Areena-hankkeelle vihreää valoa Xamk Oy-hallitukselta

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus on hyväksynyt Areena-hankkeen omalta osaltaan ja antanut näin Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:lle Areena-monitoimihallin toteuttamisluvan. Areenan myönteiset rakennuspäätökset on saatu myös Suomen Nuoriso-opistolta 2.11. ja Mikkelin kaupunginvaltuustolta, joka päätti asiasta 9.11.

- Hankkeen valmistelu ja suunnittelu käynnistyvät monilla eri tasoilla välittömästi. Itse rakentaminen alkaa todennäköisesti touko-kesäkuussa 2016, kertoo Xamk Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja ja Mamk Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko.

Aikaisintaan vuonna 2017 valmistuvaksi arvioitu Areena on liikunnan, tapahtumien ja kulttuurin käyttöön tarkoitettu, joustava ja muunneltava monitoimihalli. Sen tukee ja vahvistaa alueen hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja osaamista. Ammattikorkeakoululle Areena mahdollistaa uuden terveys-, liikunta- ja hyvinvointialan koulutuksen kehittämisen ja alan tutkimuksen vahvistamisen. Areena tuo myös merkittävää parannusta opiskelijoiden liikuntatilojen suhteen, jotka eivät tällä hetkellä täytä korkeakoululiikunnan suosituksia.

Koivikko kiittää eri toimijoita hyvästä luottamuksellisesta yhteistyöstä.
- Yhteistyötä on tehty eri omistajakaupunkien eli Kotkan, Kouvolan, Savonlinnan ja Mikkelin edustajien kesken Xamkin hallituksessa, Mikkelin ammattikorkeakoulun, Suomen Nuoriso-opiston, Mikkelin kaupungin ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
-Hankeprosessi on kestänyt yli kolme vuotta ja tänään itse toteuttaminen voi alkaa. Se tulee vaatimaan paljon kovaa työtä, että ne odotukset ja lupaukset mitä hankkeeseen on liitetty, voidaan myös lunastaa. Yhteistyö on voimaa ja sillä me kaikki voimme saavuttaa enemmän.

Hankkeen kokonaiskustannus on 17,9 miljoonaa euroa. Siitä Mamk Oy:n osuus on 5, Mikkelin kaupungin 3 ja Suomen Nuoriso-opiston 0,5 miljoonaa euroa. Hankkeelle arvioidaan saatavan julkista tukea ja erilaisia avustuksia noin 2,5 miljoonaa euroa. Lainarahoituksen osuus investoinnista on 6,9 miljoonaa euroa. Alkuvaiheessa hallin pääomistaja on Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, mutta 15 vuoden kuluttua hallin pääomistajuus siirtyy Mikkelin kaupungille.

Areena lyhyesti
• liikunnan, tapahtumien ja kulttuurin käyttöön tarkoitettu muunneltava monitoimitila
• sijainti Mikkelin Kalevankankaalla
• bruttoala 8800 m², josta liikuntatilat 5200 m²
• kiinteitä katsomopaikkoja 1500, yhteensä paikkoja lähes 5000
• kokonaiskustannukset 17,9 milj. euroa
• liikevaihto noin miljoona euroa
• omistajina Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, Mikkelin kaupunki ja Suomen Nuoriso-opisto
• valmis aikaisintaan 2017

Kuvia ja lisätietoa Areenasta: http://xamk.materialbank.net/NiboWEB/xamk/showCartPublicContent.do?uuid=8562814&random=192673&lang=fi

Lisätietoja: Jyrki Koivikko, puh. 040 670 5509, jyrki.koivikko@evl.fi
hallituksen puheenjohtaja, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy
hallituksen varapuheenjohtaja, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Riittääkö puuraaka-aine Suomessa tulevaisuudessa? Seminaari Mikkelissä keskiviikkona 18.11.

Metsäalalle on suunniteltu suuria investointeja. Tämä on aiheuttanut huolta suomalaisten puuvarojen riittävyydestä.

Mikkelissä keskustellaan18.11. puuraaka-aineen riittävyydestä ja siitä kuinka puunhankinta tulee tulevaisuudessa muuttumaan.

- Suomen metsien kokonaiskasvu on noin 100 miljoona kuutiometriä vuodessa. Tällä hetkellä metsäteollisuus käyttää tästä jo noin 50-60 miljoonaa kuutiometriä. Mahdollisuudet puuvarojen kestävän käytön lisäämiseen ovat silti olemassa, toteaa tutkimuspäällikkö Kati Kontinen Mikkelin ammattikorkeakoulusta.

Puunhankinnan ja puuraaka-aineen käytön muutokset Suomessa -seminaarissa aiheesta ovat puhumassa alan asiantuntijat.

Aika: ke 18.11. klo 12.00–16.00.
Paikka: 18.11.2015 Mikkelin ammattikorkeakoulun A-Sali (Patteristonkatu 3)
 

Ohjelma:

Suomen puuvarat, metsänkasvu, sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset. Olli Salminen, tutkija, Luonnonvarakeskus.

Ese Oy:n raaka-aineen hankinnan malli. Teollisuuden uusien investointien vaikutus Ese Oy:n raaka-aineen hankintaan. Lasse Lahtinen, tuotantojohtaja, Ese Oy.

Kahvitauko

Uusien investointien vaikutus puunhankintaan ja työllisyyteen metsätoimihenkilön näkökulmasta. Pasi Arkko, tuotantopäällikkö, Metsä Group.

Paneelikeskustelu ja tilaisuuden päätös.

Seminaari on maksuton. Tervetuloa!

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Kati Kontinen, tutkimuspäällikkö, metsätalous- ja kuituteknologia, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 050 466 6656, kati.kontinen(at)mamk.fi

Lisätiedot seminaarista: Sami Heikkilä, opiskelija, metsätalous, p. 050 527 7879, sami.heikkila(at)edu.mamk.fi

Seminaari on osa Mikkelin ammattikorkeakoulun Strateginen kehittäminen, materiaalit ja ympäristöturvallisuus -hanketta, jota rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.


 

KUTSU MEDIALLE: Vapaaehtoistoiminta osana kunnan vanhuspalveluja Mikkelin seudulla

Ikäosaavat palvelualueet Etelä-Savossa -hanke on edistänyt vapaaehtoistoimintaa osana Mikkelin seutusoten vanhuspalveluja. Esimerkiksi Mäntyharjussa vapaaehtoistyö on tullut osaksi palvelukeskuksen toimintaa, Pertunmaalla yhteyshenkilöt huolehtivat tarpeiden ja toiminnan kohtaamisesta, Hirvensalmella on keskitytty etenkin saattohoitoon. Kangasniemellä on koulutettu vapaaehtoisia, jotka vierailevat ryhmäkodissa säännöllisesti ja Mikkelissä on luotu vahvaa verkostoa vapaaehtoistoiminnan pohjaksi.

