolapäällikkö Merja Hölttä toimi Joutsenmerkkihaun vastuuhenkilönä Kasarmin kampuksen ravintolapalveluissa.

Joutsenmerkin saaminen edellyttää ravintolalta tiukkojen ympäristökriteerien läpäisemistä. Kasarmin kampuksen ravintoloiden osalta tämä näkyy mm. päivittäin tarjolla olevan lähi- ja luomuruoan määrässä. Ravintola Kasarmina ja Talli ovat Portaat Luomuun tasolla 4 ja Ravintola DeXi Portaat Luomuun tasolla 5. Päivittäin on tarjolla erillinen kasvisruokavaihtoehto kaikissa ravintoloissa. Lähiruoaksi luetaan raaka-aineet, jotka ovat peräisin 250 km:n säteeltä Mikkelistä.

Toinen ruokailijalle näkyvä seikka on jätteiden lajitteluohjeistuksen jatkuva parantaminen ja asiakasohjaus niin ravintoloissa, aulatiloissa kuin luokka- ja kokoustiloissa. Lisäksi ravintoloissa on panostettu energiaa ja vettä säästäviin koneisiin, laitteisiin ja toimenpiteisiin, sekä henkilökunnan jatkuvaan ympäristötietoisuuden kasvattamiseen laatuinfoissa ja osana henkilöstöpalavereita.

Kasarmin kampuksen ravintoloiden ympäristöasioiden hyvä hoito on myös osa Mikkelin ammattikorkeakoulun Kestävämpi Mamk -ympäristöohjelmaa. Sen tavoitteita toteutetaan ja seurataan ravintolapalveluissa mm. jätelajitteluna, säännöllisinä energiakulutusmittauksina (sähkö, lämpö, vesi), lähi- ja luomuruokana ruokalistoilla, yli 90 % ympäristömerkittyinä astianpesuaineina sekä erilaisina tiedotus- ja markkinointitoimenpiteinä. Kampusravintoloiden muissakin hankinnoissa; kalusteissa, kertakäyttöastioissa, servieteissä ja astiahankinnoissa painotetaan kestävää kehitystä kilpailutuskriteerinä. Tiukkojen kriteerien lisäksi Joutsenmerkki ohjaa ravintoloita ympäristökuormituksen vähentämiseen ja edellyttää ravintolalta mitattavia tavoitteita vuositasolla.

Kasarmin kampuksen ravintolapalvelut osallistuvat vuosittain valtakunnallisiin luomuviikko- ja energiansäästöviikko -tapahtumiin. Joutsenmerkin saamista kaikille kampuksen ravintoloille juhlitaan viikolla 42. Joutsenmerkkiviikon toteutuksen suunnittelusta ovat vastanneet restonomiopiskelijat ruokapalveluiden suunnittelu ja toteutus -opintojaksolta.

Joutsenmerkki eli Pohjoismainen ympäristömerkki opastaa ympäristön kannalta parempiin ostopäätöksiin. Saadakseen Joutsenmerkin on tuotteen tai palvelun täytettävä tiukat, ympäristöön, terveyteen ja laatuun painottuvat vaatimukset.

Lisätietoja:

Kasarmin kampuksen ravintolapalvelut
Ravintola Talli
Ravintolapäällikkö
Merja Hölttä, puh. 050 521 8520, merja.holtta@mamk.fi

Palvelupäällikkö
Minna-Mari Mentula, puh. 040 709 4981, minna-mari.mentula@mamk.fi


 

Ammattikorkeakoulun organisaatiorakenteen suunnittelu on käynnissä

Kyamkin ja Mamkin fuusiossa syntyvän ammattikorkeakoulun organisaatiorakenteen suunnittelu on käynnistynyt. Asiasta päätettiin hallitusten kokouksessa 12.10. Mikkelissä. Hallitukset hyväksyivät esityksen uudesta organisaation rakenteesta, jonka pohjalta käynnistetään neuvottelut henkilöstön kanssa lokakuun lopussa.

Neuvotteluja käydään syksyn ja alkutalven aikana ja hallitus kokoontuu päättämään organisaatiosta 11.1.2016. Uusi rakenne ja organisaatio otetaan käyttöön kevätlukukauden lopussa, aikataulu täsmentyy talven aikana.
Uudessa organisaatiossa toimitusjohtajan alaisuuteen tulee kuusi johtajaa – koulutus jaetaan kolmeen kokonaisuuteen ja muusta toiminnasta vastaa kolme johtajaa.

Koulutus
• talous
• tekniikka
• hyvinvointi

Muu toiminta
• opetuksesta, sen hallinnosta ja tukipalveluista vastaa vararehtori, varatoimitusjohtaja
• TKI-toiminnasta vastaa kehitysjohtaja
• talous-, henkilöstö- ja hallintopalveluista vastaava johtaja

Lisäksi organisaation läpi leikkaa kolme keskeistä teemaa, jotka ovat yrittäjyys, Venäjä-osaaminen sekä digitalisaatio.

Lisätietoja:
Jussi Lehtinen, hallituksen puheenjohtaja,
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy
puh. 0400 644 206, jussi.lehtinen@kymenlaakso.fi

Jyrki Koivikko
hallituksen puheenjohtaja, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy
hallituksen varapuheenjohtaja, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
puh. 040 670 5509, jyrki.koivikko@evl.fi
 

Omaishoivaajan arvokasta työtä tehdään näkyväksi Mikkelin seudulla

Suomessa virallisten omaishoitosopimusten ulkopuolelle jää edelleen suurin osa kotona tehtävästä hoiva- ja hoitotyöstä. Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) hanke tekee nyt näkyväksi omaishoitosopimusten ulkopuolella tehtävää säännöllistä hoivatyötä.

Suomessa noin miljoonasta läheistään auttavasta omaisesta arviolta noin 300 000 henkilöä antaa säännöllistä, lähes päivittäistä omaishoivaa. Heistä vain 40 000 on virallisia, kunnan kanssa sopimuksen tehneitä omaishoitajia.

Mamkin omaishoivahankkeessa pyritään tekemään näkyväksi omaishoitosopimusten ulkopuolella säännöllisesti hoivatyötä tekevien asemaa.

Hoivatyö usein säännöllistä apua auttamisen sijaan

Hankkeessa on syvähaastateltu 15 omaishoivaajaa . Asiaa käsittelevä raportti valmistuu helmikuussa, mutta alustavia tuloksia on jo saatu.

- Haastatteluissa on käynyt ilmi omaishoivan monimuotoisuus, vaativuus, sitovuus ja korvaamaton merkitys hoivaa tarvitsevalle nimenomaan säännöllisenä ja päivittäisenä apuna satunnaisen auttamisen sijaan, kertoo hankkeen projektipäällikkö, sosiaaligerontologi Tarja Tapio Mikkelin ammattikorkeakoulusta.

Omaishoivaa tehdään usein virallisen palvelujärjestelmän ulkopuolella vaihtelevin voimavaroin, erilaisin kyvyin ja mahdollisuuksin ilman minkäänlaista tukea tai verkostoa.

- Haastateltaville työn merkityksen tunnistaminen ja tunnustaminen myös sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä olisi tärkeää. Se helpottaisi omaisten asioiden hoitamista kuten myös vertaistuen järjestämistä ja organisoitumista. Nämä puolestaan tukevat sekä hoivaajan että hoivattavan jaksamista ja arjen jatkumista, Tapio sanoo.

Mikkelin seutu edelläkävijänä omaishoivaajien aseman parantamisessa

Ennen kuin omaishoivaajien asemaa voidaan parantaa, omaishoivatyö, sen ominaispiirteet ja sitä tekevät ihmiset pitääkin tehdä paremmin näkyviksi ja kuulluiksi. Tätä työtä tehdään nyt Mikkelin seudulla Omaisen tai läheisen näkemykset asemastaan palveluverkostossa -hankkeessa, jota rahoittavat Etelä-Savon ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto.

Hanke täydentää alueella toimivaa Mikkelin seudun omaiset ja läheiset ry:n Lamppu-kumppanuushanketta. Sen tavoitteena on tukea erityisesti ansiotyötä tekevien omaishoivaajien ja heidän perheidensä jaksamista ja hyvinvointia.

Lisätietoja:

Tarja Tapio, projektipäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 637 3195, tarja.tapio@mamk.fi

Maarit Karhula, projektityöntekijä, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 684 9441, maarit.karhula@mamk.fi
 

Opiskelijat ahkeroivat vuorokauden putkeen Innoleirillä

Open house -hankkeessa järjestetyt monialaiset Innoleirit saivat jatkoa, kun ryhmä opiskelijoita kokoontui työskentelemään Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) Xinno-oppimisympäristöön vuorokaudeksi.

24 h Innoleiri on vuorokauden kokonaisuus, jonka aikana opiskelijat työstävät innovatiivisia ratkaisuja yritykseltä tulevaan toimeksiantoon. Mamkin opiskelijat ideoivat ratkaisuja toimeksiantaja Metsä Groupin antamaan tehtävään Innoleirillä to-pe 8.-9.10.2015.

Leiri alkoi torstaina puoliltapäivin, jolloin 13 Mamkin opiskelijaa saapui oppimisympäristö Xinnon tiloihin seuraavaksi 24 tunniksi. Avaustilaisuudessa opiskelijat pääsivät tutustumaan Metsä Groupin toimintaan ja tehtävänantoon, joka liittyi verkkoliiketoiminnan kehittämiseen.