Median edustaja, tervetuloa seminaariin kuulemaan lisää siitä, millaista vapaaehtoistoimintaa kuntien vanhuspalveluissa viriää!

AUTTAMINEN ANTAA HYVÄN MIELEN – VAPAAEHTOISTOIMINTA OSANA KUNNAN VANHUSPALVELUJA

Päivä: 20.11.2014
Aika: 12.00–15.45
Paikka: Mikpoli-auditorio, Patteristonkatu 2, Mikkeli

”Toivoo, että jos itse on joskus tuossa tilanteessa, niin löytyisi vapaaehtoisia”, ”Tuntee olevansa tärkeä”, ”Antaessaan saa”, ”Sisältöä elämään”, ”Kun on itse saanut, haluaa antaa toisille”. Muun muassa näin kertovat eteläsavolaiset vapaaehtoiset siitä, mikä heitä motivoi ikäihmisten auttamiseen.

Ikäosaavat palvelualueet Etelä-Savossa -hanke on edistänyt vapaaehtoistoimintaa osana Mikkelin seutusoten vanhuspalveluja. Hankkeen päättyessä vuoden 2014 lopussa vapaaehtoistoiminnan kehittäminen jatkuu kunnissa.
Seminaarissa esitetään näkökulmia jatkokehittämiseen ja ratkotaan haasteita, jotka liittyvät toiminnan sopeuttamiseen pysyväksi osaksi kuntien vanhuspalveluja.

OHJELMA

12.00 - 12.05 Seminaarin avaus, projektipäällikkö Tuulikki Hassinen-Ali-Azzani
12.05 - 12.15 Musiikkiesitys
12.15 - 13.00 Ikäosaaminen käyttöön, Arja Jämsén, yksikön johtaja, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
13.00 - 13.45 Vapaaehtoistoiminnan vaikutukset ja vaikuttavuus vanhustyössä, Jarkko Utriainen, projektipäällikkö, Autismi- ja Aspergerliitto ry
13.45 - 14.00 Keskustelua ja kysymyksiä aamupäivän aiheista
14.00 - 14.30 Kahvitauko, vapaata verkostoitumista
14.30 - 15.15 Kuntien edustajat paneelissa: Vapaaehtoistoiminnan rakentumisen haasteet Mikkelin seutusoten vanhuspalveluissa
15.15 - 15.30 Kysymyksiä yleisöltä
15.30 - 15.45 Päätöspuheenvuoro, koulutusjohtaja Katri Ryttyläinen-Korhonen

Seminaari on maksuton ja avoin kaikille vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille. Seminaarin järjestää Ikäosaavat palvelualueet Etelä-Savossa -hanke, jota rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ESR ja Etelä-Savon ELY-keskus. Yhteistyökumppanina on Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Tuula Niemeläinen, projektityöntekijä, Mamk, p. 040 643 4500, tuula.niemelainen@mamk.fi
 

Liike-seminaari liikutti ammattikorkeakouluväen Mikkeliin

Kuva: Mamkin fysioterapeutti Paula Hämäläinen laittoi seminaariyleisöön liikettä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut ammattikorkeakouluja rahoittamalla yhteensä 17 hanketta kymmenellä miljoonalla eurolla viime vuosien aikana. Mikkelin ammattikorkeakoulussa järjestettiin ti-ke 10.11.- 11.11.2015 valtakunnallinen AMK-seminaari hankkeiden tuloksista ja ammattikorkeakoulujen TKI-työstä.

Liike – työelämälähtöinen TKI-toiminta -seminaarin aiheina olivat mm. kansainvälinen TKI, työelämäyhteistyö, vaikuttavuus ja tutkimuksen kaupallistaminen ja rahoitus. Seminaarin järjestivät yhteistyössä ammattikorkeakoulujen 17 TKI-toimintaa kehittävää hanketta, opetus- ja kulttuuriministeriö, Arene ry ja Mikkelin ammattikorkeakoulu.

Tunnettuja kasvoja

Seminaarin ensimmäisen päivän juontajana ja keskustelujen vetäjänä toimi Ylen uutisista tuttu uutisjuontaja ja -tuottaja Jussi-Pekka Rantanen. Seminaarin aikana kuultiin mm. ajankohtaiskatsaus tutkimuspolitiikkaan opetusneuvos Eeva Kaunismaalta opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä tutkimuksen kaupallistamisesta ja sen rahoituksesta palvelujohtaja Janne Viemeröltä Tekesistä. Opiskelijoiden ja yritysten yhteistyötä sekä Demola-mallia seminaarissa esitteli Tampereen Demolan johtaja Ville Korpiluoto.

Kuva: Ensimmäisen päivän juonsi Ylen uutisista tuttu Jukka-Pekka Rantanen.

Aktiivista keskustelua

Liike-seminaarissa oli mukana joukko loistavia keskustelijoita, jotka toivat esiin erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia mm. kokeilukulttuurista ja ammattikorkeakoulujen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Mukana keskusteluissa olivat mm. älykkäisiin tiloihin erikoistuneen OiOin perustaja Sami Kämppi, Kangasniemen kunnanjohtaja Johanna Luukkonen ja rehtori, Arenen TKI-valiokunnan edustaja Outi Kallioinen.

Liikehdintää

Istumisen vastapainoksi seminaarissa oli mahdollisuus osallistua oheisohjelmaan. Ensimmäisen päivän päätteeksi oli tarjolla frisbeegolfia tai kehonhuoltotunti. Ilta jatkui Mikkelin Naisvuoritalolla ”Liike jatkuu – jatkojen” merkeissä. Illan aikana nautittiin tarjoiluista, pienestä ohjelmasta ja Blaster-bändistä, joka sai seminaariväen liikkeelle.

Kuva: Ilta-ohjelma alkamassa Naisvuori-talolla Mikkelin keskustassa.