Opiskelijat (metsätalous, liiketalous, palveluiden tuottaminen ja johtaminen, matkailu- ja palveluliiketoiminta) muodostivat monialaisia tiimejä, joissa ideoivat ratkaisuja ja kehittämisehdotuksia yrityksen antamaan haasteeseen. Opetus- ja TKI-henkilöstöä oli mukana ohjaamassa opiskelijoiden työskentelyä.

Mukana oli henkilöstöä liiketalouden, metsätalouden, sähkö- ja informaatiotekniikan ja energia- ja ympäristötekniikan laitoksilta.

Leirin aikana opiskelijoiden avuksi järjestettiin ideakävely, digiluento ja esiintymisvalmennusta. Leirin päätteeksi tiimit esittelevät ideansa toimeksiantajalle, toisilleen ja ohjaajille. Opetusmenetelmä tarjosi opiskelijoille työelämäläheisen opiskelutavan ja antoi yhteistyöyritykselle mahdollisuuden saada ratkaisuja ajankohtaiseen kehittämistarpeeseen.

Tuloksena opiskelijatiimit olivat ideoineet mielenkiintoisia ja konkreettisia ehdotuksia toimeksiantoon. Toimeksiantajan edustaja oli tyytyväinen opiskelijaryhmien tuotoksiin, joista hän saa tiimeiltä esitykset ja pidemmät raportit.

Jatkoa Innoleireille?

Open House -hankkeessa on järjestetty neljä Innoleiriä. Innoleirien tarkoituksena on ollut mahdollistaa henkilöstölle ja opiskelijoille uudenlainen tapa oppia ja opettaa, sekä kehittää omia tk-valmiuksiaan.

Yrityksille leirit ovat tarjonneet opiskelijoilta tuoreita ideoita toimintansa kehittämiseen. Kerätyn palautteen perusteella leirit ovat osoittautuneet toimivaksi tavaksi toteuttaa opintoja yhteistyössä yritysten kanssa.

Hankehenkilöstö toivoo hyvien Innoleiri-kokemusten saavan jatkoa myös tulevaisuudessa!

Lisätietoja

projektityöntekijä Anna-Maija Torniainen, anna-maija.torniainen(at)mamk.fi
 

AFTER WORK -luentosarja starttaa Kasarmin Kampuksella

Open house -hanke järjestää kaikille avoimen luentosarjan Mikkelin ammattikorkeakoululla (Mamk). Luentosarjassa eri alojen yritysten edustajat kertovat yritystoiminnastaan ja alaa koskettavista ajankohtaisista asioista.

Luentosarja pureutuu yritysten haasteisiin ja mahdollisuuksiin muuttuvassa taloudessa. Luentosarjassa vierailevat yritykset toimivat aloilla, jotka ovat kiinteässä yhteydessä Mamkin tutkimus- ja kehittämistoiminnan kärkiteemoihin; kestävään hyvinvointiin, materiaaleihin ja ympäristöturvallisuuteen sekä sähköiseen arkistointiin ja digipalveluihin.

Keskiviikkona 5.11. klo 16–17 Suomen Ikihyvä Oy:n toimitusjohtaja Päivi Valli

Suomen Ikihyvä Oy tarjoaa kuntoutuspalveluita ja palveluasumista. Luento Ravintola Dexissä Kasarmin Kampuksella.

SEE YOU @ Dexi AFTER WORK!

Seuraavat luennot keskiviikkoisin 3.12., 14.1., 4.2., 4.3 ja 1.4 kello 16–17.

 

Lisätiedot:

Anna-Maija Torniainen, projektityöntekijä, p. 040 648 3178, anna-maija.torniainen(at)mamk.fi

Fulvio Rizzo, TKI-asiantuntija, p. 040 6682204, fulvio.rizzo(at)mamk.fi
 

Omaishoivaajan arvokasta työtä tehdään näkyväksi Mikkelin seudulla

Suomessa virallisten omaishoitosopimusten ulkopuolelle jää edelleen suurin osa kotona tehtävästä hoiva- ja hoitotyöstä. Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) hanke tekee nyt näkyväksi omaishoitosopimusten ulkopuolella tehtävää säännöllistä hoivatyötä.

Suomessa noin miljoonasta läheistään auttavasta omaisesta arviolta noin 300 000 henkilöä antaa säännöllistä, lähes päivittäistä omaishoivaa. Heistä vain 40 000 on virallisia, kunnan kanssa sopimuksen tehneitä omaishoitajia.

Mamkin omaishoivahankkeessa pyritään tekemään näkyväksi omaishoitosopimusten ulkopuolella säännöllisesti hoivatyötä tekevien asemaa.