Ideoita hanketorilta

Osallistujille järjestettiin mahdollisuus tutustua työelämälähtöisen TKI-toiminnan kehittämisen hankkeisiin hanketorilla. Hanketori toimi kohtaamispaikkana tulosten jakamiselle, verkostoitumiselle ja uuden ideoinnille. Hanketori-kiertelyn aikana vierailla oli myös mahdollisuus osallistua hankkeiden järjestämiin miniworkshoppeihin. Seminaarin päätteeksi workshopeissa pohdittiin pienemmissä ryhmissä seminaarin aikana esille tulleita hyviä toimintamalleja ja niiden mahdollista hyödyntämistä omassa työssä ja organisaatiossa.

Kuva: Workshop-työskentelyä Liikkeessä.

Mamkin opiskelijoilta vahva tuki

Opiskelijat olivat vahvasti mukana Liike-seminaarin järjestelyissä. Mukana oli Mamkin liiketalouden, tietojenkäsittelyn ja matkailualan opiskelijoita. Tietojenkäsittelyä opiskelevan Jesse Kolin opinnäytetyönä tekemää viestipaneelia käytettiin seminaarissa aktivoimassa keskustelua. Opiskelijat saivat työstään hyvää palautetta seminaariin osallistuneilta ja arvokasta kokemusta tapahtuman järjestämisestä.
 

Kiitos kaikille osallistujille ja Liikkeessä mukana olleille!

Katso seminaarin ohjelma täältä: www.mamk.fi/liike

Lisätiedot:
Marjaana Kivelä, p. 040 826 6070, marjaana.kivela(at)mamk.fi
Anna-Maija Torniainen, p. 040 648 3178, anna-maija.torniainen(at)mamk.fi

Haemme Mikkeliin Ravintola Kasarmiinaan RAVINTOLAESIMIESTÄ toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 11.1.2016 alkaen

Haemme Mikkeliin Ravintola DeXiin KOKKIA määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 30.12.2015-4.4.2018.

Hae työpaikkoihin viimeistään 6.12.2015 osoitteessa http://www.mamk.fi/mamk_/toihin_mamkiin.

Lisätietoja:

Minna-Mari Mentula
palvelupäällikkö
0407094981
etunimi.sukunimi@mamk.fi

Mamkin talotekniikan projektitoimistossa kehitystyötä alueen yrityksille

Suomen Talotekniikka Oy kehittää toimintaansa Mikkelin ammattikorkeakoulun talotekniikan opiskelijoiden kanssa. Yksikönjohtaja Jukka Kalliojärvi Suomen Talotekniikka Energia Mikkeli Oy:stä kertoo yhteistyön Mamkin kanssa pohjautuvan positiivisiin kokemuksiin vuoden 2014 vastaavan projektitoimistotoiminnan kanssa.

Mikkelin ammattikorkeakoulun talotekniikan kolmannen vuoden opiskelijat tekevät syksyn aikana työelämätoimeksiantoina rakennusten sisäilmastoon liittyviä tutkimuksia, selvittävät kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä toimia sekä ovat mukana uusien laboratorioympäristöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kehittämisen kohteena ovat muun muassa lämmöntalteenotto jätevedestä ja ilmanvaihdon poistoilmasta sekä erilaiset lämmityksen hybridiratkaisut.

Projektiryhmä Christer Andersson, Toni Kaipainen ja Juho Juntunen tekee STT:lle selvitystä siitä, mitkä lisäenergiamuodot ovat kannattavia maalämmön rinnalla sekä perehtyvät aurinkoenergian hyödyntämiseen lämmitys- ja jäähdytystarpeisiin. Yhteistyö opiskelijoiden kanssa on Kalliojärven mukaan luontevaa ja hyödyllistä molemmille osapuolille. Yrityksen saamista eduista Kalliojärvi mainitsee motivoituneiden nuorten lahjakkuuksien saamisen projektikäyttöön sekä yhteistyön luoman rekrytointikanavan. Lisäksi STT pääsee tutustumaan talotekniikan koulutuksen sisältöön ja muodostamaan hyvän väylän työelämän ja opetuksen välille.

Opiskelijoille puolestaan tarjoutuu mahdollisuus hankkia osaamista projektityöskentelystä, solmia verkostoja työelämään ja kehittää lvi-alan osaamistaan. Opiskelijoiden työpanos on toimeksiantajille maksutonta, mikä helpottaa yritysten osallistumista projekteihin.

Projektitoimisto ottaa mallia työelämästä

Syksyn alussa toimeksiantajat kävivät esittelemässä omat aiheensa ammattikorkeakoululla ja keskustelemassa opiskelijoiden kanssa projektin tavoitteista. Esittelyjen jälkeen opiskelijat hakivat kirjallisesti projektipäällikön tai projektiasiantuntijan virkaa mielenkiintoiseksi kokemassaan projektissa. Hakemuksien liitteeksi laitettiin totuudenmukainen CV, sekä perustelut omasta soveltuvuudesta kyseiseen projektiin. Projektitoimiston ohjaavat opettajat, Johanna Arola, Taru Potinkara ja Anna-Maija Ojapelto kävivät hakemukset läpi ja muodostivat projektiryhmät.

Projekteissa ei liiku oikea raha, mutta opiskelijat budjetoivat, laskevat kannattavuutta ja muita projektiin liittyviä talousasioita kuten oikeissa projekteissa. Moniin projekteihin liittyy asiakaskyselyjä, mittausraportteja ja erilaista tilastotietoja. Projekteissa tehdään myös erilaisia hallintotehtäviä kuten viestintää, markkinointia, talousjohtamista, projektitoimiston kehittämistä sekä henkilöstöhallinnon tehtäviä. Kaiken kaikkiaan projektitoimistossa työskentely on pyritty järjestämään mahdollisimman paljon oikeaa työelämää muistuttavaksi, jotta opiskelijoiden valmiudet astua työelämään kehittyisivät jo opiskeluaikana.
Opiskelijat ovat kokeneet projektityöskentelyn mielekkääksi ja mielenkiintoiseksi. Kaikilla ryhmillä on vapaus toteuttaa projektejaan itse valitsemallaan tavalla ja itse määrittämällään aikataululla.

Projektitoimisto-opinnot päättyvät joulukuun puolessa välissä loppuraportointiin ja Mikkelin ammattikorkea -koululla pidettävään seminaariin 15.12., jolloin projektiryhmien tulokset esitellään toimeksiantajille ja muulle yleisölle.

Lisätietoja:
Jussi Viitanen, opiskelija, talotekniikan ko. puh. 040 523 7826
Johanna Arola, lehtori, talotekniikka-ala puh. 040 670 5424
Taru Potinkara, lehtori, talotekniikka-ala puh. 0400 200 216

Lue projektitoimiston blogia!