Hoivatyö usein säännöllistä apua auttamisen sijaan

Hankkeessa on syvähaastateltu 15 omaishoivaajaa . Asiaa käsittelevä raportti valmistuu helmikuussa, mutta alustavia tuloksia on jo saatu.

- Haastatteluissa on käynyt ilmi omaishoivan monimuotoisuus, vaativuus, sitovuus ja korvaamaton merkitys hoivaa tarvitsevalle nimenomaan säännöllisenä ja päivittäisenä apuna satunnaisen auttamisen sijaan, kertoo hankkeen projektipäällikkö, sosiaaligerontologi Tarja Tapio Mikkelin ammattikorkeakoulusta.

Omaishoivaa tehdään usein virallisen palvelujärjestelmän ulkopuolella vaihtelevin voimavaroin, erilaisin kyvyin ja mahdollisuuksin ilman minkäänlaista tukea tai verkostoa.

- Haastateltaville työn merkityksen tunnistaminen ja tunnustaminen myös sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä olisi tärkeää. Se helpottaisi omaisten asioiden hoitamista kuten myös vertaistuen järjestämistä ja organisoitumista. Nämä puolestaan tukevat sekä hoivaajan että hoivattavan jaksamista ja arjen jatkumista, Tapio sanoo.

Mikkelin seutu edelläkävijänä omaishoivaajien aseman parantamisessa

Ennen kuin omaishoivaajien asemaa voidaan parantaa, omaishoivatyö, sen ominaispiirteet ja sitä tekevät ihmiset pitääkin tehdä paremmin näkyviksi ja kuulluiksi. Tätä työtä tehdään nyt Mikkelin seudulla Omaisen tai läheisen näkemykset asemastaan palveluverkostossa -hankkeessa, jota rahoittavat Etelä-Savon ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto.

Hanke täydentää alueella toimivaa Mikkelin seudun omaiset ja läheiset ry:n Lamppu-kumppanuushanketta. Sen tavoitteena on tukea erityisesti ansiotyötä tekevien omaishoivaajien ja heidän perheidensä jaksamista ja hyvinvointia.

Lisätietoja:

Tarja Tapio, projektipäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 637 3195, tarja.tapio@mamk.fi

Maarit Karhula, projektityöntekijä, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 684 9441, maarit.karhula@mamk.fi
 

Ohjausryhmä esittää Areena-hankkeen toteuttamista

Mikkeliin suunnitteilla olevan Areena-monitoimihallin ohjausryhmä esittää hankeen käynnistämistä Mikkelin kaupungin, ammattikorkeakoulun ja Suomen Nuoriso-opiston yhteisenä hankkeena. Ohjausryhmä kokoontui maanantaina 26.10. käsittelemään Areenan liiketoimintasuunnitelmaa. Hankkeen kokonaiskustannus on 17,9 miljoonaa euroa ja summaan sisältyy yhteinen aulatila jäähallin sekä raviradan ravintolarakennuksen kanssa. Alkuvaiheessa hallin pääomistaja on Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, mutta 15 vuoden kuluttua hallin pääomistajuus siirtyy Mikkelin kaupungille.

Esitystä käsitellään marraskuussa Mikkelin kaupunginhallituksessa sekä valtuustossa, Mamk Oy:n sekä Xamk Oy:n hallituksissa sekä Suomen Nuoriso-opiston hallituksessa. Jos esitys hyväksytään, voi hallin rakentaminen alkaa heti.
Vuonna 2017 valmistuvaksi arvioitu Areena on liikunnan, tapahtumien ja kulttuurin käyttöön tarkoitettu, joustava ja muunneltava monitoimihalli - vastaavaa ei löydy Kaakkois-Suomen alueelta. Sen tehtävänä on tukea ja vahvistaa alueen hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja osaamista. Areena palvelee monipuolisesti oppilaitosten lisäksi alueen asukkaita, urheiluseuroja, matkailijoita, elinkeinoelämää ja opiskelijoita.

Areenan vaikutukset alueelle

Areenan liikevaihto on suunnitelmien mukaan noin miljoona euroa. Areenan työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan noin 22 - 31 henkilötyövuotta ja verotulojen kokonaisvaikutuksen noin 330 000 - 460 000 euroa. Tämän lisäksi Mikkelin kaupunki saa Areenasta vuosittain noin 120 000 euroa kiinteistöveroa.
- Välillinen tuotantovaikutus tuleeolemaan noin 2,5 - 3,5 miljoonaa euroa vuodessa, arvioi ohjausryhmän puheenjohtaja, Mamk Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko.
- Tämä kertoo, että Areenassa on kyse paljon muustakin kuin ainoastaan liikuntapaikkarakentamisesta. Erityisesti tapahtumien järjestäminen aktivoi merkittävän tuotantoketjun, jonka välilliset vaikutukset aluetalouteen voivat olla huomattavia. Tämän lisäksi kehitämme uutta terveys-, liikunta- ja hyvinvointialan koulutusta ja tutkimusta. Areena synnyttää myös uutta yritystoimintaa ja vahvistaa jo olemassa olevaa. Ammattikorkeakoulun näkökulmasta Areena tuo myös merkittävää parannusta opiskelijoiden liikuntatilojen suhteen, jotka eivät tällä hetkellä täytä korkeakoululiikunnan suosituksia.

Mikkelin kaupungille Areena luo merkittäviä mahdollisuuksia Mikkelin alueen kehitykseen usein eri tavoin.
- Kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille itsehallintoaluelille, kunnan ja alueen rooli muuttuu. Toisaalta terveyden edistäminen on jatkossakin tärkeä osa kunnan tehtävää. Myös alueen vetovoimatekijöitä on tärkeä vahvistaa. Areena-hankkeessa nämä yhdistyvät – Areenan avulla kehitetään vetovoimaa liikunnan, hyvinvoinnin ja tapahtumajärjestämisen kautta. Samalla Areena tuo uudentyyppistä elinkeinoelämää alueelle. Kaupungille on myös tärkeää, että Xamk menestyy kaikilla paikkakunnilla, kertoo Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka.

Rahoitus ja omistajuus

Oman pääoman osuus Areenassa on 8,5 miljoonaa euroa. Siitä Mamk Oy:n osuus on 5, Mikkelin kaupungin 3 ja Suomen Nuoriso-opiston 0,5 miljoonaa euroa. Hankkeelle arvioidaan saatavan julkista tukea ja erilaisia avustuksia noin 2,5 miljoonaa euroa. Lainarahoituksen osuus investoinnista on 6,9 miljoonaa euroa.

Tulevan osakassopimuksen mukaisesti Mikkelin kaupunki sijoittaa hankkeeseen 3 miljoonan alkusijoituksen lisäksi 200 000 euroa vuodessa 15 vuoden ajan. Näin Mikkelin kaupungin sijoitus on 15 vuoden kuluttua 6 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa pääomistajuutta.

Poikkeuksellinen yhteishanke

Areena-hanke on poikkeuksellinen koko valtakunnassa. Missään muualla ei tämän tyyppistä hanketta ole toteutettu kaupungin, ammattikorkeakoulun, muiden oppilaitosten ja toimijoiden yhteisenä hankkeena. Myös toteutusvaiheessa korostuu yhteistyö.

- Kattavan ja monipuolisen yhteistyön avulla Mikkelin Kalevankankaalle saadaan merkittäviä kustannussäästöjä kiinteistöjen ylläpidon, toimintojen organisoinnin sekä myynnin, markkinoinnin ja asiakaspalvelun alueilla, toteaa Koivikko.
Areenan vaikutusalue on ensisijaisesti Mikkelin seutu ja Etelä-Savon maakunta, mutta Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen vuonna 2017 tapahtuvan fuusion myötä Areenan vaikutukset ulottuvat myös yli Etelä-Savon maakunnan.

- Fuusiossa syntyvä ammattikorkeakoulu on linjannut strategiset tavoitteensa. Se profiloituu kestävän hyvinvoinnin ja teknologian korkeakouluksi, joka vahvistaa toiminta-alueen elinvoimaisuutta ja synnyttää uusia innovaatioita ja liiketoimintaa. Juuri näistä asioista Areenassa on kyse, Koivikko muistuttaa.

Areenan suunnittelu- ja rakennusvaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota rakennustekniikkaan ja tarkoituksena on tehdä Areenasta Cleantechin eli puhtaan teknologian malliesimerkki energiatehokkaaseen rakentamiseen.

Areena lyhyesti

- liikunnan, tapahtumien ja kulttuurin käyttöön tarkoitettu muunneltava monitoimitila
- sijainti Mikkelin Kalevankankaalla
- bruttoala 8800 m², josta liikuntatilat 5200 m²
- kiinteitä katsomopaikkoja 1500, yhteensä paikkoja lähes 5000
- kokonaiskustannukset 17,9 milj. euroa
- liikevaihto noin miljoona euroa
- omistajina Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Mikkelin kaupunki ja Suomen Nuoriso-opisto
- alustavan suunnitelman mukaan valmis 2017

Kuvia median käyttöön ja lisätietoa Areenasta löytyy täältä

Lisätietoja: Jyrki Koivikko, hallituksen puheenjohtaja, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy
puh. 040 670 5509, jyrki.koivikko@evl.fi
 

Lieksan somaleista tehty kansainvälinen dokumenttielokuva “Finding Edge Road” esitetään Mamkissa 5.11.2015

Finding Edge Road -dokumentin Mikkeliin tuo Suomen Akatemian rahoittama Somalialaisena Suomessa ja Minnesotassa – diaspora, kansalaisuus ja kuuluminen -hanke. Tutkimushanketta toteuttavat Mamk ja Itä-Suomen yliopisto. Elokuvaesitys on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille.