Mamkin tukemaksi ns. sponsoriurheilijaksi on valittu kilpakävelijä Tiia Kuikka. Kuikka opiskelee toista vuotta jalkaterapiaa Savonniemen kampuksella. Päälajeina hänellä ovat 10 kilometrin sekä 20 kilometrin kilpakävely.

Kuikka edustaa kilpakävelyssä Lappeenrannan Urheilu-Miehiä ja on kotoisin Parikkalasta.

- Olen urheillut pienestä asti ja lajivalikoima oli vielä muutama vuosi sitten varsin laaja: yleisurheilun lähes kaikki lajit, hiihto ja Hokutoryu Ju-Jutsu. Pikku hiljaa päälajiksi valikoitui kilpakävely, jota olen nyt harrastunut yhdeksän vuotta, Kuikka kertoo.

- Kilpakävelyssä menestystä on tullut mm. kahdeksan henkilökohtaisen Suomen mestaruuden ja yhteensä 18 henkilökohtaisen mitalin verran. Lisäksi palkintokaapista löytyy viisi Pohjoismaiden mestaruuskisoista kotiin tuotua mitalia, joista kaksi viimeisintä on kultaisia. Menneenä kesänä saavutin ensimmäistä kertaa nuorten arvokilpailuihin oikeuttavan rajan ja pääsin kokemaan EM-kilpailuiden tunnelman.

Kuikka on edennyt jalkaterapiaopinnoissaan pääosin samaa tahtia muiden kanssa. Tosin hän esimerkiksi siirsi yhden ensimmäisen vuoden harjoittelujaksoista kesälle, jotta pääsi maaliskuussa tärkeälle harjoitusleirille muiden maajoukkueurheilijoiden kanssa. Synergiaetujakin löytyy: osallistuminen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen tekemiin biomekaanisiin mittauksiin on sekä urheilu-uran että opiskelujen kannalta hyödyllistä.

Ensi kaudella Kuikan tavoitteena on laittaa kaikkien matkojen (5000m, 10km ja 20km) ennätykset uusiksi sekä uusia Suomen sekä Pohjoismaiden mestaruus. Naiskävely on nostamassa Suomessa taas pitkästä aikaa päätään juniorisarjoissa ja sopiva kilpailutilanne kotimaassa potkii kaikkia eteenpäin.

- Nuorten arvokilpailuja ei ensi kesänä omassa ikäluokassani järjestetä ja Rio de Janeiron olympialaiset saattavat tulla liian äkkiä, mutta ehdoton tavoite on olla edustamassa Suomea Tokiossa vuonna 2020, Kuikka kertoo suunnitelmistaan.

- Unelmana on silloin tehdä jalkaterapeutin töitä omassa yrityksessä, jolloin myös ammattiurheilijan tiivis harjoitusohjelma on mahdollista toteuttaa, kun työmäärän ja työajat voi itse suunnitella, sillä yksilöurheilijoiden taloudellinen tilanne on harmillisen harvoin niin hyvä, että työt voisi kokonaan unohtaa.
 

MAMKIN RAVINTOLAT KASARMIN KAMPUKSELLA YMPÄRISTÖMERKITTIIN

Mikkelin ammattikorkeakoulun ravintolat; Talli, DeXi ja Kasarmina Kasarmin kampuksella ympäristömerkittiin kesällä 2015. Joutsenmerkki eli Pohjoismainen ympäristömerkki takaa sen, että ravintoloiden ympäristöasiat on hoidettu mallikkaasti kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.

Ravintola Talli joutsenmerkittiin v. 2008 ja Ravintola DeXi v. 2012. Hotelli-, ravintola- ja kongressikeskusten hakukriteerit ja -ehdot yhdistettiin ja uusittiin keväällä 2014. Tästä johtuen Joutsenmerkkiä haettiin uudestaan Kasarmin kampuksen ravintolapalveluille sähköisen, My Swan Account -hakemussovelluksen avulla. Energiankulutukseen liittyviä tietoja kerättiin talotekniikan projektitoimiston opiskelijaprojektissa syksyllä 2014. Sähköinen haku käynnistettiin keväällä 2015. Ravintola Tallin ravintolapäällikkö Merja Hölttä toimi Joutsenmerkkihaun vastuuhenkilönä Kasarmin kampuksen ravintolapalveluissa.

Joutsenmerkin saaminen edellyttää ravintolalta tiukkojen ympäristökriteerien läpäisemistä. Kasarmin kampuksen ravintoloiden osalta tämä näkyy mm. päivittäin tarjolla olevan lähi- ja luomuruoan määrässä. Ravintola Kasarmina ja Talli ovat Portaat Luomuun tasolla 4 ja Ravintola DeXi Portaat Luomuun tasolla 5. Päivittäin on tarjolla erillinen kasvisruokavaihtoehto kaikissa ravintoloissa. Lähiruoaksi luetaan raaka-aineet, jotka ovat peräisin 250 km:n säteeltä Mikkelistä.

Toinen ruokailijalle näkyvä seikka on jätteiden lajitteluohjeistuksen jatkuva parantaminen ja asiakasohjaus niin ravintoloissa, aulatiloissa kuin luokka- ja kokoustiloissa. Lisäksi ravintoloissa on panostettu energiaa ja vettä säästäviin koneisiin, laitteisiin ja toimenpiteisiin, sekä henkilökunnan jatkuvaan ympäristötietoisuuden kasvattamiseen laatuinfoissa ja osana henkilöstöpalavereita.

Kasarmin kampuksen ravintoloiden ympäristöasioiden hyvä hoito on myös osa Mikkelin ammattikorkeakoulun Kestävämpi Mamk -ympäristöohjelmaa. Sen tavoitteita toteutetaan ja seurataan ravintolapalveluissa mm. jätelajitteluna, säännöllisinä energiakulutusmittauksina (sähkö, lämpö, vesi), lähi- ja luomuruokana ruokalistoilla, yli 90 % ympäristömerkittyinä astianpesuaineina sekä erilaisina tiedotus- ja markkinointitoimenpiteinä. Kampusravintoloiden muissakin hankinnoissa; kalusteissa, kertakäyttöastioissa, servieteissä ja astiahankinnoissa painotetaan kestävää kehitystä kilpailutuskriteerinä.

Tiukkojen kriteerien lisäksi Joutsenmerkki ohjaa ravintoloita ympäristökuormituksen vähentämiseen ja edellyttää ravintolalta mitattavia tavoitteita vuositasolla. Kasarmin kampuksen ravintolapalvelut osallistuvat vuosittain valtakunnallisiin luomuviikko- ja energiansäästöviikko -tapahtumiin.