Aika: 5.11.2015 klo 13.00–15.00
Paikka: Mikpoli-Sali, Patteristonkatu 2, Mikkeli
Ilmoittautuminen 1.11. mennessä: www.lyyti.in/elokuvanaytos

Vuonna 2015 valmistunut dokumentti on esitetty Kanadassa kansallisella CBC-tv-kanavalla syksyllä, mutta ei Suomen televisiossa. Dokumentti kestää 52 minuuttia. Esityksen jälkeen paneelikeskustelussa ovat dokumentin kanadalainen ohjaaja Brandy Yanchyk ja Somalialaisena Suomessa ja Minnesotassa – diaspora, kansalaisuus ja kuuluminen -hankkeen tutkijat Itä-Suomen yliopistosta ja Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja osallistua keskusteluun.

- Dokumentti kertoo sekä Lieksan somaleista että ihmisistä, jotka kokevat heidät uhkana tai vastaavasti mahdollisuutena. Myös tutkimushankkeessamme on haastateltu näitä lieksalaisia, hankkeen koordinaattori Jussi Ronkainen Mamkista kertoo dokumentin yhteydestä tutkimushankkeeseen.

Vaikka Lieksan ja Mikkelin välillä on eroja, Finding Edge Road -dokumenttielokuva ja sen esiin nostamat näkemykset ovat enemmän kuin ajankohtaisia myös täällä.

- Lieksa on kärsinyt pitkään voimakkaasta poismuutosta ja työttömyyden kasvusta. Samaan aikaan tapahtunut satojen somaleiden muutto kaupunkiin on luonut jännitteitä kantaväestön ja muuttajien välille. Mikkeliin on puolestaan päätetty perustaa vastaanottokeskus, ja keskustelu turvapaikanhakijoista on runsasta. Lieksan kokemukset ovat tärkeitä suunniteltaessa turvapaikanhakijoiden vastaanottamista, kotoutumista ja sopuisaa yhdessä oloa, Ronkainen sanoo.

Elokuvan traileri: https://vimeo.com/125534164
Lisää ohjaajasta: http://www.brandyyproductions.com/about-brandy/

Lisätietoja: Jussi Ronkainen, tutkimusyksikön johtaja, Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 050 312 4983, jussi.ronkainen(at)mamk.fi


 

Katso menu tästä

Mikkelin ammattikorkeakoulusta perjantaina 30.10.2015 valmistuvat.

Mikkeli

Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Yhteisöpedagogi (ylempi AMK)
Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma
Saurama Juha Veikko Ilmari, Järvenpää

Kansalaistoiminta ja nuorisotyön koulutusohjelma
Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, Yhteisöpedagogi (AMK)
Rytkönen Anu Marjut, Mikkeli

Ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan ylempi AMK tutkinto, Metsätalousinsinööri (ylempi AMK)
Metsätalouden liiketoiminnan koulutusohjelma
Mikkonen Ari, Pyhäjärvi

Ammattikorkeakoulun matkailu- ja ravitsemisalan ylempi AMK tutkinto, Restonomi (ylempi AMK)
Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma
Höckert Minna Kristiina, Helsinki

Ammattikorkeakoulun liiketalouden ylempi AMK tutkinto, Tradenomi (ylempi AMK)
Sähköisen asioinnin ja arkistoinnin koulutusohjelma
Rivalli Sari, Mikkeli

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi (AMK)
Lappalainen Antton Elias, Mikkeli
Mäkilä Pekka Eero Tapio, Mikkeli

Hoitotyön koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (AMK) ja Terveydenhoitaja (AMK)
Hatinen Hanna Katriina, Mikkeli
Lappi Saara Mari Sofia, Mäntyharju

Hoitotyön koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (AMK)
Haverinen Niko Matias, Mikkeli

Hoitotyön koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Terveydenhoitaja (AMK)
Reponen Noora Sofia, Varkaus

Sosiaalialan koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sosionomi (AMK)
Hagman Hanna Aliisa, Puumala
Sinkkonen Laura Emma Karoliina, Mikkeli

Materiaalitekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Huttunen Niko Martti Petteri, Mikkeli

Sähkötekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Jaakkola Toni Eino Henrik, Mikkeli
Pahkala Ilkka Tapani, Lappeenranta

Talotekniikan koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Kletchenko Evgenii, Venäjä
Nyberg Jari Juhani, Jyväskylä

Ympäristöteknologian koulutusohjelma
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Heikkinen Laura Meri Karoliina, Mikkeli
Julkunen Ville Ilmari, Mikkeli

Degree Programme in Information Technology
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)
Drozdova Anna, Venäjä

Liiketalouden koulutusohjelma
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi
Väkimies Heidi Taina Hannele, Mikkeli

Savonlinna

Fysioterapian koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Fysioterapeutti (AMK)
Mannila Niko Patrik, Jyväskylä

Hoitotyön koulutusohjelma
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (AMK)
Kemppainen Anni Karoliina, Savonlinna
 

Millaista on työskennellä 24 tuntia yhtäjaksoisesti?