Joutsenmerkki eli Pohjoismainen ympäristömerkki opastaa ympäristön kannalta parempiin ostopäätöksiin. Saadakseen Joutsenmerkin on tuotteen tai palvelun täytettävä tiukat, ympäristöön, terveyteen ja laatuun painottuvat vaatimukset.

AIVOT JA TYÖ -SEMINAARI opastaa työelämän aivohuollossa

Millaisissa työoloissa aivot kukoistavat?
Paljonko asioita ihminen pystyy käsittelemään kerrallaan?
Miten kiire ja stressi vaikuttavat aivoihin?
Entä, jos aivot menevät jumiin?
Millainen ruoka tekee aivoille hyvää?

Avoin Aivot ja työ -seminaari vastaa ainakin osittain näihin monia työikäisiä askarruttaviin kysymyksiin. Seminaari järjestetään torstaina 3.12.2015 klo Mikkelin ammattikorkeakoulun Kasarmin kampuksella, osoitteessa Patteristonkatu 3, Kampussali A (A-rakennus).

Moderni, globaali ympäri vuorokauden toimiva yhteiskunta kuormittaa ja vaatii paljon. Jatkuvasti lisääntyvä teknologia, uudistuvat ohjelmat, organisaatiomuutokset, epäsäännölliset työajat ja kasvava paine itsensä kehittämiseen lisäävät työelämän vaativuutta. Seminaarin tavoitteena on saada osallistujat pohtimaan aivohuollon keinoja työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin toimintatapoina.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Minna Huotilainen käsittelee muun muassa kognitiivista ergonomiaa ja muita aivojen apukeinoja. Optimaalisissa työskentelyoloissa jokainen työntekijä voi tehdä työtä innostuneesti ja ilman turhia esteitä tai hidasteita. Liikunnan positiivisia vaikutuksia aivoille kuvaa osuudessaan liikuntagerontologian professori Sarianna Sipilä. Psykologi ja mindfulness-ohjaaja Mari Rauhala puhuu työelämän aivohuollosta meditaation ja tunteiden säätelyn avulla. Aivoruoasta puolestaan luennoi Mikkelin ammattikorkeakoulun lehtori Eliisa Kotro. Lisäksi kuvataiteilija ja taidekasvattaja Kirsimaria E. Törönen-Ripatti opastaa taiteen käyttöön aivojen apuna.

Seminaari on osa Tanhuvaaran Urheiluopiston, Mikkelin Ammattikorkeakoulun Oy:n ja Etelä-Savon Liikunta ry:n kaksivuotista hanketta, jossa kehitetään työhyvinvointia edistäviä toimintamalleja ja niiden pohjalta pysyvä Työhyvinvointiakatemia maakunnalliseen ja valtakunnalliseen käyttöön. Erityisesti huomioita kiinnitetään ikääntyvien työssä jaksamiseen ja työkykyisyyteen. Hankkeen kohderyhmänä on osallistuvien yritysten ja organisaatioiden koko henkilöstö. Hankkeessa on mukana työyhteisöjä koko Etelä- ja Itä-Savosta. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta ja se toteutetaan ajalla 1.1.2015 - 31.12.2016.

Lisätiedot:

Tuulevi Aschan, projektipäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 637 8841, tuulevi.aschan(at)mamk.fi

Seminaarin ohjelma: www.mamk.fi/aivot

Opiskelijoiden aivovinkkejä arkeen http://tkiblogi.wordpress.com/category/tyohyvinvointiakatemia/
 

Lisähaku Mamkin koulutuksiin käynnissä

Mikkelin ammattikorkeakoulun tammikuussa alkaviin koulutuksiin järjestetään lisähaku. Haussa ovat prosessi- ja materiaalitekniikan sekä ympäristöteknologian koulutukset Mikkelissä. Ne toteutetaan päiväopintoina.
Savonlinnassa haussa ovat päiväopintoina toteutettava jalkaterapia sekä prosessitekniikka, joka toteutetaan monimuoto-opintoina.

Haku on käynnissä 26.11.-4.12. Valintakokeet järjestetään 7.-11.12. ja tulokset julkaistaan viikolla 51.

Lisähaussa on tarjolla syksyn haussa vapaiksi jääneitä opiskelupaikkoja yhteensä 40. Koulutuksiin haetaan verkossa osoitteessa www.opintopolku.fi.

Lisätietoja:
Mikkelin ammattikorkeakoulun hakijapalvelut
Puh. 040 585 6610, 040 772 3353
hakijapalvelut(at)mamk.fi
www.mamk.fi
 

Helpompi joulu? Tilaa leivonnaiset valmiina

Helpota joulukiireitäsi ja tilaa joululeivonnaiset ennakkoon Ravintola Kasarminasta. Miltä kuulostaisi kirsikka-kahvikakku, savulohipiiras tai mallaleipä?

Tee ennakkotilauksesi keskiviikkoon 9.12. klo 16 mennessä. Tilauksen yhteydessä voit ilmoittaa sinulle sopivan noutopäivän, tuotteet on noudettava viimeistään torstaina 17.12. 2015. Maksu noudon yhteydessä.

Tee tilaus

Tilaukset tehdään sähköpostitse osoitteeseen: kasarmina@mamk.fi

• Kerro tilauksessa nimesi, sähköpostisi ja puhelinnumerosi
• Ilmoita sinulle sopiva noutopäivän (huom. viimeistään 17.12.)
• Ilmoita tuotteen nimi ja kappalemäärä
  
   

KAHVIKAKKU

• Kirsikka 12,00 euroa
• Taateli 12,00 euroa
• Rommi-suklaa 12,00 euroa

SUOLAINEN PIIRAS (piiraat tehdään foliovuokaan, halkaisija 24 cm)

• Savulohipiiras 15,00 euroa

MAKEA PIIRAS (piiraat tehdään foliovuokaan, halkaisija 24 cm)

• Puolukka-tuorejuustopiiras 15,00 euroa

LEIPÄ

• Mallasleipä 3,50 euroa

Lisätietoja:

Ravintola Kasarmina

kasarmina@mamk.fi
puh. 040 641 8030
www.kasarmina.fi

Patteristonkatu 3, B-rakennus, Mikkeli
 

Tervetuloa Tallin joululounaalle 7. – 18.12. ma – pe klo 11 – 14.30

Tarjolla on perinteisten herkkujen lisäksi paljon muuta ja joulumieltä. Tarkemman menun löydät täältä: lounaslista.

Joululounaan hinta on 15 €/henkilö.

Suosittelemme pöytävarausta p. 015 355 7419.

Terveisin Tallin tontut

Mamkin valmistumis- ja joulujuhlat

Mikkelin ammattikorkeakoulun valmistumis- ja joulujuhlia vietetään perjantaina 18.12.2015 Mikkelissä ja Savonlinnassa. Juhlissa jaetaan tuona päivänä valmistuvien todistukset. Juhliin on kutsuttu myös aikaisemmin syyslukukauden aikana valmistuneet.
Juhlan jälkeisellä viikolla molemmista juhlista julkaistaan kuvia Mamkin Facebook-sivuilla. Alla kuvia kevään valmistumisjuhlasta Mikkelistä ja Savonlinnasta.

Mikkeli

Mikkelin valmistumisjuhla pidetään pe 18.12. konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa (Sointukatu 1). Kahvitarjoilu alkaa klo 12.00 ja juhla alkaa klo 13.00. Juhlassa jaetaan todistukset ko. päivänä Mikkelistä valmistuville. Jotta todistusten ja stipendien jako sujuisi jouhevasti, 18.12. valmistuville on laadittu istumajärjestys ja heidän paikkansa sijaitsevat salin etuosassa. Todistusten saajat kutsutaan lavalle laitos tai koulutus kerrallaan.

Juhlaan kutsutaan myös kaikki aiemmin kesän sekä syyslukukauden aikana valmistuneet, jotka ovat jo saaneet todistuksensa. Heitä ei kutsuta lavalle. Juhlaan voivat osallistua myös valmistuvien ja aikaisemmin lukukauden aikana valmistuneiden opiskelijoiden läheiset (mielellään korkeintaan 3 vierasta per valmistuva opiskelija).

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden lupauksenantotilaisuus on Mikkelin Pitäjänkirkossa (ent maaseurakunnan kirkko) klo 11.30. Lisätietoja Mari Koululta p. 040 6308403.

Todistukset

Kaikkien 18.12.2015 Mikkelistä valmistuvien todistukset viedään perjantaina Mikaeliin. Postin kautta toimitettavaksi tilatut todistukset postitetaan juhlan jälkeen, eli ne tulevat perille vasta juhlien jälkeisellä viikolla. Nopein tapa saada todistus on noutaa se juhlassa.

Valokuvaus

Valmistujaisjuhlassa on mahdollisuus valokuvauttaa itsensä yhdessä ystävien tai perheen kanssa. Valokuvaus on maksutonta ja kuvat julkaistaan Mamkin Sinne on päästävä -Facebook-sivulla juhlan jälkeen, josta ne voi käydä merkkaamassa omille Facebook-sivuille. Kuvattavat voivat myös ladata kuvat korkearesoluutioisina versioina. Valokuvaus järjestetään ennen juhlaa klo 11.45-12.45 sekä juhlan päättymisen jälkeen Mikaelissa.
 

Savonlinna

Savonlinnan valmistujaisjuhlaa vietetään 18.12. klo 9 alkaen Savonniemen kampuksen Savonniemi-salissa (Savonniemenkatu 6). Juhlan jälkeen on kahvitarjoilu.

Jotta todistusten ja stipendien jako sujuisi jouhevasti, valmistuvat istuvat omilla riveillään salin etuosassa. Todistusten jaon jälkeen terveysalan opiskelijat lausuvat yhteen ääneen juhlallisen lupauksen.

Juhlaan kutsutaan myös kaikki aiemmin kesän sekä syyslukukauden aikana valmistuneet, jotka ovat jo saaneet todistuksensa. Juhlaan voivat osallistua myös valmistuvien ja aikaisemmin lukukauden aikana valmistuneiden opiskelijoiden läheiset.

Todistukset

Valmistujaisjuhlapaikalle viedään vain juhlaan ilmoittautuneiden opiskelijoiden todistukset. Muiden 18.12. Savonlinnasta valmistuvien todistukset postitetaan juhlan jälkeen, eli ne tulevat perille vasta juhlien jälkeisellä viikolla.

Tarvittaessa lisätietoa juhliin liittyen voi kysyä markkinointisuunnittelija Anne Hakkaraiselta, p. 050 527 9357 tai anne.hakkarainen(at)xamk.fi.
Todistuksista kannattaa ottaa yhteyttä opintotoimistoon p.050 312 5037 / Päivi Pesonen.

Tervetuloa!

Mamkille kilpailtua Koneen Säätiön rahoitusta

Koneen Säätiö on myöntänyt Mikkelin ammattikorkeakoululle (Mamk) merkittävän hankerahoituksen. Säätiön rahoitus on kilpailtua, hakemuksista alle 10 prosenttia saa rahoituksen. Mikkelin ammattikorkeakoulu sai rahoitusta ainoana ammattikorkeakouluna Suomessa.

Koneen Säätiö myönsi rahoituksen Mikkelin ammattikorkeakoulun Sillanrakentajat – nuoret Suomi-Venäjä monikansalaiset yhteiskunnallisina ja ylikansallisina toimijoina -hankkeelle. Kolmevuotinen hanke sai säätiöltä ensimmäiselle vuodelle 88 000 euron rahoituksen. Jatkorahoituksesta päätetään hankkeen edistymisen perusteella.

Hankkeessa tarkastellaan kyselytutkimuksella ja haastatteluin, miten nuoret 16–29 -vuotiaat Suomi-Venäjä monikansalaiset, eli kaksoiskansalaisuuden omaavat nuoret, näkevät itsensä yhteiskunnallisesti ja poliittisesti. Projektissa toteutetaan myös kattava lainsäädäntöanalyysi Suomessa ja Venäjällä.

- Kansainvälisen politiikan ja Venäjän ja Euroopan kiristyneet välit vaikuttavat Suomessa asuvien venäläisten nuorten arkeen. Suomi-Venäjä monikansalaisilla on Suomessa paljon poliittista ja yhteiskunnallista merkitystä tulevaisuudessa, hankkeen vetäjä, tutkimusyksikön johtaja Jussi Ronkainen Mamkista sanoo.