Blogissa opiskelijoiden kokemuksia Innoleiri-kokemuksesta!

Open House -hankkeessa (www.mamk.fi/openhouse) on järjestetty monialaisia 24 tuntia kestäviä Innoleirejä opiskelijoille.

24 h Innoleiri on vuorokauden kokonaisuus, jonka aikana opiskelijat työstävät innovatiivisia ratkaisuja yritykseltä tulevaan toimeksiantoon.

Mamkin opiskelijat ideoivat ratkaisuja toimeksiantaja Metsä Groupin antamaan tehtävään Innoleirillä to-pe 8.-9.10.2015.

Lue opiskelijoiden blogista Innoleiri-kokemuksesta: http://innoleiri.blogspot.fi/

Lisätietoja
projektityöntekijä Anna-Maija Torniainen, anna-maija.torniainen(at)mamk.fi

 

Suomen ammattikorkeakouluväki kokoontuu Mikkeliin

Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) Kasarmin kampuksella järjestettävä Liike – työelämälähtöinen TKI-toiminta -seminaari kokoaa ammattikorkeakouluväen Mikkeliin 10.11. – 11.11.2015.

Mamk järjestää seminaarin yhdessä opetus- kulttuuriministeriön (OKM), Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvoston Arene ry:n ja 17 OKM:n rahoittaman kehittämishankeen kanssa.

Seminaarin pääpuhuja on opetusneuvos Eeva Kaunismaa OKM:stä.

Hallitusohjelma edellyttää, että korkeakoulut ja tutkimuslaitokset laativat esityksen työnjaosta ja yhteistyöstä.

- Kuulostaa kevyeltä, mutta prosessi ei ole yksinkertainen. Mitä tarkoittaa, että merkittävimpiä aloitteita voidaan tukea strategiarahoituksella? Millaisia ovat korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sopimuspohjaiset väliset ja keskinäiset ratkaisut? Miten edistetään osaamisen kaupallistamista?

Kaunismaan Ajankohtaista tutkimuspolitiikasta kuullaan 10.11. klo 10.30.

Uutisista tuttu juontaja ja kehittämistyön tuloksia

Ensimmäisenä seminaaripäivänä Liike-seminaarissa keskusteluja luotsaa Ylen uutisjuontaja ja -tuottaja Jussi-Pekka Rantanen.

Seminaarissa tuodaan esille OKM:n rahoittamien kehityshankkeiden tuloksia. Ministeriö on rahoittanut vuosina 2014–2015 yhteensä 17 ammattikorkeakoulujen hanketta, joissa on vahvistettu työelämälähtöisen opetus-, tutkimus- ja kehitystyön edellytyksiä. Seminaarissa hankekokonaisuuden tuloksellisuus ja vaikutukset kootaan yhteen.

Hankkeet ovat laajoja, useiden ammattikorkeakoulujen yhteishankkeita. Osassa hankkeista ovat olleet mukana kaikki Suomen ammattikorkeakoulut.

- Hallituksen tavoitteena on kannustaa ohjauksella ja julkisella rahoituksella korkeakouluja yritysyhteistyöhön. Lisäksi tiedonkeruuta kehitetään, jotta onnistumisia yhteistyössä, vaikuttavuudessa ja tutkimustulosten hyödyntämisessä sekä kaupallistamisessa voidaan arvioida paremmin, seminaarista vastaava projektipäällikkö Marjaana Kivelä Mamkista kertoo.

Seminaarissa on paikalla yritysten edustajia, jotka avaavat millaista ammattikorkeakoulujen kanssa on käytännössä tehdä tutkimus-ja kehittämistyötä, ja millaisia tuloksia yhteistyöllä on saavutettu.

Media on tervetullut seminaariin ja haastattelemaan seminaarivieraita.