Koneen Säätiö painottaa haluavansa rahoittaa rohkeita ja uusia avauksia suomalaisessa tieteessä ja kulttuurissa. Mamkin hankkeessa kiinnostuksen kohteena on etenkin nuorten kansalaisuuden rakentuminen: miten nuoret Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaiset käyttävät poliittisia oikeuksiaan, miten he identifioituvat sosiaalisesti ja kulttuurisesti, millaista heidän toimintansa yli maiden rajojen on ja miten se vaikuttaa Suomen ja Venäjän suhteisiin.

Jussi Ronkainen johtaa Mikkelin ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniaa, jossa tehdään tutkimusta etenkin itäsuomalaisista nuorista. Juveniassa on parhaillaan menossa myös Suomen Akatemian rahoittama hanke, jossa tutkitaan somaliyhteisöjä Suomessa ja Yhdysvalloissa Minnesotassa.

Lisätietoja

Jussi Ronkainen, tutkimusyksikön johtaja, Juvenia, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 050 312 4983, jussi.ronkainen(at)mamk.fi

 

Haemme Mikkeliin Ravintola Kasarmiinaan RAVINTOLAESIMIESTÄ toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 11.1.2016 alkaen

Haemme Mikkeliin Ravintola DeXiin KOKKIA määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 30.12.2015-4.4.2018.

Hae työpaikkoihin viimeistään 6.12.2015 osoitteessa http://www.mamk.fi/mamk_/toihin_mamkiin.

Lisätietoja:

Minna-Mari Mentula
palvelupäällikkö
0407094981
etunimi.sukunimi@mamk.fi

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu virallisti nimensä

Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun fuusiossa syntyvän ammattikorkeakoulun nimeksi on vahvistettu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, jonka lyhenne on Xamk. Aikaisemmin nimeä on käytetty emoyhtiön nimenä. Ammattikorkeakoulun englanninkielinen nimi on South Eastern Finland University of Applied Sciences.

Xamkin tunnuslauseeksi, eli sloganiksi on valittu Tunne huominen. All for the future. Xamkin graafinen ilme pohjautuu vuonna 2013 emoyhtiölle tehtyihin visuaalisiin ratkaisuihin, mutta logoa ja muuta ilmettä päivitetään talven aikana.
- Tunne huominen nojaa vahvasti Xamkin strategiaan ja visioon, jossa korostetaan ennakointia ja muutosten ketteryyttä. Jotta voi ennakoida, pitää huomisen haasteet tuntea jo tänään, kertoo Xamk Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Lehtinen.

All for the future toimii lupauksen englanninkielisenä versiona ja sitä käytetään kansainväliseen käyttöön tarkoitetussa viestinnässä. Ammattikorkeakoulun englanninkielinen nimi on South Eastern Finland University of Applied Sciences.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu lyhyesti

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) on kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu. Xamk parantaa alueensa hyvinvointia ja vetovoimaa kouluttamalla alansa parhaita osaajia, synnyttämällä uusia innovaatioita ja liiketoimintaa.
Xamk on opiskelijamäärältään Suomen viidenneksi suurin ammattikorkeakoulu.

Opiskelijoita on reilut 9000 ja työntekijöitä noin 750. Xamk tarjoaa opetusta kahdeksalla eri koulutusalalla, tekee tutkimus-ja kehittämistyötä ja tuottaa palveluja alueen yrityksille ja ihmisille. Xamkilla on kampukset neljällä paikkakunnalla: Kotkassa, Kouvolassa, Mikkelissä ja Savonlinnassa.

Lisätietoja:
Jussi Lehtinen, hallituksen puheenjohtaja
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy
puh. 0400 644 206, jussi.lehtinen@kymenlaakso.fi

Jyrki Koivikko
hallituksen puheenjohtaja, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy
hallituksen varapuheenjohtaja, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
puh. 040 670 5509, jyrki.koivikko@evl.fi
 

Xamk Oy käynnistää YT-neuvottelut emoyhtiössä

Xamk Oy:n hallitus päätti käynnistää tuotannollis-taloudellisista syistä yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut emoyhtiön, eli Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n henkilöstöryhmien kanssa.
Neuvottelujen aloittamisen syynä on Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen yksikköhintarahoituksen laskeminen valtion säästötoimenpiteistä johtuen vuodelle 2016 yhteensä noin puolitoista miljoonaa euroa vuoteen 2015 verrattuna. Emoyhtiöön kohdistetaan 250 000 euron säästötavoite vuoteen 2015 verrattuna. Oletettu vähennystarve on kahdeksan henkilöä ja vähennys toteutuu irtisanomisilla.”


Emoyhtiö-Xamkissa on tällä hetkellä noin 100 työntekijää, neljällä eri paikkakunnalla. Emoyhtiössä tuotetaan tytäryhtiöiden, eli Mamkin ja Kyamkin opiskelijapalvelut, kirjasto- ja oppimisteknologiapalvelut, tietohallintopalvelut sekä viestintä- ja markkinointipalvelut.

Toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksyttiin

Xamk Oy:n hallituksen kokouksessa hyväksyttiin tänään emoyhtiön toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016. Tuloiksi arvioidaan n. 8,4 M€. Menot on arvioitu yhtä suuriksi, eli liikevoittoa ei ole tarkoitus tehdä.

Hallitus käynnisti pitkän aikavälin investointisuunnitelman

Xamk Oy:n hallitus on käynnistänyt konsernin pitkän aikavälin investointisuunnitelman valmistelun. Molemmissa ammattikorkeakouluissa merkittävimmät investoinnit ovat liittyneet kampusten rakentamiseen ja varustamiseen. Kampuksista Kotkan Metsola on teknisen elinkaarensa loppupuolella ja suunnittelussa on ollut mahdollinen saneeraus tai uudisrakennus, jonka alustavana kustannusarviona on pidetty noin 40 miljoonaa euroa. Hanketta on siirretty moneen kertaan ja sen oli alun perin tarkoitus käynnistyä jo kuluvana vuonna.

Mikkelissä ja Savonlinnassa kampuksia on korjattu ja kehitetty 10 vuoden ajan, Mikkelin Areena-hanke käynnistyy tänä vuonna. Lisäksi Savonlinnan Kuitulaboratoriota on laajennettu ja nyt sen yhteyteen on tulossa myös uudisrakennus. Kouvolassa on investoitu Kasarminmäen kampukseen viisi vuotta sitten n. 28 M€. Tulevissa investoinneissa nojataan Xamk Oy:n vasta valmistuneeseen strategiaan ja huomioidaan tulevaisuuden oppimiseen, tutkimukseen ja kehitykseen liittyvät tarpeet.

Investointisuunnitelma valmistuu kevääseen mennessä.