Aika: ti 10.11. – ke 11.11.2015
Paikka: Mikkelin ammattikorkeakoulu, Patteristonkatu 3, MIKKELI
Ohjelma: www.mamk.fi/liike


Lisätiedot seminaarista

Marjaana Kivelä, projektipäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 826 6070

Anna-Maija Torniainen, projektityöntekijä, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 648 3178
 

Ympäristöjohtamisen vuoden paras opinnäytetyö Mamkista

Ympäristöjohtamisen yhdistys ry (www.yjy.fi) on palkinnut parhaat opinnäytetyöt ympäristöjohtamisen alalta. AMK-opinnäytetyötyökilpailussa voittajaksi tuli Mikkelin ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2013 Bachelor of Engineering -tutkinnosta valmistunut, savonlinnalainen Philippe Potiron (kuvassa vas.) työllään: ”State of the Art and Opportunities of New Technologies of Communication in the Environmental Interpretation – Case of Saimaa Protected Areas."

YJY toteaa tiedotteessaan, että voittajatyö yhdistää ympäristöjohtamisen ja luonnonsuojelualueiden markkinoinnin uudella tavalla. Työ tutkii Metsähallituksen luontotulkinnan perusperiaatteiden hyödyntämismahdollisuuksia nykyisiä viestintäteknologioita käyttäen Saimaan alueella. Työn tuloksilla on merkitystä suojelualueiden toiminnan kehittämisessä.

Ympäristöjohtamisen yhdistys palkitsee ympäristöjohtamista käsitteleviä korkeatasoisia tutkimuksia joka toinen vuosi. Palkittavaksi ehdotetuilta töiltä edellytettiin erittäin hyvää tai kiitettävää loppuarvosanaa ja ohjaajan lausuntoa työn ansioista. Yleisiä arviointiperusteita olivat uutuusarvo, hyöty yrityksille ja yhteiskunnalle sekä tieteelliset ja metodologiset ansiot. Sarjoina on yliopistosarja ja ammattikorkeakoulusarja. Voittajat saivat 1000 euron stipendit. Lisäksi annettiin yksi kunniamaininta.

Työhön voit tutustua täällä.

Työn ohjaajana oli lehtori, FM, MBA Anne-Marie Tuomala ja evaluaattorina lehtori, tekn. lis. Maritta Jokela Energia- ja ympäristötekniikan laitokselta.

Itä-Suomi pärjäsi muutenkin tässä valtakunnallisessa kilpailussa hyvin. Yliopistosarjan voitti Mika Korvenranta työllään ”Metsähakkeen tienvarsi- ja terminaalihaketuksen tuotannon logistiikan kestävyysvaikutukset Päijät-Hämeessä” (Itä-Suomen yliopisto).



Lisätietoja:

Anne-Marie Tuomala, lehtori

anne-marie.tuomala@mamk.fi

p. 040 676 5370



Linkki YJYN kotisivujen tiedotteeseen
 

Paleface Vahva-kiertueen keulahahmona

Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut järjestävät jo perinteeksi muodostuneen Vahva-tapahtumien sarjan syksyllä 2015. Kiertueen keulahahmona on tänä vuonna muusikko Paleface.

Koulutustapahtumissa lukioiden ja ammattiopistojen opiskelijat pääsevät tutustumaan Kyamkin ja Mamkin koulutustarjontaan. Luentojen lisäksi Paleface esittää heille luonnollisesti myös musiikkiaan. Tapahtumiin on ilmoittautunut jo yhteensä lähes 800 lukioiden ja ammattiopistojen opiskelijaa.

Paleface esiintyy neljässä tapahtumassa:

17.11.2015 klo 8.45–11.45 ja 12–15
Mamkin Kasarmin kampus, Mikkeli

18.11.2015 klo 9–12
Kyamkin Kasarminmäen kampus, Kouvola

19.11.2015 klo 9–12
Kyamkin Metsolan kampus, Kotka

2.12.2015 klo 13
Studia-messut, Helsinki

Paleface on yksi maamme arvostetuimpia ja kansainvälisimpiä rap-artisteja, joka on luonut itselleen hienon uran päämäärätietoisesti ja omilla ehdoillaan. Muusikon uransa lisäksi hän on muun muassa toiminut radiojuontajana, suomentanut kirjoja ja elokuvia sekä toimittanut kirjan suomalaisen rap-skenen historiasta.

Vahva-kiertue on paljon muutakin kuin mainitut neljä tapahtumaa. Syksyn ja talven aikana Mamkin ja Kyamkin opiskelijat vierailevat lukioissa ja ammattiopistoissa kertomassa, millaista opiskelu ammattikorkeakouluissamme on.

Lisätietoa kiertueesta on tarjolla ammattikorkeakoulujen sivuilla www.kyamk.fi/vahva ja www.mamk.fi/vahva.

Lisätietoja kiertueesta

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu oy
Viestintä- ja markkinointipalvelut
Viestintäsuunnittelija Aki Ilmanen, p. 040 864 4996
Tapahtumatuottaja Tiina-Riikka Turunen, p. 040 868 6445
etunimi.sukunimi@xamk.fi