Lisätietoja:
Jussi Lehtinen, hallituksen puheenjohtaja
Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy
puh. 0400 644 206, jussi.lehtinen@kymenlaakso.fi

Jyrki Koivikko
hallituksen puheenjohtaja, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy
hallituksen varapuheenjohtaja, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
puh. 040 670 5509, jyrki.koivikko@evl.fi

Vinkkejä ruokamatkailun kehittämiseen Etelä-Savossa -kirja julkaistiin

Ruokamatkalle Etelä-Savoon – vinkkejä palvelujen kehittämiseen -kirja on kirjoitettu Mikkelin ammattikorkeakoulun ruokamatkailun kehittämishankkeessa. Kirja on tarkoitettu ruokapalveluja tarjoaville maaseutumatkailuyrityksille ruokamatkailun kehittämisen tueksi.

Ruokamatkalle Etelä-Savoon – vinkkejä palvelujen kehittämiseen -kirja kokoaa yhteen ruokamatkailun kehittämisessä keskeiset aihealueet. Maaseutumatkailuyrittäjä Paula Okkola Puumalan Niinisaaresta pitää julkaistua ruokamatkailukirjaa tervetulleena. Hän toteaa, ettei ruokamatkailusta oikein ole suomeksi kirjallisuutta.

- Ruokamatkailulla on yhä isompi merkitys myös maaseudun yrittäjille. Ruokamatkailu on nousussa, Paula Okkola toteaa.

Kirjassa Etelä-Savon matkailun asiantuntijat matkailujohtaja Maisa Häkkinen Misetistä ja vt. toimitusjohtaja Janne Leinonen Savonlinnan Seudun Matkailusta toteavat, että Etelä-Savon vahvuus on paikallisten raaka-aineiden hyvä saatavuus. Yrittäjiltä tarvitaan ripaus rohkeutta, jolla hyvistä olemassa olevista palveluista tuotteistetaan ruokamatkailuelämys.

Kirjassa kerrotaan mm. perusasioita ruokapalvelun tuotteistamisesta ruokamatkailuelämykseksi. Lisäksi tuodaan esille, millaisia ovat ruokamatkailun kansainväliset asiakkaat ja miten heille voisi markkinoida ruokamatkailua.

- Kirjan tekstit laittavat yrittäjän ajattelemaan ja kehittämään toimintaa. Ulkomaalaiset asiakkaat etsivät aitoja asioita. He haluavat syödä juuri paikallista ruokaa, Okkola toteaa.

Ruoka on tärkeä osa joulua

Jouluruokailuun voi tuoda pöydän somisteeksi luonnon elementtejä kuten havuja, kiviä, puolukan varpuja.

- Ruokia voi tarjota vanhoista astioista tai vanhoja esineitä voi muuten tuoda esille. Kattauksessa voi tehdä vähän epäsovinnaisia asioita, Okkola ideoi.

Mikkelin ammattikorkeakoulu (Mamk) on tärkeässä asemassa ruokamatkailun eteenpäin viemisessä Etelä-Savossa. Ruokamatkalle Etelä-Savoon – vinkkejä palvelujen kehittämiseen -kirjassa yhdistyy Mamkin usean koulutusalan osaaminen ruokamatkailun kehittämisessä. Julkaisuun ovat kirjoittaneet matkailu- ja ravitsemisalan, liiketalouden ja ympäristöterveyden asiantuntijat.

Julkaisussa näkyy myös vahvasti Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä opetuksen kiinteä yhteistyö. Restonomiopiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat opintoihinsa liittyen Elämyksellisen keittotarjoilu -tapahtuman, jonka herkulliset reseptit ja ideoinnin vaiheet on koottu kirjaan.

Julkaisussa alan asiantuntijoiden tekstejä tukevat havainnolliset yritysesimerkit käsiteltävinä olevista aiheista.

Kirja ilmestyy sekä painettuna että nettiversiona (http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-465-7). Kirjan laajuus on 80 sivua, koko 21 x 21 cm. Sen on toimittanut projektipäällikkö Taina Harmoinen.

Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoima Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke – Ruoka matkailun keskiöön. toteutetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoituksella. Hanke päättyy 31.12.2014.

 

Lisätietoja

Taina Harmoinen, projektipäällikkö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, p. 040 662 5560, taina.harmoinen(at)mamk.fi, www.mamk.fi/ruokamatkailu


Kirjapyynnöt tiedotusvälineille 22.12.2014 mennessä tai 6.1.2015 jälkeen:

Suvi Sikstus, Mikkelin ammattikorkeakoulu, suvi.sikstus(at)mamk.fi, p. 040 652 6470


 

Mikkelin ammattikorkeakoulusta perjantaina 27.11.2015 valmistuvat.

Mikkeli

Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, Yhteisöpedagogi (AMK)
Horppu Mari Erika, Kouvola
Karjalainen Sanni Sinikka, Pieksämäki
Knaappila Hanna Elina, Mikkeli
Kokkonen Antti Johannes, Vihti
Mäkelä Hanne-Riikka Pauliina, Helsinki
Peiponen Emmi Emilia, Riihimäki
Pöyry Sanna-Mari, Mikkeli

Ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan ylempi AMK tutkinto, Metsätalousinsinööri (ylempi AMK)
Metsätalouden liiketoiminnan koulutus
Heikkilä Satu Carita, Siikajoki
Mustonen Kauko, Reisjärvi

Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, Restonomi (AMK)
Raitala Sara Tuulia, Espoo
Rask Pia Katriina, Savonlinna

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (AMK)/Terveydenhoitaja (AMK)
Muukkonen Henna Maarit, Mikkeli
Mäkelä Salla Maaret, Mikkeli

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, Sairaanhoitaja (AMK)
Paavilainen Ida-Sofia Wilhelmiina, Mikkeli

Auto- ja kuljetustekniikan koulutus
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Lahtinen Petri Juho Ilmari, Mikkeli
Päykkönen Joni Erik Kristian, Sulkava

Materiaalitekniikan koulutus
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Salakka Jussi Tuomas, Mikkeli

Sähkötekniikan koulutus
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Markkanen Janne Pekka Sakari, Leppävirta

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Heikkinen Harri Juhani, Mikkeli
Vilkko Eeva Anniina, Lappeenranta

Talotekniikan koulutus
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK)
Chernyshev Dmitry, Venäjä
Raatikainen Valle Johan, Mikkeli

Degree Programme in Business Management
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)
Arevikian Ani, Venäjä
Iamsia Elina, Venäjä